Ammattikoulunuorten terveyskäyttäytymistä (Varjonen ym. 2014, Andersen ym. 2015, Bannink ym. 2015, Borodulun ym. 2015, Hankonen ym. 2017, Van der Vlis ym. 2017, Horváth ym. 2018 & Kestilä ym. 2019) ja terveyden edistämisen keinoja ammattikouluissa (Wiss ym. 2016, Fagerlund-Jalokinos ym. 2017) on tutkittu kansainvälisesti melko laajalti ja kansallisesti etenkin terveyden edistämisen keinoja.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan ammattikoululaiset käyttävät muita toisen asteen opiskelijoita enemmän tupakkatuotteita ja muita päihteitä. Heillä on tutkitusti enemmän myös terveyteen liittyviä haasteita, muun muassa mielenterveysongelmia. Ammattikoulunuoret kokevat lisäksi terveytensä huonommaksi kuin muut toisen asteen opiskelijat (Andersen ym. 2015, Hietanen-Peltola & Korpilahti 2015, Hankonen ym. 2017, Horvárth ym. 2018, Kestilä ym. 2019).
Koska ammattikoululaiset käyttävät päihteitä selvästi runsaammin ja he kokevat terveytensä heikommaksi kuin muut toisen asteen opiskelijat, on päihteiden käytön ehkäisyyn ja käytön lopettamiseen tarkoitettujen toimien kohdistaminen juuri tähän kohderyhmään perusteltua. Tällä voidaan kaventaa yhteiskunnassa esillä olevia terveyseroja, edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätä nuorten osallisuutta omaan terveyteen liittyvissä toimenpiteissä ja valinnoissa.
Kun tähdätään nuorten päihteiden käytön vähentämiseen, vaikuttavinta on järjestää konkreettista, monipuolista ja osallistavaa toimintaa nuorille tutuissa ympäristöissä, kuten koulussa (Andersen ym. 2015, Hankonen ym. 2017, Van der Vlis ym. 2017, Wiss ym. 2017 & Horváth ym. 2018). Toimintamallien tulee olla innovatiivisia ja perustua nuorten tarpeisiin ja toiveisiin. Niiden tulee olla helposti saatavilla olevia, matalankynnyksen, palveluja. Kustannustehokkainta on järjestää toimintaa, joka painottuu terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ideaalitoiminnassa korostuu eri toimijoiden tiivis yhteistyö.
Haasteiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ja ennaltaehkäisevässä työssä on tunnistettu kohderyhmän tavoittamisen ja osallistamisen haasteet, interventioiden implementointi käytäntöön ja niissä saavutettujen tulosten pysyvyyden varmentaminen sekä johtaminen. Terveyskioski on maksuton ja innovatiivinen matalankynnyksen terveydenedistämisen palvelupiste. Se takaa tasa-arvoisen palvelun nuorten toimintaympäristössä, tehostaa toimijoiden resurssien käytön tarpeen mukaiseksi ja mahdollistaa riskiryhmien hakeutumisen tuen piiriin.
Terveyskioskitoiminnalla on mahdollista saada aikaan muutoksia nuoren tietotasossa, hyvinvoinnissa ja asenteissa, myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Intervention aikaansaamat muutokset eivät välttämättä ole suuria, mutta pienikin muutos on askel parempaan päin, myös kansanterveydellisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkitusti parhaiten toimivat sellaiset interventiot, jotka yhdistävät monipuolisesti eri lähestymistapoja pyrkien lisäämään nuorten tietoisuutta ja taitoja. Tehokkaiden ja vaikuttavien interventioiden toteuttamisessa on myös keskeistä ymmärtää, mitkä asiat vaikuttavat nuoren elintapavalintoihin ja hyvinvointiin.
Asiakas:
Ammattikoululaiset nuoret tarvitsevat oikea-aikaista, maksutonta ja omaan toimintaympäristöönsä integroitua hyvinvointipalvelukokonaisuutta. Nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi on tärkeää järjestää matalankynnyksen palveluja, joihin nuori voi esimerkiksi kouluajallaan osallistua ilman erillistä ajanvarausta, anonyymisti. Ammattikoululaiset tarvitsevat tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Nuorille kohdennetun kartoituksen mukaan eri ammattiryhmien antamalla tiedolla ja toteuttamalla toiminnalla saavutetaan paras hyöty. Ammattikoululaiset kokevat tarvitsevat tietoa elintapoihin, erityisesti ravitsemukseen, päihteisiin ja liikkumiseen, liittyen sekä mielenhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Terveyskioskitoiminnassa näihin kaikkiin pystytään vastaamaan eri toimijatahojen tiiviillä yhteistyöllä ja kioskitoimintaa teemoittamalla.
Terveyskioskitoiminta tuo uudenlaisen, kouluympäristöön integroidun, mahdollisimman monet ammattikoululaiset tavoittavan toimintakonseptin ammattikoululaisille. Toiminnan avulla pyritään lisäämään nuorten terveystietoutta ja edistämään heidän terveyttään monipuolisesti.
Ammattilaiset:
Terveyskioskitoiminta on ammattilaisvetoinen hyvinvointipalvelu. Toiminnan tuottajina toimivat Turun ammattikorkeakoulun sote-alan opettajat ja asiantuntijat, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen terveydenedistämisen asiantuntija sekä Turun ammattikorkeakoulun sote-alan opiskelijat.
Nuorten parissa toimivat ammattilaiset tarvitsevat tietoa nuorten terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Uudenlaisten toimintamallien avulla tietoa voidaan saada monipuolisesti. Terveyskioskitoiminta lisää ammattilaisten käsityksiä nuorten parissa toimimisesta, nuorten terveydestä, elintavoista sekä elämänhallintaan liittyvistä asioista. Opiskelijayhteistyöllä varmistetaan tulevaisuuden ammattilaisten osaaminen ja mahdollistetaan toiminnallinen, autenttinen oppimisympäristö opiskelijoille. Sote-alan opetus tarvitsee työelämäyhteistyötä - innovaatiopedagogiikka toteutuu terveyskioskitoiminnassa esimerkillisesti.
Organisaatio:
Ammattikoulu hyötyy monialaisesta eri järjestöjen ja organisaatioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä saaden maksuttoman palvelukokonaisuuden kouluympäristöön. Kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin palvelujen lisäksi kouluihin tarvitaan matalankynnyksen hyvinvointia tukevia toimintoja. Ammattikoululaisten terveystiedon tunnit ovat vähäisiä ja ne pidetään usein liikuntatuntien yhteydessä. Terveyskioski tuo lisäresurssin opiskelijoiden terveystiedon oppimiseen ja siten hyvinvoinnin monipuoliseen tukemiseen. Kioskin "pystyttäminen" ei vaadi resurssia kouluilta. Terveyskioskitoiminta tukee lisäksi päihteetön kouluympäristö -ideologiaa omalla panostuksellaan.
Yhteiskunta:
Yhteiskunnan voimavarat ja taloudelliset resurssit nuorten terveyden edistämiseen ovat rajalliset. Kansanterveyden ja syrjäytymisriskin kannalta nuorille suunnattuja terveyspalveluja ja ennaltaehkäisevää työtä ja toimintaa tulisi lisätä. Matalankynnyksen terveyspalvelut ovat kustannustehokkaita ratkaisuja tähän. Terveyskioskitoiminnalla voidaan saavuttaa terveysvaikutuksia jo lyhyellä aikavälillä, lisäämällä kontakteja ammattikoululaisiin ja integroimalla terveyskioskin nuorten kouluympäristöön saavutetaan parhaat tulokset. Palvelujen tulee lisäksi olla helposti saatavilla ja nuorille sekä koululle maksuttomia kustannushyödyn saavuttamiseksi. Terveyskioskitoiminnalla voidaan tarjota tasa-arvoiset terveyspalvelut alueen ammattikoululaisille. Terveyskioskitoiminta on nuoria osallistavaa.
Ammattikoululaisten hyvinvoinnista, elintavoista ja terveyskäyttäytymisestä on melko runsaasti tietoa. Työryhmämme on laatinut kaksi systemoitua kirjallisuuskatsausta aiheesta ja hyödyntänyt tätä tietoa kaikessa toiminnassa, mitä nuorten parissa tehdään. Myös Kouluterveyskyselyn (2019) aineistoa on hyödynnetty tietopohjan kartuttamiseksi.
Työryhmä on koonnut "ammattilaisraadin" ja "nuortenraadin" Terveyskioskitoiminnan tarvelähtöisuuden takaamiseksi. Terveyskioski toimii nuorilta esiin tulleiden tarpeiden ja toiveiden mukaisin teemoin. Teemoitteluun on lisätty lisäksi Kouluterveyskyselyn (2019) tietojen pohjalta olennaisia osa-alueita mm. nikotiinituotteiden käyttöön liittyen. Nuoret ja heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset on osallistettu toiminnan suunnitteluun ja heidät tullaan osallistamaan myös toiminnan kehittämiseen säännöllisesti mm palautteiden avulla. "Nuortenraati"-toiminta jatkuu koko ANKKURI-hankkeen ajan.
