Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Poliittiset ja yhteiskunnalliset tekijät
- Sote-uudistukset ja hyvinvointialueet muokkaavat palvelurakenteita ja datan saatavuutta. Tarve ennaltaehkäisylle ja kustannusvaikuttavuudelle korostuu.
- Kansalliset strategiat kuten Terveys 2030 ja digipalveluiden kehittämisohjelmat tukevat dataperusteista päätöksentekoa.
- Väestön ikääntyminen lisää valtimosairauksien kuormitusta, mikä kasvattaa ennakoinnin ja riskiluokittelun tarvetta.
Lainsäädännölliset tekijät
- Tietosuojalainsäädäntö (GDPR, tietosuojalaki) asettaa tarkat ehdot henkilötietojen ja erityisesti terveystietojen käsittelylle.
- Asiakas- ja potilastietolaki sekä Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä ohjaavat datan käyttöä, jakamista ja yhdistelyä.
- Mallin tulee täyttää turvallisuuden, läpinäkyvyyden ja selitettävyyden vaatimukset, jos sitä käytetään kliinisen päätöksenteon tukena.
Taloudelliset tekijät
- Valtimosairaudet aiheuttavat merkittävän kustannustaakan terveydenhuollolle ja työkyvyttömyyden kautta yhteiskunnalle.
- Ennustemallit voivat tukea kustannussäästöjä kohdentamalla hoitoa, mutta käyttöönotto vaatii investointeja datan laadun parantamiseen, integraatioihin ja koulutukseen.
Kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät
- Valtimosairauksien riskitekijät liittyvät elämäntapoihin, joten väestön terveyskäyttäytyminen ja motivaatio muutoksiin ovat keskeisiä.
- Mallin käyttö edellyttää ammattilaisten luottamusta ja valmiutta hyödyntää tekoäly- ja dataohjattuja työkaluja.
Teknologiset tekijät
- Tekoälyn, koneoppimisen ja data-alustojen kehitys mahdollistaa yhä tarkemman ennusteen muodostamisen mallien avulla.
- Potilastietojärjestelmien ja rekisteritietojen yhteen toimivuus on kriittistä mallin toimivuudelle.
- Tarve mallien jatkuvalle päivitykselle kasvaa, kun uutta tutkimusnäyttöä ja lääkityksiä tulee käyttöön.
Ympäristötekijät
- Ympäristön muutokset, kuten ilmansaasteet, lämpötilavaihtelut ja ilmastonmuutos, on yhdistetty valtimosairauksien riskiin.
- Kaupunkiympäristöjen suunnittelu (liikuntamahdollisuudet, viherympäristö) vaikuttaa kansanterveyteen.
Hyvinvointialueiden johto, tietojohtamisen ja analytiikan yksiköt, palvelujen suunnittelijat, terveyden edistämisen toimijat sekä tutkimus- ja kehittämisverkostot.
