Yhteensovittamisen toimintamalli ikäihmisten perhehoitoon
Yhteensovittamisen toimintamalli ikäihmisten perhehoitoon
Yhteensovittamisen toimintamallin avulla tunnistetaan parhaiten yhteensopivat ikääntynyt, perhehoitaja ja perhekoti. Toimintamallin avulla pyritään varmistamaan ikääntyneen valinnanvapautta ja onnistuneita perhehoidon aloituksia.
Toimintamallin nimi
Yhteensovittamisen toimintamallin avulla tunnistetaan parhaiten yhteensopivat ikääntynyt, perhehoitaja ja perhekoti. Toimintamallin avulla pyritään varmistamaan ikääntyneen valinnanvapautta ja onnistuneita perhehoidon aloituksia.
Yhteensovittamisen toimintamalli, joka sisältää seuraavat osat:
- Tarkistuslista ikääntyneille: Lomake, jonka kysymykset auttavat ikääntynyttä tunnistamaan elämänlaadulleen tärkeimmät asiat ja kertomaan niistä ammattilaisille.
- Perhekodin esite: Esite, jonka avulla perhehoitaja kertoo tarkistuslistan teemoja vastaavat asiat perhekodistaan.
- Ikääntyneen keskeisimmät lakisääteiset oikeudet: Muistilappu keskeisestä lainsäädännöstä, joka velvoittaa yhteensovittamiseen perhehoidon aloitusvaiheessa.
- Perhehoidon aloitusten hyvä käytäntö: Prosessikuvaus, joka antaa mallin toimia ja konkretisoi onnistunutta perhehoidon aloitusta ikääntyneen, hänen läheisensä, hyvinvointialueen työntekijän ja perhehoitajan näkökulmista.
- Perhehoidosta hyötyvien tunnistamisen apuvälineet: Sanalliset myöntämiskriteerit, jotka auttavat tunnistamaan perhehoidosta hyötyviä ikääntyviä. VitecRAI soft kotihoidon ja asiakasohjauksen RAI-arvioinnin henkilöraportti ja laatuanalyysi, jotka hyvinvointialueet voivat ottaa käyttöön.
Ikääntyvien perhehoito herättää kiinnostusta yhtenä ratkaisuna väestön ikääntymisen aiheuttamaan vanhuspalveluiden tarpeen lisääntymiseen. Hyvinvointialueet ovat tarttuneet perhehoidon kehittämiseen eri tavoin ja perhehoidon alueellinen saatavuus vaihtelee (Ilmarinen ym. 2023). Suomessa oli 31.12.2024 yhteensä 248 ikääntyvien perhekotia (Sotkanet 2025). Perhehoitoliiton julkaisemattoman kyselyn mukaan perhekodeista noin 90 tarjosi pitkäkestoista ympärivuorokautista perhehoitoa. Vaikka ikääntyneiden perhehoito ei ole enää uusi palvelumuoto, sen erityispiirteet yksityisessä kodissa toteutuvana hoivana tunnettaan usein huonosti.
- Ikääntyneitä (63) kohdattiin työpajoissa (7) ja haastatteluissa (7), joissa he määrittelivät asioita, joita he haluavat tietää perhekodista ja perhehoitajasta ennen kuin he harkitsisivat muuttoa perhekotiin. Tämän työskentelyn pohjalta koottiin tarkistuslista ikääntyneille.
- Ikääntyneet (95) arvioivat tarkistuslistaa messuilla, vanhusneuvostojen verkkokyselyssä ja työpajoissa. Tarkistuslista viimeisteltiin tämän työskentelyn pohjalta.
- Perhekodeissa asuvat ikääntyneet (5) kertoivat haastatteluissa kokemuksiaan hyvästä perhehoidon aloituksesta. Niitä hyödynnettiin hyvä käytäntö -mallin kuvaamisessa.
- Perhekodeissa asuvien läheiset (6) kertoivat haastatteluissa kokemuksistaan perhehoidon aloituksista.
- Perhehoitajat (36) osallistuivat perhekodin esitteen mallipohjan työstämiseen. Lisäksi perhehoitajat kuvasivat haastatteluissa (9) omasta näkökulmastaan perhehoidon aloituksen hyvää käytäntöä.
- Perhehoitajat (6) pohtivat työpajassa perhehoidon myöntämisperusteita.
- Hyvinvointialueiden työntekijät (10) osallistuivat perhehoidon sanallisten myöntämiskriteerien työstämiseen työpajoissa (3). Lisäksi heitä osallistui perhehoidon hyviä käytäntöjä koskeviin haastatteluihin (5).
- Toimintamallia pilotoitiin kahdella hyvinvointialueella Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa, joissa molemmissa pilotin ydinryhmään kuului 3-5 asiakas- /palveluohjaajaa.
Toimintaympäristössä, lähinnä hyvinvointialueilla, on tapahtunut monia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet toimintamallin pilotointiin. Ne ovat suurelta osin talouteen ja henkilöstöön vaikuttavia asioita, joihin ei ole pystytty kehittämistyössä suoraan vaikuttamaan. Käyttöön ottaminen edellyttää toimintamallin hyödyn tunnistamista ja ajankäytön varaamista yhteensovittamiseen. Perhehoitoliitto tuo toimintamallin hyötyjä esille verkostoissaan ja tukee sen käyttöön ottamista myös varsinaisen kehittämistyön valmistuttua.
On olemassa yhteiskehittämisen prosessissa rakennettu toimintamalli konkreettisine työkaluineen. Ikääntyneet, jotka osallistuivat toimintamallin perustan kehittämiseen kokivat osallisuutensa toteutuneen. Se on hyvä tulos. Toimintaympäristön muutokset vaikeuttivat pilotointia hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueiden perehdytyskoulutukset kiinnostivat ja ne toteutuivat kahta aluetta lukuun ottamatta kevään 2026 aikana. Sitä missä määrin toimintamalli otetaan käyttöön hyvinvointialueilla ja miten se edistää ikääntyneiden hyvinvointia ja asemaa perhehoidon aloitusvaiheessa voidaan arvioida vasta tulevina vuosina.
Kansikuva
