Terapiat etulinjaan toimintamalli ja koulutukset, Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Terapiat etulinjaan toimintamalli ja koulutukset, Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Terapiat etulinjaan toimintamalli tarjoaa konkreettisia menetelmiä vastaamaan mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteisiin hyvinvointialueen asukkaille ja ammattilaisille. Toimintamalli sisältää hoidon porrastuksen ja digitaaliset ratkaisut.
Toimintamallin nimi
Terapiat etulinjaan toimintamalli tarjoaa konkreettisia menetelmiä vastaamaan mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden haasteisiin hyvinvointialueen asukkaille ja ammattilaisille. Toimintamalli sisältää hoidon porrastuksen ja digitaaliset ratkaisut.
Terapiat etulinjaan -toimintamalli tarjoaa konkreettisia ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseen ja systemaattisen tavan kehittää psykososiaalisten hoitojen prosessia. Toimintamallissa keskeisiä osa-alueita ovat palveluiden porrastaminen, digitaaliset ratkaisut, tiedolla johtaminen ja yhteiskehittäminen. Toimintamallin avulla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman monella oppilashuollossa ja perustason mielenterveyspalveluissa toimivalla ammattilaisella on tarvittavat työkalut mielenterveyden tukemiseen, jotta apua voidaan tarjota nopeasti, riippumatta siitä, missä asiakas hakeutuu avun piiriin.
Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönotto on aloitettu Pohjanmaan hyvinvointialueella jo vuonna 2022 osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa, ja sen käyttöönottoa on laajennettu Kestävän kasvun ohjelman aikana.
Toimintaympäristö jossa kehittämistyötä tehdään, on Pohjanmaan hyvinvointialueen tuottamat palvelut. Palvelut joihin kehittäminen ensisijaisesti keskittyy ovat sellaisia joissa todennäköisesti kohdataan, tai voidaan kohdata henkilöitä jotka tarvitsevat apua tai tukea mielenterveyteen liittyvissä haasteissa.
Terapiat etulinjaan toimintamallin tavoitteena on tuoda mielen hyvinvointia tukevat terapeuttiset palvelut ja menetelmät entistä lähemmäksi potilaita/asiakkaita ja päivittäistä terveydenhuoltoa. Terapiat etulinjaa menetelmiä lähdettiin tuomaan osaksi Pohjanmaan hyvinvointialueen palveluita Tulevaisuuden sotekeskus hankkeessa. Menetelmien käyttöön ottoa ja juurruttamista jatketaan Prima Botnia 2 hankkeessa.
Prima Botnia (RRP2 inv 1.) hankkeessa hoidon porrastuksen selkiyttäminen palvelurakenteissa, sekä hoitoprosessien mallintaminen on keskeistä. Hoidon porrastuksen selkiyttäminen sekä prosessien mallintaminen tukee menetelmien juurtumista. Juurruttamistyön rinnalla menetelmäkoulutukset jatkuvat ja niiden käyttöä laajennetaan.
Kohderyhmä amnä ovat ammattilaiset jotka työskentelevät nuorten tai nuorten aikuisten kanssa.
Terapiat etulinjaan -toimintamallia ja sen mukaisia koulutuksia on kehitetty osana Kestävän kasvun ohjelmaa. Kehittämistyö aloitettiin jo osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa, ja kehittämistä on jatkettu ja laajennettu Kestävän kasvun ohjelman aikana. Toimintamallissa keskeisenä osana ovat hoidon porrasteinen malli, digitaaliset ratkaisut, tiedolla johtaminen ja yhteiskehittäminen sekä YTA-tasoisesti että kansallisesti.
Terapiat etulinjaan -toimintamallia lähdettiin viemään aluksi keskitetysti nuorten ja aikuisten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä oppilas- ja opiskeluhuoltoon. Tämän jälkeen TE toimntamallin sisältämien menetelmien kouluttamista on laajennettu käsittäen esimerkiksi äitiysneuvolan ja perheneuvolan henkilöstöä.
Kehittämistyössä lähdettiin liikkeelle hoidon tarpeen arvion sujuvoittamisesta sekä yhdenmukaistamisesta ja nopeasti alkavien ja näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien kouluttamisesta. Toimintamallin pysyvyys osana organisaation toimintamalleja edellyttää tavoitteisiin sitoutumista ja vahvaa muutosjohtamista niin esihenkilöiltä kuin ylemmältä johdoltakin, etenkin menetelmien käyttämiseen liittyvä tiedonkeruu vaatii jatkuvaa toistamista. Tiedon kerääminen menetelmien käytöstä ja vaikuttavuudesta on kuitenkin oleellista menetelmien pysyvyyden näkökulmasta.
Menetelmiä on saatu otettua käyttöön laajasti hyvinvointialueella. Tiedon kerääminen on tuottanut haasteita ja vaikka menetelmiä kerrotaan esihenkilöiden tasolta henkilökunnan käyttävän, on tietoa käytöstä kertynyt suhteellisen vähän.
Kansikuva