Työparityö vammaispalveluiden asiakasohjauksessa
Työparityö vammaispalveluiden asiakasohjauksessa
Työparimalli kuvaa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työparityötä ja työnjakoa vammaispalveluiden asiakasohjauksessa.
Vammaispalveluilla tuetaan asiakkaita, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista vamman tai sairauden johdosta. Vammaispalvelujen asiakasohjauksessa työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia, joiden tehtävänä on laatia asiakkaille sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset palvelutarpeen arvioinnit ja palvelusuunnitelmat sekä tehdä päätökset asiakkaiden palveluista.
Asiakkailla on asiakasohjauksessa omatyöntekijä, joka koordinoi asiakkaan palvelukokonaisuutta ja tekee monialaista yhteistyötä silloin, kun se on asiakkaan palvelujen kannalta tarpeellista. Omatyöntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä ja tehtävä on hoidettava virkasuhteessa.
Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Sosiaalihuollon palveluita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä ollaan myös uudistamassa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on ollut sosiaalityön eri yksiköissä merkittäviä haasteita sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa, mikä uhkaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Tästä on aiheutunut tarve etsiä tehokkaita ratkaisuja, jotka mahdollistavat sujuvan työnjaon sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välillä. Vammaispalveluissa tilanne on vaihdellut. Joustoa työnjakoon tarvitaan erityisesti tilanteissa, jolloin sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa on pidempiaikaisia haasteita. Työnjakoa on tarve selkiyttää siten, että kukin ammattiryhmä pystyisi hyödyntämään omaa osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Työnjaon kehittäminen yhdessä työntekijöiden kanssa edistää myös työhyvinvointia.
Lisäksi keskusteluissa on noussut esiin työntekijöiden tarve suuntautua tiettyihin, esimerkiksi asiakkaiden elämänvaiheiden tai ikäkausien mukaisesti määräytyviin asiakasryhmiin. Suuntautuminen erilaisiin asiakasryhmiin mahdollistaa osaamisen ja ammattitaidon syventämisen, auttaa työn kuormituksen hallinnassa, edistää työhyvinvointia, tehostaa yhteistyötä ja parantaa palvelun laatua sekä asiakaskokemusta.
Työparityön kehittäminen on nähty yhdeksi mahdollisuudeksi työn ja työnjaon sujuvoittamiseksi. Lähtökohtana ovat sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuollon ammattihenkilölaki. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen muodostamista asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen. Sosiaalihuoltolain (29.12.2022/1280) 42 § määrittää omatyöntekijänä toimimista. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä. Sosiaalihuoltolain vuoden 2024 soveltamisoppaassa (2024, s. 169) tarkennetaan sääntelyä siten, että jos omatyöntekijä ei ole sosiaalityöntekijä, hänellä tulee olla asiakkaan asian hoitamiseksi työparinaan sosiaalityöntekijä. Tämä työpari voi olla esimerkiksi asiakastyötä tekevä esimies tai tiimin jäsen. Uudistetussa vammaispalvelulaissa 675/2023 viitataan omatyöntekijän osalta sosiaalihuoltolain säädökseen.
Kehittäminen on tukenut Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöohjelmaa, jossa esitetään painopisteet ja tavoitteet henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, henkilöstöjohtamiselle, osaamisen kehittämiselle sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamiselle. Henkilöstöohjelma valmisteltiin henkilöstön kanssa yhdessä. Se on työväline, jonka avulla tekemistä ja johtamista suunnataan. Ohjelman tavoitteena on turvata henkilöstön riittävyys ja työkyky sekä edistää osaamista, laadukasta rekrytointia ja perehdytystä. Ohjelma pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan ja on yksi sen keskeisistä toimintaohjelmista.
Kehittäminen on osaltaan toteuttanut myös hyvinvointialueen vammaispalvelujen kehittämissuunnitelmaa, jossa yhtenä kehityskärkenä on henkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen panostamalla henkilöstön hyvinvointiin ja riittävään osaamisen kehittämiseen. Lisäksi kehittämisessä on hyödynnetty Päijät-Hämeen hyvinvointialueella kehitettyä asiakkuuksien segmentoinnin mallia.
Kehittämistyötä on tehty sosiaali- ja terveysministeriön projektirahoituksella osana hallituksen Hyvän työn ohjelman sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakopilotteja. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan näiden pilottien "tavoitteena on tukea sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnjaon ja tehtävärakenteiden kehittämistä hyvinvointialueilla. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain lähtökohtana on mahdollistaa sujuva työnjako sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kesken, tätä rajoittaa lähinnä palvelulainsäädännössä olevat erilliset määräykset työntekijän koulutuksesta tietyissä tehtävissä. Piloteilta toivotaan uusia ratkaisuja työnjaon kehittämiseksi nykylainsäädännön puitteissa. Toisaalta niissä voidaan nostaa esiin myös lainsäädännön haasteita, joita voidaan huomioida ammattihenkilö- sekä palvelulainsäädännön uudistuksissa." (Hyvän työn ohjelma 2024-2027 - Sosiaali- ja terveysministeriö)
Kehittämisestä ovat vastanneet Päijät-Hämeen hyvinvointialueen TKI-yksikön projektipäällikkö Emma Rautava ja vammaispalvelujen sosiaaliohjaaja Pilvi Leinonen. Kehittämistä on tehty yhdessä vammaispalvelujen asiakasohjauksen työntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa noudattamalla palvelumuotoilun tuplatimanttimallia sekä hyödyntämällä kaikissa vaiheissa erilaisia yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmiä. Työntekijöitä on innostettu mukaan tarjoamalla monipuolisesti erilaisia tapoja osallistua työskentelyyn.
Kohderyhmänä ovat olleet vammaispalveluiden asiakasohjauksen työntekijät ja esihenkilöt. Asiakasohjauksen tiimeillä on ollut erilaisia työkulttuureja. Toiset ovat jo aiemmin hyödyntäneet työparityötä enemmän kuin toiset.
Työparimallia ja siihen liittyvää sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työnjakoa on kehitetty yhdessä työntekijöiden kanssa monin erilaisin tavoin sekä läsnä että etänä järjestytyissä työpajoissa ja tekemällä erilaisia kyselyitä, kuten
- Työparityön kulttuurikuvausten laatiminen
- Työparityön vaiheiden mallintaminen asiakkaan palvelupolulla
- Työparityön prototyypin kehittely
- Asiakkuussegmentoinnin ideointi
- Työnjaon SWOT-analyysityöpaja
- Erätauko-dialogi työnjaosta
- RATKO-työpajat
- Alku-, väli- ja loppukyselyt työntekijöille
Työpajoissa on hyödynnetty erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä sekä läsnä että etänä, paperilla ja virtuaalisesti. Työntekijöitä on kannustettu olemaan kehittäjiin jatkuvasti matalalla kynnyksellä.
Kehittämisessä on hyödynnetty työparimalliin liittyvän työnjaon tueksi Päijät-Hämeen hyvinvointialueella Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa kehitettyä asiakkuuksien segmentoinnin mallia.
Järjestimme työparimallin laatimisen ohella työpajoja sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjaon selkiyttämiseksi työparityössä ja muuten vammaissosiaalityössä. Hyödynsimme SWOT-analyysia, Erätauko-dialogia ja RATKO-menetelmää.
Tiimeillä on erilaisia tapoja työn jakamiseen. Vammaispalveluissa sekä sosiaaliohjaajat että sosiaaliohjaajat tekevät pitkälti saman tyyppistä työtä sisältäen joitakin poikkeuksia.
Erityisen tuen asiakkaiden kanssa työskentelyn koettiin olevan merkittävin työtä erottava tekijä. Sosiaalityöntekijät työskentelevät useammin kompleksisempien tilanteiden parissa. Sosiaalityöntekijöillä nähtiin olevan vahva yhteiskunnallinen ja rakenteellinen näkökulma työhön. Sosiaalityöntekijät työskentelevät useammin monipalveluasiakkaiden kanssa. Rakenteellinen sosiaalityö nähtiin osaksi sosiaalityöntekijän työtä. Sosiaaliohjaajilla nähtiin olevan vahvaa osaamista palveluista ja palveluohjauksesta sekä asiakkaan tukemisesta arjessa.
Päädyimme työskentelyn myötä siihen, että emme määrittele erikseen sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä työparimallissa, sillä ne vaihtelevat tilanteen mukaan ja työpari sopii ne aina tapauskohtaisesti molempien ammatilliseen asiantuntemukseen nojaten. Kehittämistyö tämän osalta kuitenkin jatkuu edelleen.
Kokeilussa kehitettiin toimintamallia sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän työparina toteutettavaa sosiaalihuoltolain 42 § mukaista omatyöntekijyyttä erityisen tuen asiakkaiden osalta vammaispalveluihin. Kummallekin ammattiryhmälle haluttiin tunnistaa koulutuksen ja osaamisen kannalta keskeiset tehtävät työparityöskentelyssä asiakasprosessin eri vaiheissa. Sekä sosiaaliohjaajan että sosiaalityöntekijän ydinosaamista ja työtehtäviä kohdentaen pyrittiin muodostamaan omatyöntekijän tehtävän hoitamiseksi tarkoituksenmukainen kokonaisuus koko palveluprosessin ajan ja sen eri vaiheissa.
Työparityöskentelyllä haluttiin vahvistaa nykyistä paremmin erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden omatyöntekijyyden toteutumista pohtimalla uusia, joustavampia ratkaisuja vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan väliseen työnjakoon huomioiden muuttuvan vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain sekä ammattihenkilölainsäädännön säädökset.
Tarkoituksena oli selkiyttää eri ammattiryhmien rooleja asiakasprosessin eri vaiheissa, mahdollistaa ammattihenkilöiden välinen joustava työnjako em. lakien puitteissa sekä vahvistaa ammattilaisten mahdollisuutta keskittyä omaa osaamista vastaavaan työhön.
Kokeilussa etsittiin yhdessä vammaispalvelujen työntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa käytännön ratkaisuja seuraaviin työnjaon teemoihin
1) Omatyöntekijyyttä määrittävän työpari -käsitteen selkiyttäminen.
Miten käytännössä toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla sosiaalihuoltolain säädöstä, jonka 4 mukaan erityisen tuen tarpeessa olevan asiakkaan omatyöntekijän ei välttämättä ole oltava sosiaalityöntekijä, mutta hänellä tulee olla asiakkaan asian hoitamiseksi työparinaan sosiaalityöntekijä, joka voi olla esimerkiksi asiakastyötä tekevä esihenkilö tai tiimin jäsen. Mitä työpari käytännössä tarkoittaa eri ammattiryhmien välillä? Entä eri palvelutehtävien välillä?
2) Eri ammattiryhmien tehtävien määrittely, selkiyttäminen ja toteuttaminen asiakasprosessin eri vaiheissa em. työparimalliin liittyen
