Tyypin 2 diabeteksen ja riskipotilaiden tunnistaminen päivittyvän työkalun avulla (Power BI), Kymenlaakson HVA, (RRP, P4, I4)

Luotu 18.11.2025
Tyypin 2 diabeteksen ja riskipotilaiden tunnistaminen päivittyvän työkalun avulla (Power BI), Kymenlaakson HVA, (RRP, P4, I4)
Tyypin 2 diabeteksen ja riskipotilaiden tunnistaminen päivittyvän työkalun avulla (Power BI), Kymenlaakson HVA, (RRP, P4, I4)

Tiivistelmä

Toimintamalli perustuu Power BI -raportointiin, joka kokoaa ja visualisoi keskeiset indikaattorit tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisystä Hyte-toiminnassa. Ratkaisu tukee tietojohtamista, päätöksentekoa ja vaikuttavuuden arviointia tarjoamalla ajantasaista tietoa riskipotilaista, elintapaneuvonnasta ja kirjaamisen laadusta.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Tyypin 2 diabetes on merkittävä kansanterveysongelma, jonka ennaltaehkäisyssä on haasteita erityisesti riskipotilaiden tunnistamisessa, elintapaneuvonnan toteutumisessa ja kirjaamisen laadussa. Kehitettävä toimintamalli vastaa näihin ongelmiin hyödyntämällä tietojohtamista ja Power BI -raportointia Hyte-toiminnassa. Malli linkittyy hyvinvointialueiden strategisiin tavoitteisiin: terveyserojen kaventamiseen, vaikuttavuuden seurantaan ja kirjaamisen kehittämiseen (INV 1–3).

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakso on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta haastava, sillä alueen väestön palvelutarve on suuri, syntyvyys vähäistä ja ikääntyneiden osuus väestöstä on maan suurimpia.

Hyvinvointialue on julkisten palvelujen organisaatio, joka järjestää alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, jotka muodostuvat pääosin maakuntajaon pohjalta. Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan.

Hyvinvointialueuudistus tarvitaan yhdenvertaisten palvelujen varmistamiseksi, kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitsemään kustannusten kasvua. Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä parantaa hoitoon pääsyä. Pelastustoimen osalta tavoitteena on parantaa turvallisuutta, ja varmistaa valtakunnallisesti yhtenäinen ja häiriötön pelastustoimen järjestelmä.

Asiakas: Tarve saada oikea-aikaista elintapaneuvontaa ja tukea diabeteksen ehkäisyyn ennen sairastumista.
Ammattilainen: Tarve nähdä kokonaiskuva riskipotilaista ja seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta helposti.
Organisaatio: Tarve tietojohtamiseen – resurssien kohdentaminen ja Hyte-tavoitteiden seuranta luotettavasti.
Yhteiskunta: Tarve vähentää tyypin 2 diabeteksen aiheuttamia kustannuksia ja parantaa väestön hyvinvointia.

Kohderyhmänä ovat alle 65-vuotiaat riskipotilaat Hyte-toiminnassa, mutta malli koskettaa laajasti koko väestöä, sillä tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on kansanterveydellinen haaste. Asiakasymmärrystä on kerrytetty analysoimalla potilastietoja, indikaattoreita ja ammattilaisten kokemuksia.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehitystyön tavoitteena on parantaa tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyä Hyte-toiminnassa. Muutoksena halutaan varmistaa riskipotilaiden parempi tunnistaminen, elintapaneuvonnan toteutuminen ja kirjaamisen laatu. Tuloksena syntyy Power BI -raportti, joka tarjoaa reaaliaikaista tietoa päätöksenteon, seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin tueksi. Tämä tukee strategisia tavoitteita: terveyserojen kaventamista, kustannusten hallintaa ja tietojohtamisen vahvistamista.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoiteltujen muutosten saavuttamista mitataan Power BI -raportin avulla. Seurannassa tarkastellaan, onko riskipotilaiden tunnistaminen parantunut, toteutuuko elintapaneuvonta ja kirjaaminen sekä hyödynnetäänkö tietoa päätöksenteossa. Arviointikriteereinä toimivat riskipotilaiden määrä ja osuus, elintapaneuvonnan toteutumisprosentti, kirjaamisen kattavuus ja raportin käyttö Hyte-seurannassa.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin juurruttaminen edellyttää Power BI -raportin käyttöönottoa osana Hyte-toimintaa, henkilöstön koulutusta ja prosessien päivittämistä niin, että raportti tukee arjen päätöksentekoa. Käyttöönotto vaatii aikaa, osaamista tietojohtamisesta ja analytiikasta sekä resursseja raportin ylläpitoon ja kehittämiseen. Prosessi etenee vaiheittain: ensin määritellään indikaattorit ja tietolähteet, rakennetaan raportti ja pilotoidaan se testikäyttöön, minkä jälkeen se integroidaan osaksi organisaation seurantaa ja johtamista. Vakiinnuttaminen varmistetaan jatkuvalla palautteen keruulla, päivityksillä ja johdon sitoutumisella.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamalli perustuu Power BI -raportointiin, joka kokoaa ja visualisoi keskeiset indikaattorit tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisystä Hyte-toiminnassa. Ratkaisu tukee tietojohtamista, päätöksentekoa ja vaikuttavuuden arviointia tarjoamalla ajantasaista tietoa riskipotilaista, elintapaneuvonnasta ja kirjaamisen laadusta.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Raportoinnin mittareiden avulla on voitu osoittaa ennaltaehkäisyn merkitys ja tunnistaa riskipotilaita, joilta puuttuu virallinen riskidiagnoosi. Power BI -ratkaisu hyödyntää laboratoriotuloksia ja muita tietolähteitä, jotta nämä potilaat voidaan poimia ja ohjata oikea-aikaiseen elintapaneuvontaan.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin soveltaminen vaatii riittävän osaamisen Power BI -raportoinnista, tietojohtamisesta ja Hyte-indikaattoreista sekä aikaa ja resursseja käyttöönottoon. Malli on sovellettavissa eri kohderyhmiin ja toimintaympäristöihin, kun indikaattorit ja tietolähteet määritellään paikallisiin tarpeisiin. Sudenkuoppia ovat puutteellinen kirjaaminen, heikko sitoutuminen ja liian monimutkainen raportti, joka ei palvele käytännön työtä. On tärkeää varmistaa johdon tuki, käyttäjien osallistaminen ja selkeä viestintä hyödyistä, jotta ratkaisu juurtuu arkeen.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kymenlaakson hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)