Y-Säätiössä on palkattuna kaksi henkilöä (2 htv) koordinoimaan kokonaisuutta. Käytännössä he järjestävät koulutukset, hoitavat viestinnän, vetävät työkokouksia verkostolle ja kumppaneille, kun kehitetään toimintamalleja ja niitä pilotoidaan. Lisäksi kumppanuuksista ja laajasta verkostosta saadaan asiantuntemusta esimerkiksi koulutusten alustuksiin ja tilaisuuksien suunnittelutyöhön. Tilaisuudet ja tapahtumat, kehittämistyöhön osallistuminen, viestintä yms. ovat kaikille osallistujille aina maksuttomia. Vastavuoroisesti saamme verkostosta asiantuntemusta koulutuspäiviin ja kehittämistyön suunnitteluun. Laajaa osaamista siis tarvitaan, ajatus on että yhdessä tehdään kaikki. Näin ollen olemmekin saaneet koottua valtakunnallisen laajan ja avoimen kehittämisverkoston, jossa jokaisella osallistujalla on annettavaa ja jokainen myös saa työhönsä uusia ideoita ja kumppaneita. Toiminnan budjetti on ollut 168 000 euroa/vuosi sisältäen palkkakustannukset ja muut toimintakulut. Lisäksi Y-Säätiö on rahoittanut asuntoensin.fi-sivustoa.
Toiminta on saatu vakiinnutettua yhtäältä selkeän koordinaation ja toisaalta selkeiden toiminnallisten rakenteiden ansiosta.
Ennen Verkostokehittäjät-hanketta ei ole ollut valtakunnalta yhteiskehittämisen alustaa asunnottomuustyössä. Tarve toimijoita yhdistävälle ja heidän asunto ensin -työorientaatiotaan edistävälle toiminnalle on ollut perustana tavoitteiden asettamiselle ja siten myös niiden toteutumiselle. Jotta tavoitteita on voitu saavuttaa, ovat alusta alkaen olleet seuraavat tekijät olennaisia:
1) Rakenne ja yhteinen suunta: aito yhteinen tekeminen kumppanuuksin. Käytännössä tavoitteet toiminnalle on asetettu yhdessä ja ne ovat olleet asunnottomuusohjelmatyön kansallisia tavoitteita tukevia. Yhteiskehittämistä tukemaan luotiin hankkeelle kumppaneiden johtotason henkilöistä koostuva johtoryhmä, jotta tarvittava päätöksenteko olisi nopeaa ja samalla organisaation työnteijöillä olisi mandaatti toimia yhteisessä verkostossa ketterästi. Koska hankkeen oli tarpeen toimia sektoreita yhdistävästi ae-työn edistämiseksi, koottiin ylisektorinen laaja asiantuntijatiimi: mukaan kutsuttiin niin järjestöjen, kaupunkien kuin valtion edustustusta. Tässä suuressa ja muokkautuvassa (kutsuttiin jatkuvasti uusia mukaan) ryhmässä järjestettiin työkokouspäiviä, joissa toteutettiin mm. arvioinnin materiaaleja ja laatusuositukset hyödynnettäväksi arjen työssä. Sopimukselliset hankekumppanijärjestöt olivat mukana myös nk. pienessä asiantuntijatiimissä. Siinä suunniteltiin yhteistyössä tulevia tilaisuuksia ja koulutusten sisältöjä saatujen palautteiden ja tarpeiden perusteella. Pieni asiantuntijatiimi mm. toi oman ja sidosryhmiensä asiantuntemuksen koulutuksiin esim. alustuksia järjestämällä.
2) Avoimuus ja maksuttomuus: kaikki tuotokset ja yhteinen oppiminen on ollut kaikkien kiinnostuneiden saatavilla. Tämä on edistänyt sitä, että toiminta ei jää vain joidenkin toimijoiden keskinäiseksi kehittämiseksi, vaan mukana on jatkuvasti uusia toimijoita ja ihmisiä, jotka tuottavat kehittämisjatuksia ja uusia oppeja jaettavaksi, ja myös haastavat jatkuvaan kehittämiseen esittämällä tuoreita näkemyksiä tarpeista. Esim. eri kokoisissa kaupungeissa on erilaisia haasteita, joten pelkästään suurimpien toimijoiden mukaan ei voi kehittämistä osana arkea tehdä.
3) Tarvelähtöisyys: kaikki mitä tehdään, perustuu aitoon kentältä tulleeseen tarpeeseen. Esimerkiksi koulutuspäivien sisällöt ja tuotetut materiaalit ovat sellaisia, joita tarvitaan arjen työssä.
4) Hankekoordinaatio: on yhteiskehittämistä palveluasenteella. Ei johdeta muiden toimintaa tai asetuta muutoin yläpuolelle, vaan edistetään toimijoiden keskinäistä verkostoitumista, vertaisoppimista ja yhteiskehittämistä. Esimerkiksi eri sektorien yhteisesti kehittämät Asunto ensin - laatusuositukset ovat arjessa käytössä työtä ohjaamassa, hankekoordinaatio fasilitoi työpajoja kun suosituksia laadittiin, mutta sisällöt ovat toimijoiden tuottamia.
5) Yhteinen hyöty suurempi kuin vaadittava panostus: kaikissa palautteissa ja vuosittaisissa arvioinneissa on tullut esiin yhteiskehittämisen alustan merkityksellisyys siinä, että yhteisenä hyötynä on arjen työn kehittäminen jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa. Muilta opitaan ja omaa oppia jaetaan, yhdessä syntyy näkymiä kehittämistarpeista, tärkeitä kumppanuuksia ja verkostoja työn kehittämiseen. Itse asunnottomuusilmiö on muuttuva ja heikotkin signaalit saadaan nopeasti toimijoiden kesken näkyviksi ja osaksi kehittämistyötä, esim. arjen mielekäs toiminta osana arkea.
6) Tieto, viestintä: tiedon tuottaminen, jakaminen ja koostaminen erilaisin viestinnän keinoin on auttanut toimijoita löytämään alan tiedon keskitetysti (ae-sivut) ja aktiivinen viestintä osallistaa mukaan (uutiskirje, some, LAMK).
Verkostokehittäjien käytännön toimintaa on toteutettu neljän sisältökokonaisuuden kautta. Sisällöt ovat olleet 1) koulutus- ja seminaaritoiminta, 2) kehittämispilottitoiminta, 3) asunnottomuustyöhön liittyvän tiedon kerääminen ja välittäminen sekä 4) kansainvälisen yhteistyön edistäminen.
Yhtenä tavoitteena ja konkreettisena toimintana on ollut järjestää asumissosiaalityöhön liittyviä koulutuksia ja seminaareja sekä yhteisen kehittämisen ja oppimisen foorumeja. Koulutus- ja seminaaritilaisuuksien tavoitteena on tukea asunnottomuustyötä kehittäviä ja toteuttavia tahoja valtakunnallisesti ja paikallisesti tarpeiden mukaan, edistää toimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja tukea hyvien käytäntöjen leviämistä. Suurin osa koulutuksista ja seminaareista on toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi asumisneuvontakoulutuksia järjestämme 3krt/vuosi yhteistyössä ARAn ja Helsingin kaupungin asumisneuvonnan kanssa.
Osa koulutusteemoista on ollut vuosittain toistuvia, kuten Asunto ensin (ae) -koulutukset, joissa on perehdytty ja syvennytty ae-periaatteeseen ja ae-laatusuosituksiin. Muut Verkostokehittäjien toteuttamat koulutukset ovat liittyneet mm. asumisen juridisiin kysymyksiin (asukkaan oikeudet ja velvollisuudet, vuokrasopimus ja tuettu asuminen), eri kulttuurien kohtaamiseen, traumaorientaatioon työotteessa sekä mm. taloudenhallinnan kehittämiseen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiseen asunnottomuustyössä.
Lisäksi on toteutettu valtakunnallisia seminaareja (kevätseminaari ohjelmatoimjoille ja syksyn avoin valtakunnallinen asunnottomuusseminaari), joissa on pureuduttu ajankohtaisiin asioihin AUNE-ohjelmaan liittyen ja myös 2018 juhlistettu asunnottomuusohjelmatyön kymmenvuotista taivalta. Koulutusten ja muiden tilaisuuksien palautteiden perusteella aiheet ja sisällöt ovat vastanneet osallistujien tarpeisiin. Palautteita käytetään koulutusten suunnittelussa ja kehittämisessä. Osallistujat ovat kokeneet hyödyllisenä uuden tiedon ja oppien saamisen, ja näitä on viety omaan organisaatioon. Lisäksi yhteistyö koulutuksissa mukana olevien tahojen kesken on helpottunut, kun on tultu tutuiksi ja tunnistettu yhteisiä kehittämiskohteita työtavoissa ja sisällöissä.
Yhtenä sisältönä on edistetty valtakunnallista ja paikallista työtä kehittämispilotein. AUNE Verkostokehittäjät -hanke on koonnut yhteen kehittämiskokonaisuuksia, joissa tarkoituksena on etsiä ja kehittää uusia ratkaisuja asunnottomuuden ehkäisemiseksi yhteistyössä järjestöjen ja kaupunkien kanssa. Pilottityöskentelyllä on kehitetty muun muassa asunnottomuustyön arvioinnin malleja ja työvälineitä. Tärkeimmäksi pilotiksi ulkoisen arvioinnin yhteydessä nostettiin Asunto ensin -laatusuositukset, joiden laatimiseen osallistui lukuisia toimijoita ylisektorisesti ja eri kaupungeista.
Hankkeen yksi keskeinen tehtävä on ollut asunnottomuustyöhön liittyvän ajankohtaisen tiedon koostaminen ja välittäminen. Ensinnäkin Verkostokehittäjät on kerännyt ja koonnut AUNE-ohjelman kunta- ja asukaskohtaisia seurantatietoja hyödynnettäväksi ohjelmajohtoon ja seurantaan. Toisekseen Verkostokehittäjät -hanke on toiminut asunnottomuustyöhön liittyvän niin kotimaisen kuin ulkomaisen tiedon ja käytänteiden levittäjänä.
AUNE-ohjelman seurantatiedon kokoaminen on tehdyn työn tuloksellisuuden näkyväksi tekemistä kaikille asunnottomuustyön parissa toimiville. Seurantatietoina tilastoidaan asunnottomien henkilöiden muutot asumispalveluihin ja palvelun päättyminen, sekä asukkaan siirtyminen itsenäisempään tai tuetumpaan asumiseen. Lisäksi kaupunkien AUNE-ohjelmaan vuosittain tullut asuntokanta ja työmuodot kartoitetaan seurannassa (webropol-kysely). Seurantatietojen kokoaminen on koettu tärkeäksi ennen kaikkea sen vuoksi, että kootun tiedon pohjalta voidaan nähdä asunnottomuustyön vaikutukset myös paikallistasolla. Tämän puolestaan katsottiin antavan tietoa siitä, mikä paikallisesti toimii, mitä voidaan levittää toisille paikkakunnille ja mitä asioita tulee vielä kehittää.
Hankkeen yleisellä viestinnällä taas on ollut merkittävä rooli niin asiantuntijaryhmien kuin alueiden eri toimijoiden näkökulmista. Viestintä voidaan jakaa neljään toimintaan: Uutiskirjeet (joka 2. kk), asuntoensin.fi -internetsivusto, sosiaalinen media (Facebook, Twitter, Instagram) sekä asunnottomuusaiheisen tutkimustiedon koostaminen ja jakaminen asuntoensin.fi-sivuilla. Ulkoisessa arvioinnissa uutiskirjeet ja asuntoensin.fi-sivusto koettiin merkittävimmiksi viestinnän muodoksi. Tutkimustiedon koostamista yhteen paikkaan on myös kiitelty. Uutiskirjettä kaksisuuntaisena viestintäkanava pidetään tärkeänä, sillä se ei ole vain passiivinen seurattava asia, vaan sen kautta yksittäiset toimijat jakavat tietoa ja kokemuksiaan omasta työstään muille asunnottomuustoimijoille. Vastavuoroisuus (ulkoisen arvioinnin yhden vastauksen mukaan) on koettu näin: ”Olemme saaneet tietoa muiden toiminnasta ja mahdollisuuden tiedottaa omastamme.”
Arvioinnin perusteella Verkostokehittäjät -hankkeen viestintä on ollut onnistunutta ja uutiskirjettä seuraamalla pysyy hyvin kartalla ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.
Asuntoensin.fi -sivusto on tärkeä, sillä sinne täydentyy kaikki keskeinen asunnottomuustyötä koskeva materiaali, kuten uusimmat tutkimustulokset ja esimerkiksi koulutuksissa jaettu materiaali. Sieltä myös löytyy keskitetysti aiheeseen liittyvää tietoa ja aineistoa. Eräs arviointiin osallistunut kuvasi asuntoensin.fi -sivustoa seuraavasti: ”Sivusto kokoaa hienosti yhteen valtavan määrän toimijoita sekä asunnottomuustyön raamit ja periaatteet”
Sosiaalinen media on ulkoisen arvioinnin mukaan tärkeä ja nykyaikainen väline viestiä ajankohtaisista asioista. Verkostokehittäjien käytössä on Facebook, Twitter ja Instgram. Lisäksi vuonna 2020 käynnistyväksi suunniteltiin Podcast.
Verkostokehittäjät -hanke on toteuttanut vuosittain kansainväisen opintomatkan yhteistyöverkostolle. Tarkoitus on ollut tutustua eri maiden asunnottomuustyön käytänteisiin. Opintomatkojen anti ei ole jäänyt vain matkoihin osallistuneiden pääomaksi, sillä opintomatkoista ja niiden opeista on laadittu matkaraportteja (luettavissa ae-sivuilla), joiden kautta eurooppalaisia kokemuksia ja havaintoja on levitetty laajalti suomalaisille asunnottomuustyön kehittäjille. Lisäksi palautteissa arvokkaana kokemuksena tuodaan esille sitä, että suomalainen oma asunnottomuustyömme ja sen edistyneisyys näyttäytyy uudessa valossa, kun sitä voi peilata muiden maiden toimintaan. Matkalle osallistujien mahdollisuutta verkostoitua keskenään on kiitetty palautteissa, sillä näin toimijat ovat löytäneet myös uusia kumppanuuksia.
Kansainvälisen työn ansiosta suomalainen asunnonottomuustyön malli myös haastetaan säännöllisesti. Ulkopuolisen mielenkiinnon ja sparraavan vuoropuhelun on nähty lisäävän mielenkiintoa suomalaisen asunnottomuustyön edelleen kehittämiseen.
Verkostokehittäjät -hankkeen koordinoinnista vastaava Y-Säätiö koordinoi myös eurooppalaista Housing First Europe Hubia ("eurooppalainen Verkostokehittäjät"), jonka kautta yhteistyö eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kanssa pääosin tapahtuu. Verkostokehittäjät-kumppanuuksista on osallistujia Hubin järjestämässä Asunto ensin -kouluttajien koulutuksessa. Nämä henkilöt edelleen kouluttavat toimijoita ae-periaatteen mukaiseen työotteeseen omissa maissaan ja organisaatioissaan ja jakavat hyviä käytäntöjä.