Työelämän laadun tiedolla johtamisen toimintamalli muutoskyvykkyyden ja tuottavuuden vahvistamiseksi, Kainuun hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)

Työelämän laadun tiedolla johtamisen toimintamalli muutoskyvykkyyden ja tuottavuuden vahvistamiseksi, Kainuun hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)

Työelämän laadun kehittämisen toimintamalli kuvaa ylimmän johdon, organisaatioiden tukipalveluiden sekä esihenkilöiden ja työyhteisöjen roolit ja toimintatavat työelämän laadun kehittämiseen hyödyntäen QWL -mittausten tuloksia. 

Toimintamallin nimi
Työelämän laadun tiedolla johtamisen toimintamalli muutoskyvykkyyden ja tuottavuuden vahvistamiseksi, Kainuun hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työelämän laadun kehittämisen toimintamalli kuvaa ylimmän johdon, organisaatioiden tukipalveluiden sekä esihenkilöiden ja työyhteisöjen roolit ja toimintatavat työelämän laadun kehittämiseen hyödyntäen QWL -mittausten tuloksia. 

Toteutuspaikka
Kainuun hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kainuun hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Euroopan unionin rahoittama NextGenerationEU

Tekijä

Tekijä

Outi Väyrynen

Luotu

Luotu

17.3.2023

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

19.12.2025
Ratkaisun perusidea

Työelämän laadun tiedolla johtamisen toimintamalli kuvaa organisaation tavan toimia QWL tiedon avulla vaikuttavasti edistäen organisaation henkilöstötuottavuutta ja muutoskyvykkyyttä. Toimintamallin mahdollistaa automatisoitu QWL -kysely ja raportointijärjestelmä sekä yhteisesti sovitut käytänteet hyödyntää saatua tietoa ja analyysejä organisaatiossa, niin esihenkilötyössä, tukipalveluissa, kuin ylimmässä johdossa. Toimintamallin sisällä tukipalvelut voivat sisältää erilaisia toimintamalleja tiimien tai esihenkilötyön tukemiseen.

Toimintaympäristö

Muutoskyvykkyys on keskeinen kilpailutekijä nykypäivän nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Muutoskyvykkyys tarkoittaa organisaation ja tiimien psykologista valmiutta muuttaa toimintaansa johdon strategian mukaisesti. Muutoskyvykkyys liittyy vahvasti työelämän laatuun (QWL), joka vaikuttaa mm. vaihtuvuuteen ja työuupumukseen sosiaali- ja terveysalalla.  Muutoskyvykkyyden vahvistamisessa keskeistä on tiedolla johtaminen, joka koostuu QWL datan keräämisestä, datan analysoinnista ja hyödyntämisestä kehittämisen ja päätöksenteon tukena. 

Hyvinvointialueiden tuottavuus on koko yhteiskunnassa kriittisessä keskustelussa oleva asia. Työelämän laadun merkitys työn tuottavuudelle on tutkitusti tekijä, jolla voimme saada aikaan merkittäviä kustannussäästöjä ja toiminnan tehostamista. Hyvinvointialueella työn tuottavat ihmiset, joten ihmisten suorituskyvyn ja muutoskyvykkyyden johtaminen on avain asemassa johdettaessa vaikuttavia asiakkaiden sosiaali- ja terveyspalveluita. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä on Kainuun hyvinvointialueen toimijat. Johto, tukipalvelut, esihenkilöt ja työyhteisöt. Eritoimijoiden ymmärrystä kartoitettiin yhteisissä työpajoissa. Lisäksi tiiviimpää yhteistyötä tehtiin työhyvinvointipäällikön kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Yhteistyöskentelyn tuloksena syntynyt toimintamalli hyväksytään yhteiseksi tavaksi toimia organisaation johdossa.
  • Toimintamallikuvaus viedään organisaation prosessien hallintajärjestelmään ja osaksi esihenkilöiden perehdytystä.
  • Organisaation johtamislupaus määritellään tukemaan työelämän laadun johtamista.
  • Esihenkilöiden tehtävänkuvissa kuvataan myös vastuut ihmisten johtamisesta ja varmistetaan esihenkilöiden osaaminen ihmisten johtamiseen.
  • Organisaation johtamiskulttuuria tuetaan yhteisellä keskustelulla ja viestinnällä niin johdosta kuin tukipalveluista.
  • Organisaation johtamisjärjestelmää arvioidaan ja kehitetään tukemaan esihenkilöiden työssä onnistumista.
  • Organisaation tukipalveluissa tarkastellaan QWL tietoa ja analyysejä ja kohdennetaan rajallisin resurssein toteutettavia interventioita tietoon pohjautuen.
  • Organisaation tukipalveluissa varmistetaan riittävä osaaminen ja toiminnan tavoitteet määritellään tukemaan organisaation strategisia tavoitteita QWL:n ja henkilöstökehittämisen osalta. 
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Kainuun hyvinvointialueen strateginen henkilöstömittari on myös jatkossa vuosille 2026-2029 QWL ja eNPS, Integroidun ja automatisoidun järjestelmän hankintaa jatketaan organisaatiossa.

QWL tuloksia hyödynnetään tiimeissä laatimalla työhyvinvointi suunnitelmia xx työyhteisössä (+-xx vuoteen 2022 verrattuna)  

QWL tuloksia ja muita HR mittarien tuloksia on ryhdytty käsittelemään säännöllisesti toimialueiden seurantapalavereissa työhyvinvointipäällikön johdolla sekä HVA:n johtoryhmässä.

HR toteuttaa tuki-interventioita työyhteisöille, joista on tuotu esiin tarvetta. Nämä työyhteisöt erottuvat myös QWL tuloksissa. HR saa QWL tuloksista tehdystä kyvykkyyksien heatmapista tarvittavan tiedon tukea tarvitsevien työyhteisöjen tunnistamiseksi. 

Organisaation kokonais QWL on kehittynyt organisaatiossamme seuraavasti:

  • 2022 huhtikuu 54,9% (vastausprosentti 48,0%)
  • 2023 joulukuu 61,8% (vastausprosentti jäi alhaiseksi 33,8%, mikä heikentää luotettavuutta)
  • 2024 toukokuu 64,7% (vastausprosentti 49,7%)
  • 2024 marraskuu 58,2% (vastausprosentti 38,9%)
  • 2025 syyskuu 59,1% (vastausprosentti 54,4%)
  • Esihenkilöiden QWL on 64,4% (vastausprosentti 70,1%)

(QWL asteikko 1-39% erittäin paljon kehitettävää, 40-64% paljon kehitettävää, 65-74% jonkin verran kehitettävää, yli 75% erinomainen, ylläpidä hyvää tasoa)

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa myös muihin organisaatioihin. Toimintamalli edellyttää QWL ymmärrystä avainhenkilöiltä, jotka voivat sparrata organisaation eri toimijoita työelämän laadun kehittämiseen ja auttaa johtoa ja esihenkilöitä tulosten ja analyysien tulkinnassa. Toimintamallin tueksi on saatavilla automatisoituja kyselyjärjestelmiä ja esihenkilötyön tueksi esimerkiksi tekoälysparraaja Novogain AI. 

Työyhteisöjen ja esihenkilöiden tukeen voi ostaa ulkopuolista valmennustukea ja pyynnössä voi paremmin määritellä tuen tarpeen QWL tulosten pohjalta. Tai organisaatio voi  varmistaa omaan organisaatioon tukipalveluihin resurssit ja osaaminen, jolla voidaan ennaltaehkäisevästi rakentaa organisaation hyvää arjen johtamista, millä vältetään henkilöstöriskien realisoitumista. Esihenkilöiden tukea tulisi tehdä vahvasti siis ennakoiden, koska se on kustannusvaikuttavampaa, kuin se, että tukea tarjotaan vasta sitten, kun ongelmat työyhteisössä ovat realisoituneet. Tämä tarkoittaa käytännössä esihenkilöiden laadukasta rekrytointia, perehdytystä, selkeitä tehtävänkuvia, työn onnistumista tukevia fasiliteettejä, osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja oman esihenkilön ja vertaisten tukea arjessa.

Helposti tukipalveluissa työ kohdentuu ongelmien korjaamiseen esimerkiksi, kuten epäkohtiin puuttumisen toimintamalli, työhyvinvointikeskustelut, korvaavan työn mallit, työsuojelun toimenpiteet. Vaikuttavampaa olisi rakentaa vahvaa henkilöstöriskien (sairauspoissaolot, työkyvyttömyys, työuupumus, vaihtuvuus) ennalta ehkäisyn toimintamallia, mikä on  laajempaa toimintaa, kuin ainoastaan työhyvinvoinnin johtamista. Ennalta ehkäisevä toimintamalli sisältää arjessa niin yksilöiden kuin tiimien johtamista, johtamiskäytänteitä, joilla edistetään yksilöiden ja tiimien fyysistä ja emotionaalista turvallisuutta (FE), Yhteenkuuluvuutta ja identiteettiä (YI) ja päämäärät ja luovuus (PL) tekijöitä. 

Muutoskyvykkyyden kehittämisessä tulisi organisaatioissa työelämän laadun lisäksi rakentaa muutoksen johtamiseen systemaattinen osaamisen vahvistaminen ja käytännön sujuvat prosessit ja johtaa organisaation muutoskyvykkyyden kulttuuria vaikuttavalla viestinnällä. Sähköisistä työkaluista voi tässä olla hyötyä, kuten organisaatiomme Orchidea -alusta, mutta ne eivät itsessään luo kulttuuria, jossa uskalletaan tuoda esiin kehittämistarpeita ja saadaan lupa toiminnan kehittämiseen.