TYÖOTE-toimintamalli

Luotu 04.07.2023
TYÖOTE-toimintamalli
TYÖOTE-toimintamalli

Tiivistelmä

Toimintamalli pohjautuu yhteistyöhön ja sen tiivistämiseen, jotta työssäkäyvä saisi oikeat palvelut oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Toimintamallin keskiössä on yksilöllinen työkyvyn tuki ja tuottavuus. Toimintamallin ydinajatuksena on, että erikoissairaanhoidosta kirjoitetaan tietyissä sairauksissa vain lyhyt sairauspoissaolo, ja potilaasta tehdään lähete työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto arvioi yksilöllisesti potilaan työkyvyn ja varmistaa että tarpeenmukaiset työkyvyn tuki- ja kuntoutustoimet toteutuvat. Yhteistyössä työpaikan kanssa suunnitellaan tarvittaessa työhön paluuta tukevia työtehtävien muokkauksia.

Kohderyhmä

Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

TYÖOTE-tietopaketti terveydenhuollon ammattilaisille
Perustietoa TYÖOTE-toimintamallista

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Yhtenä tekijänä suuriin työkyvyttömyyslukuihin Suomessa voidaan arvioida olevan epätarkoituksenmukaiset sairauspoissaolokäytännöt sekä liian vähäinen yhteistyö julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä. Esimerkiksi ortopedisten toimenpiteiden jälkeen erikoissairaanhoidossa on ollut melko vakiintunut tapa kirjoittaa pitkä sairauspoissaolo, eikä sairauspoissaoloa kirjoitettaessa useinkaan pystytä arvioimaan yksilöllisesti toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä sairaalalääkäri ei yleensä tarkemmin tunne potilaan työnkuvaa, saati sitten mahdollisuuksia muokata työtä vastaamaan toipuvan potilaan toimintakykyä. Työkyvyn arviointi sekä työkyvyn ja työhön paluun tukeminen ovat työterveyshuollon erityisosaamista. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan. Tämä mahdollistaa sen, että potilaan työhön paluuta pystytään usein tehokkaasti tukemaan muokkaamalla työtehtäviä vastaamaan esimerkiksi leikkauksesta toipuvan henkilön toimintakykyä. 

TYÖOTE-toimintamallissa työterveyshuolto ottaa koordinointivastuun erikoissairaanhoidossa hoidetusta potilaasta ja huolehtii jatkotoimista, jotta työntekijä voi palata mahdollisimman nopeasti työkykyisenä töihin. Näin työterveyshuollon osaaminen työkykyasioissa saadaan aiempaa käytäntöä nopeammin ja systemaattisemmin julkisen terveydenhuollon hyödynnettäväksi. Julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön tiivistämisen myötä työkyvyn tukitoimet tehostuvat, sairauspoissaolot lyhenevät ja työn tuottavuus Suomessa kasvaa. 

TYÖOTE-toimintamallia on levitetty Suomeen sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana Vastuullinen työkyvyn tuki (TYÖOTE) -hankkeessa (2020 - 2023). Hanketta johti Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/hyvinvointialue. Toimintamallin valtakunnallisesta levittämisestä ja hankkeen viestinnästä vastasi Työterveyslaitos. Itä-Suomen yliopisto teki hankkeessa rekisteripohjaista vaikuttavuustutkimusta. Hankkeen tavoitteena oli levittää TYÖOTE-toimintamalli koko Suomeen vähintään yhteen diagnoosiryhmään. 10/2023 lähtien TYÖOTE-toimintamallin vakiinnuttamista sekä levittämistä kaikkiin paljon työkyvyttömyyttä aihetuttaviin diagnoosiryhmiin tehdään Työterveyslaitoksen johdolla. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Työikäisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottaa lukuisa määrä palveluntuottajia. Työikäisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa sovitetaan yhteen muun muassa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalihuollon palveluja. Tavoitteena on työikäisen tarkoituksenmukainen palvelu oikeassa paikassa, oikeassa laajuudessa ja oikeaan aikaan. Työikäisten sote-palveluiden koordinointi hyvinvointialueilla on tärkeää, jotta työikäisen henkilön palvelut tuotetaan sujuvasti ja tieto kulkee tehokkaasti eri sote-toimijoiden välillä. 

Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna korkea sairauspoissaoloaste, ja työkyvyttömyyden kustannukset ovat huomattavan suuret. Työikäinen väestönosuus on pienenemässä, ja hyvinvointiyhteiskuntamme säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työikäisten työkykyä tuetaan mahdollisimman tehokkaasti.

TYÖOTE-toimintamalli on käytössä kaikilla hyvinvointialueilla työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyössä. Mallin tuottavuuspotentiaali realisoituu, kun se laajennetaan myös muun muassa työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhön. 

TYÖOTE-toimintamallia toteuttavat käytännön työssään erikoissairaanhoidon - ja työterveyshuollon toimijat. Toimintamallia tullaan laajentamaan perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen, mikäli rahoitus järjestyy. 

Asiakasymmärrystä kerrytetään toimijoille ja asiakkaille suunnatuilla kyselyillä. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallista hyötyvät kaikki:

Työntekijä

  • Sovitut työkyvyn arviointikäynnit ja kontrollit työterveyshuollossa
  • Yksilöllinen työhön paluu ja tarvittavat tukitoimet käytössä
  • Pysyvän työkyvyttömyyden riski vähenee

Sairaala ja sote-keskus

  • Keskittyvät ydintoimintaansa: työkyvyn arviointi, työkyvyn tukeminen ja työhön paluun järjestelyt ovat sovittuna työterveyshuoltoon
  • Sairaala- tai tk-lääkäri ei yleensä tunne potilaan työtä, joten hänen ei tarvitse myöskään arvioida pidempiaikaista työkykyä
  • Alle kahden kuukauden mittainen sairausloma ei edellytä lääkärin B-lausuntoa
  • Sairaala ja sote-keskus saavat täysipainoisen tuen Työterveyslaitoksen kehittäjiltä uuden toimintamallin perustamiseen

Työterveyshuolto

  • Tieto työterveyshuoltoon ajoissa -> työkyvyn arviointi, työkyvyn tuen ja työhön paluun järjestelyt ehditään hyvin aikatauluttaa ja sopia
  • Työterveyshuollon osaaminen tulee nykyistä tehokkaammin käyttöön
  • Työterveyshuolto saa täysipainoisen tuen Työterveyslaitoksen kehittäjiltä uuden toimintamallin perustamiseen

Työnantaja

  • Osa työntekijöistä palaa työhön aiemmin kuin vanhalla toimintatavalla
  • Sijaistarve vähenee
  • Tuottavuus kasvaa
  • Yhteistyö työterveyshuollon kanssa tiivistyy

Yhteiskuntakin hyötyy, kun työkykyinen tekijä on työssä

  • Verotulot kasvavat
  • Sairauspäiväkulut vähenevät
  • Työllisyys paranee
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

TYÖOTE-toimintamallin auditoinnissa selvitetään, onko tietyssä potilasryhmässä hoitoprosessi toteutunut TYÖOTE-toimintamallin mukaisesti. Auditointia varten tarkastellaan pientä otosta toimintamallin läpikäyneitä potilaita, ja selvitetään seuraavia asioita:

  • Onko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta kirjoitettu sovitun mittainen, lyhyt sairauspoissaolo?
  • Onko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta tehty lähete työterveyshuoltoon?
  • Onko työterveyshuolto vastaanottanut lähetteen?
  • Kuinka tieto on kulkenut työterveyshuollon sisällä?
  • Milloin potilas on saanut työkyvyn arvion työterveyshuollosta?

Auditoijana toimii tyypillisesti sairaalassa työskentelevä TYÖOTE-koordinaattori, mutta auditoija voi olla myös jokin toinen henkilö, esim. sairaalan laadunhallinnasta vastaava työntekijä. Auditoinnissa voidaan tarvittaessa käyttää apuna myös ulkopuolista auditoijaa. Auditointiprosessi toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen alueellisten kehittäjäkumppaneiden kanssa. 

Auditoinnin tulokset käsitellään erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteisessä palaverissa. Mikäli poikkeamia prosessissa todetaan, pyritään niihin löytämään yhdessä ratkaisut ja parantamaan toimintamallia siten, että se mahdollisimman hyvin toimisi arkityössä niin erikoissairaanhoidossa kuin työterveyshuolloissakin. Toistetuilla auditoinneilla voidaan parantaa TYÖOTE-toimintamallin toimivuutta.

Itä-Suomen yliopiston laatiman laskurin avulla on mahdollista arvioida, millaisia vaikutuksia TYÖOTE-toimintamallin käyttöönotolla on tuottavuuskustannuksiin hyvinvointialueilla ja valtakunnallisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa on sovittu, että SOTKAnettiin tulee 5 indikaattoria, jolla hyvinvointialueet, tutkimuslaitokset ja ministeriöt voivat seurata TYÖOTE-toimintamallin toimivuutta, toteutuvuutta ja vaikuttavuutta. 

 

TYÖOTE-laskuri
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Jatkossa TYÖOTE-toimintamalli tulee juurruttaa hyvinvointialueiden käytännön toiminnaksi sekä laajentaa sitä niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuoltoonkin. 

Jatkon tavoitteet ovat:

1) TYÖOTE-toimintamallin (esh-tth) juurruttaminen ja laajentaminen kaikkiin suurivolyymisiin ja paljon työkyvyttömyyttä aiheuttaviin sairausryhmiin koko maassa. 

2) Perusterveydenhuollon, kuntoutustoimijoiden ja työterveyshuollon välisen yhteistyön tiivistäminen. 

3) Työikäisten sote-palvelukokonaisuuden koordinaation vahvistaminen hyvinvointialueilla.

Lisäksi tavoitteena on:  

4) pidemmällä aikavälillä TYÖOTE-toimintamallin vakiinnuttaminen ja ylläpitovaiheen valmistelu.

Ylläpitovaiheessa hyvinvointialueet pystyvät itsenäisesti hoitamaan toimintamallin ylläpidon ja jatkokehittämisen. Tämä edellyttää tavoitteiden 1-3 toteutumista. 

Lisäksi TYÖOTE-toiminnassa kannustetaan hyvinvointialueita resursoimaan työkyky- ja työterveyshuollon ammattilaisten työhön (esim. työterveyshuollon ylilääkärin ja/tai työkyvyn asiantuntijan viran/toimen perustaminen).

5) Kansallisen Avohilmo-tiedonkeruun edistäminen yhteistyössä THL:n kanssa, jotta hyvinvointialueella on käytettävissä mahdollisimman kattavasti dataa työikäisen väestönsä terveyden ja työkyvyn seurantaan sekä TYÖOTE-toimintamallin toteutuvuuden arviointiin.

6)  Lisätutkimusnäytön hankkiminen TYÖOTE-toimintamallin vaikuttavuudesta.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamalli pohjautuu yhteistyöhön ja sen tiivistämiseen, jotta työssäkäyvä saisi oikeat palvelut oikeasta paikasta oikeaan aikaan. Toimintamallin keskiössä on yksilöllinen työkyvyn tuki ja tuottavuus. Toimintamallin ydinajatuksena on, että erikoissairaanhoidosta kirjoitetaan tietyissä sairauksissa vain lyhyt sairauspoissaolo, ja potilaasta tehdään lähete työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto arvioi yksilöllisesti potilaan työkyvyn ja varmistaa että tarpeenmukaiset työkyvyn tuki- ja kuntoutustoimet toteutuvat. Yhteistyössä työpaikan kanssa suunnitellaan tarvittaessa työhön paluuta tukevia työtehtävien muokkauksia.

TYÖOTE-hanke

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hankkeessa kertyneen tiedon ja näkemyksen pohjalta on tuotettu käsikirjoituksia seuraavasti.

Työote-yhteistyöllä tuottavuutta ja hoidon jatkuvuutta

Terveys ja Talous -lehti

Vastuukirjoittaja Kaj Husman

Sposti kaj.husman16@gmail.com

 

TYÖOTE-aloitus päättyi – toiminta työkykyisen Suomen eteen jatkuu

Lääkärilehti

Vastuukirjoittaja Pauliina Kangas

Sposti pauliina.kangas@ttl.fi

 

INTEGRATION OF PUBLIC AND PRIVATE HEALTH SERVICES:

Health gain from clinical coordination of patient care between Finnish hospitals and occupational health

Health Policy and Law -julkaisu

Vastuukirjoittaja Ilkka Vohlonen

Sposti ilkka.vohlonen@uef.fi

 

Vaikuttavuustutkimuksen tuloksista on Itä-Suomen yliopistossa valmisteltu tieteellisen julkaisun käsikirjoitus (Lavikainen P et al. ”Effectiveness of the coordinated return to work model after orthopedic surgery: a register-based study”), joka on lähetetty arvioitavaksi julkaisua varten kansainvälisessä tieteellisessä julkaisusarjassa. 

TYÖOTE
TYÖOTE-hanke

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on sovellettavissa laajasti työikäisten sote palveluissa. Toimintamalli tukee hyvinvointialueiden työikäisten sote-palvelukokonaisuuksien rakentamista ja sen valmiit toiminnan rakenteet mahdollistavat sujuvan laajenemisen.

TYÖOTE, loppuraportti (156.98 KB)

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Itä-Suomen yliopisto
Toimintaympäristö
Kaikilla hyvinvointialueilla erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon yhteistyössä
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)