Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Ikääntyneiden palveluiden ja kuntoutuksen toimialan ydintavoitteena on taata arvokas ikääntyminen omaehtoisesti, kestävästi ja laadukkaasti. Tämä edellyttää toimivan yhteistyön rakentamista ja kehittämistä, jotta yhteistyö sujuu saumattomasti.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen järjestöneuvottelukunnasta on noussut toive järjestökentän edustajien mahdollisuudesta olla mukana uusien toimintamallien suunnittelussa ja yhteiskehittämisessä sekä osaamisen vahvistamisen tarpeiden ja painopisteiden määrittämisessä. Erityisesti ennaltaehkäisevä toiminta on nykyisellään järjestöjen vahvaa toiminta-aluetta. Kaikkien alueen toimijoiden yhteinen ja yksimielinen näkemys on, että yhteistyö edesauttaa alueen elinvoiman rakentamista ja toimintaympäristön asettamiin haasteisiin vastaamista.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintaympäristönä on koko Päijät-Hämeen hyvinvointialue.
Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa Päijät-Hämeessä 29,9 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2030. Vuoteen 2040 mennessä kasvu yltää 42 prosenttiin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian mukaan asukkaiden palveluiden saatavuus on turvattava, peruspalveluihin panostettava, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) työn merkitys on tunnistettava ja palveluiden tulee vastata asiakkaiden tarpeisiin. Kuntien rooli muuttui merkittävästi siirryttäessä kuntayhtymästä hyvinvointialueeksi.
Asiakas: Oikea-aikaiset, yksilöllisesti kohdennetut ennaltaehkäisevät palvelut ja raskaiden palveluiden alkamisen siirtyminen myöhempään ajankohtaan. Samankaltaisten palveluiden päällekkäisyyksien välttäminen. Asiakkaat ovat yhteisiä ja hyöty tehdystä työstä näkyy kaikille toimijoille.
Ammattilainen: Kehitystyön lähtökohdaksi on nostettu ikääntyneiden henkilöiden parissa työskentelevien sote-ammattilaisten, kuntatoimijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden tarve tietää ja tuntea toistensa toimintoja
Organisaatiot: Yhteiset asiakkaat, hyöty tehdystä työstä näkyy kaikille toimijoille.
Yhteiskunta: Ennaltaehkäistä ikääntyneiden väliinputoaminen palvelujärjestelmässä ja tukea ikääntyneiden kotona ja itsenäisesti arjessa pärjäämistä mahdollisimman pitkään ilman raskaiden palvelujen tarvetta. Palvelun vaikuttavuus ja kustannusten säästö.
Toiminnan kohderyhmänä ovat ikääntyneiden parissa toimivat kolmannen sektorin ja sote-alan ammattilaiset sekä kuntien edustajat.
Asiakasymmärrystä on kehittämisen alkuvaiheessa kerrytetty järjestöjen asiakkailtaan saamien palautteiden kautta. Kehittämisen edetessä ikääntyneillä henkilöillä on mahdollisuus osallistua työpajatoimintaan ja tuoda omia näkemyksiään ja toiveitaan kehittämisen tueksi. Kehittämisessä kuullaan myös hyvinvointialueen vanhusneuvostoa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on luoda tiivis yhteistyöryhmä, joka koostuu hyvinvointialueen oman tuotannon geronomeista, kolmannen sektorin edustajista sekä kuntien senioriohjaajista.
Toiminnan kautta tavoitellaan muutosta nykyiseen hyvinvointialueen toimintakulttuuriin ja pyritään madaltamaan kynnystä olemaan yhteydessä toiseen toimijaan asiakkaan asioissa, jolloin asiakkaalla on entistä parempi mahdollisuus ohjautua ennaltaehkäisevästi omaehtoisten palveluiden pariin. Toisaalta myös kolmannen sektorin toimijoiden ja kuntatoimijoiden toivotaan jatkossa tietävän ne tahot joihin voi olla asiakkaan kanssa tai luvan saatuaan asiakkaan puolesta yhteydessä. Näillä keinoin tavoitellaan hyvinvointialueen ikääntyneille oikea-aikaisia palveluita.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin toimivuuden kannalta on hyvä rajata yhteistyöryhmän jäsenet koostumaan ikääntyneiden parissa työskentelevistä avaintyöntekijöistä. Ryhmän olisi hyvä koostua esimerkiksi kolmannen sektorin edustajista, kuntapuolen toimijoista (senioriohjaaja tms.) sekä hyvinvointialueen käytännön sote-työntekijöistä (esim. geronomi). Yhteistyöryhmän jäsenten tulee olla sitoutuneita molemminpuoliseen tiedonvaihtoon sekä jalkauttamaan saamaansa tietoa eri toimijoista myös muulle työyhteisölle. Ryhmän jäseniltä vaaditaan asiakaslähtöistä ajattelua ja ymmärrystä yhteisen vuorovaikutuksen tärkeydestä. Toiminnan keskiössä on ikääntynyt asiakas ja hänen tarpeensa.
Ryhmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että tapaamisten vetovastuu on aina jollain taholla. Se voi olla joko kiertävästi jokaisella vuorollaan tai siihen voidaan nimetä yksi yhdyshenkilö. Ryhmän toiminnan on tarkoitus uppoutua tulevaisuudessa osaksi Hyvinvointialueen ja kuntien välistä Hyte-toimintaa, jolloin yhteyshenkilö voisi olla esimerkiksi joku näiden tahojen edustaja.
Lisäksi toiminnan toimivuuden kannalta on erityisen tärkeää, että esihenkilöt ja johto on sitoutunut kehittämistoimintaan ja näkee yhteistyöryhmän toiminnan tärkeänä osana asiakastyötä mahdollistaen ryhmän jäsenille osallistumisen yhteiseen toimintaan sekä tapaamisiin työajalla.
