Ruoka-aputoimintaa ja yhteisöllisiä ruokailuja järjestää Suomessa yli tuhat eri toimijaa. Mukana on yhdistyksiä, järjestöjä, seurakuntia, kuntatoimijoita ja yksityishenkilöitä. Ruoka-avulla tarkoitetaan hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa, jossa autettaville luovutetaan ruokaa elintarvikejakeluna tai valmiina aterioina. Ruoka-apu on tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa. Valtaosa sen järjestäjistä toteuttaa ruoka-avun ja yhteisöllisten ruokailujen lisäksi palveluja tai toimintaa, joiden tavoitteena on vastata ruoka-avussa asioivien muihinkin tarpeisiin.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana ruoka-aputoimintaa on kehitetty aktiivisesti järjestöjen, seurakuntien ja kuntatoimijoiden yhteistyönä, paikallisesti ja valtakunnallisesti. Ruokajakelujen rinnalle on syntynyt yhteisöllisiä ruokailuja ja monin tavoin avunsaajan osallisuutta tukevaa toimintaa. Isommille paikkakunnille on syntynyt hävikkiterminaaleja ja logistiikkakeskuksia, jotta rajallisia resursseja voidaan hyödyntää tarpeenmukaisesti.
Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että paikallisen yhteistyön vahvistaminen selkeyttää ruoka-aputoiminnan prosesseja, edistää toimijoiden välistä tasa-arvoa ja mahdollisuuksia tarjota ruoka-avun asiakaskunnalle hyvinvointia ja osallisuutta edistävää toimintaa sekä lisää toiminnan ympäristöhyötyjä.
Erilaisten toimijoiden tekemisen ja toimintatapojen yhteensovittaminen edellyttää yhteistä suunnittelua ja yhteisten tavoitteiden tunnistamista. Kurssi räätälöidään kunkin alueen tarpeisiin. Suositeltu kesto on 3-5 koulutuskertaa, jotta kehittäminen etenee prosessina.
Verkostokurssin tavoitteena voi olla esim.
- tutustuminen toisiin alueella toimiviin ruoka-aputoimijoihin
- yhteisen ymmärryksen lisääminen paikallisista kehittämistarpeista
- yhteistyön rakenteiden kehittäminen
- ruoka-aputyön hyvien käytäntöjen jakaminen
- löytää, sopia ja sanoittaa yhteisiä toimintatapoja
Hyväntekeväisyysperustainen ruoka-apu vakiintui 1990-luvun laman seurauksena pienituloisten ja hädänalaisten kansalaisten auttamismuodoksi. Pitkittynyt köyhyys on ylläpitänyt ruoka-avun kysyntää hyvienkin taloudellisten suhdanteiden vallitessa 2000-luvun Suomessa. Tänä päivänä ruoka-avussa näkyy työttömien huono-osaisuuden lisäksi myös lapsiperheiden, eläkeläisten ja maahanmuuttajien köyhyys ja huono-osaisuus. (Silvasti & Karjalainen 2015; Ohisalo & Saari 2014; Lehtelä & Kestilä 2014.)
Ruoka-aputoimintaa toteuttavat pääosin yhdistykset ja seurakunnat. Viimeisten arvioiden mukaan ruoka-aputoimijoita on Suomessa yli tuhat (Valkoniemi 2019). Ruoka-apua annetaan jakamalla elintarvikkeita tai tarjoamalla aterioita yhteisöllisissä ruokailuissa. Usein ruoka-aputoiminnassa yhdistyvät sekä yhteinen ateria, että kotiin vietävät elintarvikkeet.
Ruoka-apu kytkeytyy köyhyyden ja huono-osaisuuden lisäksi tiiviisti kiertotalouteen ja ruokahävikin torjuntaan. Luonnonvarakeskuksen (2020) selvityksen mukaan Suomessa jaetaan ruoka-apua vuosittain 18–22 miljoonaa kiloa. Jaettavasta ruoasta 85–90%, eli 16-20 miljoonaa kiloa arvioidaan olevan elintarvikealalla syntynyttä ruokahävikkiä.
Ruoka-aputoiminnasta on tullut viime vuosina aikaisempaa monimuotoisempaa. Monet ruoka-aputoimijat tarjoavat asiakkailleen ruoan lisäksi esimerkiksi keskusteluapua, neuvontaa tai ryhmätoimintaa (Salonen 2016). Monimuotoisuutta lisäämällä tavoitellaan ruoka-avun saajien hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistumista. Toimintaan kuuluu usein myös työllisyyden edistämisen tavoitteita, kuten esimerkiksi Tampereen Kierto-hankkeessa, Vantaan Yhteisessä pöydässä ja Helsingin Stadin Safkassa.
Ruoka-aputoimijoiden verkostoituminen ja yhteistyö on lisääntynyt 2010-luvulla. Samalla tavanomaista ja perinteistä ruoka-apuverkostoa pidemmälle organisoidut keskitetyt toimintamallit ovat yleistyneet. Ruoka-aputoimijoiden lahjoitus- ja hävikkiruokavarastoina toimivia logistiikkakeskuksia, eli niin sanottuja hävikkiterminaaleja, on perustettu eri puolille Suomea. Keskitettyjen mallien myötä monet kunnat ovat ottaneet aiempaa suuremman vastuun alueensa ruoka-aputoiminnassa ja osallistuneet taloudellisesti sen kehittämiseen. Ruoka-avun kentällä on myös otettu käyttöön yhteinen verkkopalvelu Ruoka-apu. fi. Ruoka-aputapahtumistaan ilmoittaa palvelussa tätä kirjoittaessa reilut 380 ruoka-aputoimijaa.
Katkelma selvityksestä "Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun", Laihiala ja Nick 2020.
