Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kehitysvammaiset ihmiset eivät liiku riittävästi. Arviolta vain kolmasosa kehitysvammaisista ihmisistä liikkuu terveysliikuntasuositusten minimimäärän verran. Liikkuminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Kehitysvammaisilla ihmisillä esiintyy valtaväestöä enemmän terveysongelmia, joita aktiivinen liikunta voisi ehkäistä.
Terveysliikuntasuositukset ovat samat kehitysvammaisille ihmisille kuin kaikille muillekin. Oman lajin löytyminen on tärkeää liikunnan jatkuvuuden kannalta. Liikuntalajeja voi soveltaa kunkin toimintakyvyn mukaan. Pienetkin muutokset ovat tärkeitä, vaikka suositusten mukaisiin liikuntamääriin ei heti päästäisikään.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Jokaisella ihmisellä on itsemääräämisoikeus itseään koskeviin asioihin. Kehitysvamma-alalla itsemääräämisoikeus voi toteutua rakentavasti vain, jos kehitysvammaista ihmistä kuunnellaan aidosti ja hän saa päätöksiinsä tukea. Liikkumisen tarve tai liikkumattomuuden toive ovat hankkeessa saadun tiedon perusteella asioita, joihin kotiyhteisöjen ohjaajat voivat vaikuttaa tuetun päätöksenteon keinoin. Liikkumattomuus on tutkimuksien mukaan suuri terveydellinen riski, ja tästä suuri vastuu on kehitysvammaisten ihmisten kotiyhteisöjen ammattilaisilla.
Kehitysvammainen ihminen tarvitsee liikkumisen lisäämiseen tuekseen kannustavan ja sitoutuneen ohjaajan. Hankkeessa huomattiin, että tarvitaan materiaalia, jonka avulla voi yhdessä tunnistaa, miten kotiyhteisössä liikutaan ja millaiset asiat voisivat liikuttaa siellä vielä enemmän. Huomattiin, että tarvitaan ohje elämäntapamuutosprosessiin. Liikkumistottumusten muutokseen tarvitaan aikaa, kokeiluja, motivointia ja toisinaan jopa toiminnan uudelleen organisointia.
Kohderyhmänä olivat kotiyhteisöissä asuvat kehitysvammaiset ihmiset. Arviolta vain kolmasosa kehitysvammaisista ihmisistä liikkuu terveysliikuntasuositusten minimimäärän verran. Liikkuminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää erityisryhmiin kuuluville henkilöille. Kehitysvammaisilla ihmisillä esiintyy valtaväestöä enemmän terveysongelmia, joita aktiivinen liikunta voisi ehkäistä.
Asiakasymmärrystä kartutettiin kirjallisuuden ja kotiyhteisöjen ohjaajien suunnatun kyselyn avulla. Hankkeen toimintamallia testattiin ja muokattiin koko hankkeen ajan palautteiden perusteella. Hankkeeseen osallistuneet kotiyhteisöt ohjaajineen ja asukkaineen testasivat toimintamallin sisältöä ja arvioivat sen soveltuvuutta omaan käyttöönsä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Vipinän treenikassi sisältöineen on kaikkein käytettävvissä maksutta netistä. Toimintamallin käyttöön otto onnistuu parhaiten niin, että tutustuu Yhteisöihin säpinää -oppaaseen. Tämän jälkeen ohjaajan on mahdollista alkaa lämmittää ja osallistaa koko kotiyhteisö muutosprosessin suunnitteluun. Toimintamallissa keskeistä on keskustelu, osallistuminen ja sitoutuminen yhdessä laadittuihin liikkumista lisääviin tavoitteisiin. Tavoitteiden laatimista ja niihin pääsemistä tukee oppaassa oleva viiden toimintatuokion sisältö tehtävineen. Motivaatiota voi kasvattaa kuukauden kestävällä yhteisöllisellä Vipinä-pelillä, johon oppaassa on myös ohjeet. Oppaassa on myös ohjeet liikkumistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan.
