Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kainuun alueen väestö vanhenee ja vähenee, mikä yhdessä työttömyyden ja työkyvyttömyyseläkettä saavan väestöllisen osuuden kanssa aiheuttaa epäedullisen huoltosuhteen. Alueelle ominaisia haasteita ovat myös mm. väestön sairastavuus ja se, että kuntakohtaiset erot ovat suuria monessa ulottuvuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset nettokäyttökustannukset ovat maan toiseksi korkeimmat, erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan korkeimmat.
Kainuun hyvinvointialueen perustehtävänä on tuottaa terveyttä, turvaa ja hyvinvointia Kainuussa, jota kuvaa myös Kainuun hyvinvointialueen palvelulupaus "Huolenpitoa itsestä ja muista". Strategian painopisteinä ovat: perustason palveluiden vahvistaminen, inhimillisyys ja ammattitaito, arjen turvallisuus, terveydenedistäminen ja ennaltaehkäisy, Kainuulaisten osallisuuden ja voimavarojen vahvistaminen. Strategia kiteytyy avainsanoihin: Kainuulaiset ihmiset, osaava työvoima, luottamus, avoimuus ja elinvoima, talouden tasapaino. Kainuun hyvinvointialueella harjoitettuun vahvaan laatutyöhön ja edellä mainittuihin, alueelle ominaisiin haasteisiin pyritään vastaamaan osaltaan Kainuussa Tulevaisuuden sote-keskus –kehittämistyöllä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kainuun väkiluku on noin 72 000 ja noin puolet tästä väestömäärästä asuu maakuntakeskus Kajaanissa ja loput jakautuneet kahdeksaan muuhun Kainuun kuntaan. Vuosittain lapsia syntyy Kainuussa noin 450 ja syntyvyys on pääosin ollut viime vuosina laskeva.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty ja tuotettu jo vuodesta 2005 maakunnallisesti. Kainuun soten muodostuessa on Kainuussa alettu rakentamaan myös perhekeskusverkostoa ja tällä hetkellä jokaisessa Kainuun kunnassa on oma perhekeskus ja useimmissa kunnissa on myös hyvinvointialueen, seurakunnan ja MLL:n yhdessä järjestämää avointa kohtaamispaikkatoimintaa.
Kainuun hyvinvointialueella johtaminen on sektoroitunutta ja kunnalliset palvelut (sivistystoimi, nuorisopalvelut) ovat selvästi erillään Kainuun hyvinvointialueen tuottamista palveluista. Kainuun hyvinvointialueella osa palveluista tuotetaan lähipalveluina, osa keskitetysti ja osa seudullisesti tai maakunnallisesti. Kainuun hyvinvointialueella on erityisasiantuntijatason rekrytointihaasteita.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus Kainuuseen -Helposti lähelläsi (HELLÄ) -hankkeen kehittämistyöllä pyritään vastaamaan näihin haasteisiin ja saamaan Kainuuseen monialaisia ja yhteentoimivia toimintamalleja.
Asiakas: Perheillä on saattanut olla useampia hoitokontakteja eri suuntiin. Palveluiden saatavuudessa ja jonotusajoissa on alueellisia eroja. Osaan Kainuun hyvinvointialueen tuottamista palveluista on useamman kuukauden jonot ja ne koetaan myös pitkiksi. Vanhemmuuteen, lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen haasteisiin toivotaan enemmän apua.
Ammattilaisen ja toimijoiden näkökulma: Ymmärrys toisten toimijoiden toimenkuvasta on ollut ajoittain epäselvää sekä yhteydenpito ollut haastavaa. Palvelut ovat olleet hajanaisia, eikä aina ole tietoa kenen puoleen kääntyä. Yhtenäinen toimintamalli yhteistyöstä on puuttunut.
Organisaatio: Kainuun hyvinvointialueella on rekrytointihaasteita erityistason ammattilaisten kohdalla. Sen vuoksi palveluiden saatavuuksissa on joillain sektoreilla haastetta. Osittain on tehty myös päällekkäistä työtä. Toimintojen kehittämisellä saadaan olemassaolevia resursseja käytettyä tehokkaammin ja vaikuttavammin, sekä vähennetään päällekkäistä työtä.
Toimintamallin kohderyhmänä lähtötilanteessa on kaikki kainuulaiset perhekeskuksen asiakkaat, joilla on moniammatillisen tuen tarvetta tai tarvetta tuen tarpeen arvioinnille tai suunnittelulle moniammatillisesti.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämistyön tuloksena on varhaisen tuen verkostotyön toimintamalli ja sitä tukeva materiaali. Yhteisen toimintamallin ja materiaalien myötä toimijoiden välinen yhteistyö paranee ja päällekkäinen työ vähenee. Asiakas saa tarvittavan avun ja tuen varhaisemmassa vaiheessa. Tuen tarpeen tunnistaminen ja palveluiden suunnittelu toteutuu moniammatillisemmin kuin aiemmin.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
-
Toimintamalli on kuvattu
Jatkossa:
- Varhaisen tuen verkostomallin käyttöaste ja moniammatillisuus (toimijoiden tilastoinnit)
- Asiakastyytyväisyys (kyselyt)
- Henkilökunnan arviot yhteistyöstä ja moniammatillisuudesta (kyselyt)
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Mallia on työstetty alusta saakka tiiviissä yhteistyössä toimijoiden kanssa, mikä on omiaan vahvistamaan juurtumista. Mallia työstäessä tehtiin vahvaa yhteistyötä Lapsen tuen malli Kainuussa ja Toki-hankkeiden kanssa. Malli on kirjattu osaksi (OPH:n hankkeissa tehtyjä) alle kouluikäisten ja kouluikäisten tuen käsikirjoja kaikissa Kainuun kunnissa. Sekä sivistystoimen (koulut, päiväkodit) että hyvinvointialueen työntekijät on laajasti perehdytetty mallin käyttöön. Materiaali on helposti löydettävissä HVAn verkkosivuilta.
Koko Kainuun alueelle työstettiin yhteiset ohjeet, esitteet ja materiaalit sekä työntekijöille että huoltajille. Mallista tehtiin myös video, joka on muiden materiaalien tavoin kaikille nähtävillä Kainuun hyvinvointialueen nettisivuilla.
Tiedottaminen eri foorumeissa, kuten perhekeskustiimeissä sekä varhaiskasvatuksen yksiköissä ja kouluissa
Pilotoinnin jälkeen toimintamallin koordinointi siirretiin maakunnallisen perhekeskustyöryhmän tehtäväksi, jossa on mukana esihenkilö- sekä työntekijätason toimijoita niin sote- kuin sivistys- ja järjestöpuolelta. Maakunnallinen perhekeskuksen johtoryhmä tukee ja ohjaa maakunnallisen perhekeskustyöryhmän toimintaa ja edistää yhteistyötä strategisella tasolla
