Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pitkäkestoinen, ympärivuorokautinen perhehoito tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että ikääntynyt muuttaa perhehoitajan yksityiseen kotiin osaksi siellä asuvaa perhettä. Tämä erottaa pitkäkestoisen perhehoidon muista vanhuspalveluista ja tuo siihen omat erityispiirteensä. Yhteiselämän sujumiseksi ei riitä se, että hoivan tarpeet ja perhehoitajan valmiudet sopivat yhteen vaan tarvitaan myös elämäntapojen ja ihmissuhteiden yhteensovittamista. Tarve kehittämisen teemaan on lähtenyt perhehoidon kentältä, epäonnistumisen kokemuksista perhehoidon aloituksissa. Ammattilaisilta on puuttunut välineitä, joiden avulla voidaan yhteensovittaa ikäihminen, perhehoitaja ja perhekoti.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Ikääntyvien perhehoito herättää kiinnostusta yhtenä ratkaisuna väestön ikääntymisen aiheuttamaan vanhuspalveluiden tarpeen lisääntymiseen. Hyvinvointialueet ovat tarttuneet perhehoidon kehittämiseen eri tavoin ja perhehoidon alueellinen saatavuus vaihtelee (Ilmarinen ym. 2023). Suomessa oli 31.12.2024 yhteensä 248 ikääntyvien perhekotia (Sotkanet 2025). Perhehoitoliiton julkaisemattoman kyselyn mukaan perhekodeista noin 90 tarjosi pitkäkestoista ympärivuorokautista perhehoitoa. Vaikka ikääntyneiden perhehoito ei ole enää uusi palvelumuoto, sen erityispiirteet yksityisessä kodissa toteutuvana hoivana tunnettaan usein huonosti.
Kehittävää toimintamallia tarvitaan vahvistamaan ikääntyneiden oikeutta valintoihin palveluitaan koskevissa asioita ja varmistamaan onnistuneita perhehoidon aloituksia. Ammattilaiset tarvitsevat lisää osaamista ja ymmärrystä yhteensovittamisesta ja sen merkityksestä perhehoidossa. Kehitystyötä tarvitaan, jotta yhteensovittamattomuuden takia epäonnistuneet perhehoidon aloitukset eivät kuormita eri osapuolia: ikääntynyttä, läheisiä, perhehoitajaa, perhekodin muita asukkaita, työntekijöitä ja perhehoitoa järjestävää hyvinvointialuetta. Muutosta tarvitaan hyvinvointialueiden toimintakäytänteisiin ja ymmärrykseen perhehoidon ominaispiirteistä erityisesti silloin, kun ikääntynyt muuttaa perhehoitajan kotiin.
- Ikääntyneitä (63) kohdattiin työpajoissa (7) ja haastatteluissa (7), joissa he määrittelivät asioita, joita he haluavat tietää perhekodista ja perhehoitajasta ennen kuin he harkitsisivat muuttoa perhekotiin. Tämän työskentelyn pohjalta koottiin tarkistuslista ikääntyneille.
- Ikääntyneet (95) arvioivat tarkistuslistaa messuilla, vanhusneuvostojen verkkokyselyssä ja työpajoissa. Tarkistuslista viimeisteltiin tämän työskentelyn pohjalta.
- Perhekodeissa asuvat ikääntyneet (5) kertoivat haastatteluissa kokemuksiaan hyvästä perhehoidon aloituksesta. Niitä hyödynnettiin hyvä käytäntö -mallin kuvaamisessa.
- Perhekodeissa asuvien läheiset (6) kertoivat haastatteluissa kokemuksistaan perhehoidon aloituksista.
- Perhehoitajat (36) osallistuivat perhekodin esitteen mallipohjan työstämiseen. Lisäksi perhehoitajat kuvasivat haastatteluissa (9) omasta näkökulmastaan perhehoidon aloituksen hyvää käytäntöä.
- Perhehoitajat (6) pohtivat työpajassa perhehoidon myöntämisperusteita.
- Hyvinvointialueiden työntekijät (10) osallistuivat perhehoidon sanallisten myöntämiskriteerien työstämiseen työpajoissa (3). Lisäksi heitä osallistui perhehoidon hyviä käytäntöjä koskeviin haastatteluihin (5).
- Toimintamallia pilotoitiin kahdella hyvinvointialueella Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa, joissa molemmissa pilotin ydinryhmään kuului 3-5 asiakas- /palveluohjaajaa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallilla tuetaan ikääntynyttä ilmaisemaan hänen itsensä määrittelemiä elämänlaadullisia tarpeita ja niiden merkityksiä hyvinvoinnilleen. Lisäksi vahvistetaan sitä, että ikääntynyt voi tehdä hyvinvoinnilleen merkityksellisiin asioihin perustuvia valintoja sen suhteen, mihin perhekotiin hän haluaa muuttaa. Tämän toteutumiseksi vahvistetaan ammattilaisten osaamista yhteensovittamisessa. Lisäksi vaikutetaan siihen, että yhteensovittamisesta tulee osa pitkäkestoisen, ympärivuorokautisen perhehoidon perhehoidon aloitusprosessia hyvinvointialueilla.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutoksia mitataan kehittämistyön aikaisina muutoksina mm. ikääntyneiden kokemuksella osallisuudesta, heidän tavoittamisellaan ja osallistumisellaan. Lisäksi mitataan ammattilaisten kokemuksia toimintamallin ja hyödyistä ja oman osaamisen lisääntymisestä yhteensovittamisessa. Varsinaiset kohderyhmiin vaikuttavat muutokset hyvinvointialueiden toimintakäytännöissä eivät ole tämän kehittämistyön aikana mitattavissa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintaympäristössä, lähinnä hyvinvointialueilla, on tapahtunut monia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet toimintamallin pilotointiin. Ne ovat suurelta osin talouteen ja henkilöstöön vaikuttavia asioita, joihin ei ole pystytty kehittämistyössä suoraan vaikuttamaan. Käyttöön ottaminen edellyttää toimintamallin hyödyn tunnistamista ja ajankäytön varaamista yhteensovittamiseen. Perhehoitoliitto tuo toimintamallin hyötyjä esille verkostoissaan ja tukee sen käyttöön ottamista myös varsinaisen kehittämistyön valmistuttua.
