Työparityö vammaispalveluiden asiakasohjauksessa
Työparityö vammaispalveluiden asiakasohjauksessa
Työparimalli kuvaa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työparityötä ja työnjakoa vammaispalveluiden asiakasohjauksessa.
Toimintamallin nimi
Työparimalli kuvaa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työparityötä ja työnjakoa vammaispalveluiden asiakasohjauksessa.
Kehittämisen tuloksena vammaispalveluihin on laadittu työparityön prosessimalli. Prosessin kuvauksen lisäksi se sisältää työparityön periaatteet, työparityön esimerkkitilanteet, kuvauksen työparityön lainsäädännöllisistä lähtökohdista ja reunaehdoista sekä kuvauksen siitä, miten työparityöskentely eroaa lyhytaikaisesta parityöstä tai konsultaatiosta.
Työparityön toimintamallin vaiheet ovat:
- Asiakas tekee hakemuksen tai ottaa yhteyttä tilanteensa muuttuessa, tai sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja tunnistaa muulla tavoin mahdollisen tarpeen työparityölle.
- Sosiaaliohjaaja/sosiaalityöntekijä vie asiakkaan asian/hakemuksen tarvittaessa alueensa tiimiin anonyymisti. Tiimissä arvioidaan työparityöskentelyn tarve. Tarpeen tunnistamisessa voidaan hyödyntää asiakkuuksien segmentointia. Työparia voi tarvittaessa kysyä myös suoraan ilman tiimin arviointia, esimerkiksi jos asiakkaan tilanne on akuutti ja työparityöskentely pitää käynnistää heti. Esihenkilön rooli työparityössä on pääasiassa konsultoiva. Hän voi olla tukena erityisen tuen tai työparityön tarpeen määrittämisessä tai tulla tarvittaessa mukaan työskentelyyn. Myös esihenkilö voi tunnistaa työparityön tarpeen.
- Työpari sopii yhteisen työskentelyn periaatteet. He sopivat kumpi ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja kumman nimi laitetaan asiakastietojärjestelmässä asian käsittelijäksi. He sopivat asiakkaan kanssa yhteisen tapaamisen. Jos asiakkaalla on ennestään omatyöntekijä, niin omatyöntekijä kirjaa, ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja kertoo työparityöstä. Tällöin asian käsittelijänä on omatyöntekijä ja työpari lisätään toiseksi käsittelijäksi. Kirjauksiin laitetaan kummankin työntekijän nimi. Jos asiakkaalla digipolku käytössä, niin molemmat työtekijät merkitään digipolkuun, jotta kumpikin näkee asiakkaan lomakkeet ja viestit digipolulla.
- Työpari sopii etukäteen kumpi kirjaa tapaamisessa ja kumpi vastaa keskustelun vetämisestä. Työpari laatii yhdessä palvelutarpeen arvion sisällön. Jos asiakkaalla todetaan erityisen tuen tarve niin sosiaalityöntekijä kirjaa palvelutarpeen arvioinnin. Tässä vaiheessa voidaan päättää jatketaanko työparityötä vielä. Jos vasta palvelutarpeen arvioinnin vaiheessa ilmaantuu tarve työparityölle tai jonkun työntekijän erityisosaamiselle, työparityön voi aloittaa myös vasta tässä vaiheessa.
- Uuden asiakkaan ollessa kysymyksessä työpari sopii, kummasta tulee omatyöntekijä, kun palvelutarpeen arviointi on tehty. Lähtökohtana on asiakkaan omatyöntekijän pysyvyys. Työpari sopii asiakastapaamisen jälkeen työnjaosta, eli esimerkiksi siitä, kumpi tekee tarvittavat päätökset. Lähtökohtaisesti päätökset tekee omatyöntekijä, mutta jos tehtävää on paljon, voidaan työtä tarpeen mukaan jakaa työparin kesken. Työpari pohtii yhdessä päätösten sisältöä ja perusteita palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Omatyöntekijä tiedottaa asiakasta hänen asiansa etenemisestä ja siitä, keneen asiakas voi jatkossa olla yhteydessä.
- Asiakassuunnitelman sisältö laaditaan yhteisesti. Rajoitustoimenpiteiden osalta, jos asiakkaalla ei ole erityisen tuen tarvetta, on omatyöntekijä on lähtökohtaisesti sosiaaliohjaaja, mutta rajoitustoimenpiteiden osalta yhteistyötä tehdään sosiaalityöntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijä kirjaa rajoitustoimenpiteet asiakassuunnitelmaan.
Vammaispalveluilla tuetaan asiakkaita, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista vamman tai sairauden johdosta. Vammaispalvelujen asiakasohjauksessa työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia, joiden tehtävänä on laatia asiakkaille sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset palvelutarpeen arvioinnit ja palvelusuunnitelmat sekä tehdä päätökset asiakkaiden palveluista.
Asiakkailla on asiakasohjauksessa omatyöntekijä, joka koordinoi asiakkaan palvelukokonaisuutta ja tekee monialaista yhteistyötä silloin, kun se on asiakkaan palvelujen kannalta tarpeellista. Omatyöntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä ja tehtävä on hoidettava virkasuhteessa.
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Sosiaalihuollon palveluita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä ollaan myös uudistamassa.
Kohderyhmänä ovat olleet vammaispalveluiden asiakasohjauksen työntekijät ja esihenkilöt. Asiakasohjauksen tiimeillä on ollut erilaisia työkulttuureja. Toiset ovat jo aiemmin hyödyntäneet työparityötä enemmän kuin toiset.
Työparimallia ja siihen liittyvää sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työnjakoa on kehitetty yhdessä työntekijöiden kanssa monin erilaisin tavoin sekä läsnä että etänä järjestytyissä työpajoissa ja tekemällä erilaisia kyselyitä, kuten
- Työparityön kulttuurikuvausten laatiminen
- Työparityön vaiheiden mallintaminen asiakkaan palvelupolulla
- Työparityön prototyypin kehittely
- Asiakkuussegmentoinnin ideointi
- Työnjaon SWOT-analyysityöpaja
- Erätauko-dialogi työnjaosta
- RATKO-työpajat
- Alku-, väli- ja loppukyselyt työntekijöille
Työpajoissa on hyödynnetty erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä sekä läsnä että etänä, paperilla ja virtuaalisesti. Työntekijöitä on kannustettu olemaan kehittäjiin jatkuvasti matalalla kynnyksellä.
Työparityö edellyttää työyhteisöltä avointa keskustelua sekä yhdessä sovittuja periaatteita työparityön periaatteista. Työparityön tarkoituksena on sosiaalityön resurssien tehokas käyttö ja toisaalta työntekijöiden työkuormituksen vähentäminen.
Työparityön tekeminen on lisääntynyt vammaispalveluiden asiakasohjauksessa kehittämisen aikana. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on alettu kartoittaa työparityön tekemistä myös muissa palvelutehtävissä. Lisäksi pohditaan, voisiko työparimallia hyödyntää palvelutehtävien välisessä työparityössä.
Kansikuva
