Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Lähdimme kehittämään ikääntyneiden omaishoitoa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena oli rakentaa monilaisesti yhteistä ymmärrystä ikääntyneiden omaishoitoperheiden tarpeista ja tukemisen keinoista sekä monilaiseen yhteistyöhön liittyvistä käytännöistä. Tavoitteena oli vahvistaa ikääntyneiden omaishoitoperheiden tilanteisiin keskeisesti liittyvien sidosryhmien osallisuutta osana toteutettavaa kehittämistyötä.
Ikääntyneiden omaishoito on monia eri palveluita läpileikkaava sosiaalihuollon palvelu. Tavoitteena on ikääntyneiden omaishoitoperheiden turvallista ja toimivaa arkea tukeva omaishoidon ja läheisavun prosessi monialaisena yhteistyönä.
Ikääntyneiden omaishoidon toimijuuden verkostoon osallistuvat ikääntyneiden omaishoitoperheet lisäksi myös myös heitä kohtaavat ammattilaiset, vapaaehtoistoimijat ja vertaiset monissa eri toiminnoissa, kuten kaupungin eri palveluissa, yksityisellä sektorilla sekä järjestöissä. Verkostossa on mukana myös ikääntyneiden omaishoitoperheiden tilanteisiin välillisesti osallistuvia, kuten poliittisia päättäjät sekä tutkimuksen ja oppilaitosten toimijat.
Jokaisella toimijalla on käytössään omasta näkökulmastaan asioita tarkastellen erityistä osaamistaan ja näkemystään. Yhteisellä keskustelulla ja toiminnalla onkin tärkeä merkitys, jotta eri näkökulmista käytävä keskustelu mahdollistuu ja tätä kautta myös yhteinen osaaminen vahvistuu sekä yhteinen jaettu ymmärrys rakentuu.
Näimme tärkeänä tuoda kehittämistyöhön vahvemmin ikääntyneiden omaishoitoperheiden sekä myös heitä kohtaavien ammattilaisten näkökulmaa sekä osaamista. Tällä tavoin pyrimme vahvistamaan asiakasosallisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja asiakasymmärrystä sekä myös tarpeenmukaisia ammattilaisten ammatillisia valmiuksia sekä työskentelyn mahdollistavia rakenteita.
Organisaation näkökulmasta yhteiskehittämisellä voidaan saada ikääntyneille omaishoitoperheille tarpeenmukaisempia palveluja huomioiden niin elämänlaadullinen kuin myös kustannusnäkökulma. Henkilöstön näkökulmasta tarkastellen yhteiskehittäminen mahdollistaa arjen asiakastyön kehittämisen lähtien arjen haasteista ja niihin löydettävistä toimivista ratkaisuista. Näihin liittyen tarvitaan myös hallinnollisia linjauksia, joissa esihenkilöillä ja päälliköillä sekä poliittisilla päättäjillä on usein tärkeä merkitys.
Tavoitteena on ollut vahvistaa suoraa asiakkailta eli ikääntyneiltä omaishoitoperheiltä saatavaa näkemystä.
Kehittämishankkeen alkuvaiheessa laadittuun nykytilanteen kartoituksessa yksilöhaastatteluihin osallistui ikääntyneiden henkilöiden omaishoitajia (toimeksiantosopimuksella olevat). Lisäksi työpajassa sekä avoimessa keskustelutilaisuudessa oli osallistujina ikääntyneitä omaishoitajia. Heistä osa lähti mukaan myös kokemusasiantuntijuuspilotointiin, joka käynnistettiin kaupungilla ikääntyneiden palveluissa. Laadittaessa asiakkaille suunnattua kirjallista materiaalia, oli mukana myös asiakkaita.
Tavoitteena oli vahvistaa asiakkaiden ja henkilöstön mukana oloa osana kehittämistyötä sekä samalla vahvistaa ikääntyneiden omaishoidon keskeisten sidosryhmien yhteistä keskustelua.
Yhteiskehittämisessä käytettiin useita työmuotoja, kuten työpajat, koulutukset sekä seminaarit ja keskustelutilaisuudet.
Laadimme eri toiminnoille räätälöidyt tavoitteet, joiden mukaan rakensimme sisällön sekä osallistujat. Sisältöä räätälöitiin ennalta yhteistyössä osallistujaryhmää edustavan henkilön / henkilöiden kanssa.
Palautteen keräämissä hyödynnettiin forms-lomakekyselyä sekä suoraa suullista palautetta. Lisäksi palautteet käytiin esimerkiksi johtoryhmissä yhdessä keskustellen. Palautteen perusteella arvioitiin toiminnalle laadittujen tavoitteiden toteutumista.
Lopuksi esimerkiksi työpajoista saadut palautteet sekä työryhmässä käsitellyt, linjatut sekä jatkotyöskentelyä edyllyttävät asiat koostettiin kirjattiin vielä kirjalliseen raporttiin, joka lähetettiin osallistujille.
Kehittämishankkeen aikana on luotu rakenteita, joissa eri toimijoiden yhteiset kohtaamiset mahdollistuvat.
Lisäksi esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden mukana olo sekä työpajat on suunniteltu käytettäväksi myös jatkossa vakiintuneina työskentelymuotoina osana ikääntyneiden omaishoidon kehittämistä.
Yhteiskehittäminen on koettu antoisana. Poimimme tähän esimerkiksi työpajoista saadun palautekoonnin.
Työpajoihin osallistuneilta pyysimme palautetta palautelomakkeen avoimilla vastauksilla:
Mikä oli antoisinta?
Mitä sait työpajasta omaan työhösi?
Toimintamallin käyttö tarjoaa monia mahdollisuuksia kehittämistyöhön.
Kehittämishankkeen näkökulmasta tarkasteltuna oli tärkeää, että yhteiskehittämisen lähtökohtana oli tasavertainen näkemys eri osallistujien näkökulman sekä osaamisen merkityksestä osana kehittämistyön kokonaisuutta. Keskeistä oli myös avoin, dialoginen keskustelu.
Yhteiskehittämisen mahdolliseksi on keskeistä myös se, että toimintaa oli mahdollista keskitetysti koordinoida ja että työskentelystä saatavan aineiston koostamiselle oli riittävästi aikaa.
Henkilön osallistuminen edellytti johdolta myönteistä sitoutumista työskentelyyn. Henkilöstön sitoutumista edisti se, että työskentelyssä lähdettiin liikkeelle arjen havainnoista sekä havaituista kehittämistarpeista ja että henkilöstön näkemyksen ja osaaminen osana kehittämistyötä nähtiin merkityksellisenä.
Sudenkuoppia yhteiskehittämisessä voi tulla esimerkiksi silloin, jos työskentelyyn ei ole riittäviä resursseja ja koordinointia, osallistujien sitoutuminen työskentelyyn ei onnistu tai jos työskentelyyn ei osallistu kehittämistyön kannalta keskeiset sidosryhmät.