Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Turvapaikanhakijoilla on runsaasti mielenterveyden kuormitusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (TERTTU) perusteella yli 80 % aikuisista turvapaikanhakijoista raportoi kokeneensa jonkin mahdollisesti traumaattisen tapahtuman ennen Suomeen tuloa. Esimerkiksi Afrikasta tulleista miehistä 67 % raportoi kokeneensa kidutusta ja naisista 57 % seksuaalista väkivaltaa. Lähes 40 % aikuisista turvapaikanhakijoista oli tämän tutkimuksen mukaan merkittäviä mielenterveysoireita.
Turvapaikanhakijoiden mielenterveyden tukemiseen on kehitetty Suomessa ja kansainvälisesti erilaisia palveluita ja toimintamalleja. Samalla on usein tunnistettu tarve vahvistaa turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien ammattilaisten mielenterveysosaamista ja keskustelutukitaitoja. Vastaanottokeskusten työntekijät kohtaavat työssään psyykkisesti kuormittuneita ja haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaita. Työntekijöiden koulutus- ja ammattitaustat sekä heidän tietonsa ja osaamisensa mielenterveydestä ja sen tukemisesta kuitenkin vaihtelevat huomattavasti.
TAVATA-hankkeessa tähän tarpeeseen vastattiin yhdistämällä tutkimustieto, vastaanottokeskusten henkilöstön ja asiakkaiden kokemukset sekä yhteiskehittäminen. Näin tavoitteena oli varmistaa, että kehitettävät sisällöt perustuvat sekä ajantasaiseen tietoon että vastaanottotyön todellisiin tarpeisiin. Hankkeessa tuotettu tutkimustieto vahvisti ymmärrystä turvapaikanhakijoiden mielenterveydestä, hyvinvoinnista ja palvelutarpeista ja sitä hyödynnettiin myös koulutuskokonaisuuden suunnittelussa.
Euroopan unionin osarahoittamassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimassa Keskusteluaputaitoja vastaanottokeskuksiin – mielenterveyttä turvapaikanhakijoille (TAVATA) -hankkeessa (1.4.2023–31.3.2026) kehitettiin näihin tarpeisiin vastaava verkkokoulutus Mielenterveyden tuki vastaanottokeskustyössä. Sen avulla vahvistetaan vastaanottohenkilöstön valmiuksia tunnistaa psyykkistä kuormitusta, tarjota oikea-aikaista tukea sekä ohjata asiakkaita tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamalli on tarkoitettu ensisijaisesti vastaanottokeskusten henkilöstölle, joka työssään kohtaa turvapaikanhakijoita ja muita vastaanottokeskusten asiakkaita. Kohderyhmään kuuluvat eri ammattiryhmät, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä ohjaajat. He tarvitsevat yhteistä, käytännönläheistä mielenterveysosaamista ja keskustelutukitaitoja, jotta mielenterveyden tukeminen voi olla osa erilaisia vastaanottokeskuksen työtehtäviä ja asiakaskohtaamisia.
Erityinen tarve on työntekijöillä, jotka kohtaavat psyykkisesti kuormittuneita, kriiseissä olevia tai haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaita. He tarvitsevat valmiuksia tunnistaa psyykkistä kuormitusta, kohdata asiakas mielenterveyttä ja toimijuutta tukevalla tavalla, tarjota tarkoituksenmukaista keskustelutukea sekä tunnistaa tilanteet, joissa asiakas tarvitsee muuta tai vaativampaa tukea.
Toimintamallissa henkilöstö ei ole ainoastaan koulutuksen kohderyhmä, vaan myös aktiivinen kehittämiskumppani. TAVATA-hankkeessa vastaanottokeskusten työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia ja tarpeita hyödynnettiin toimintamallin ja verkkokoulutuksen kehittämisessä. Näin voitiin varmistaa, että sisältö vastaa mahdollisimman hyvin vastaanottotyön arjen tarpeisiin.
Toimintamallin välillisiä hyödynsaajia ovat vastaanottokeskusten asiakkaat, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt. Kun henkilöstön valmiudet tunnistaa psyykkistä kuormitusta ja tarjota mielenterveyttä tukevaa keskusteluapua vahvistuvat, asiakkailla on paremmat mahdollisuudet saada oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista tukea.
Laajemmin toimintamallia tarvitsee koko vastaanottojärjestelmä. Yhteinen toimintamalli vahvistaa eri ammattiryhmien yhteistä ymmärrystä mielenterveydestä ja sen tukemisesta sekä tukee mielenterveyden huomioimista osana vastaanottokeskusten perustyötä. TAVATA-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa osaamista valtakunnallisesti, jotta mielenterveyden tukeminen ei olisi riippuvaista yksittäisen työntekijän tai vastaanottokeskuksen osaamisesta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin päätavoitteena on vahvistaa turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä vahvistamalla heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten mielenterveysosaamista ja keskustelutukitaitoja.
Tavoitteena on, että vastaanottokeskusten henkilöstö:
- osaa tunnistaa asiakkaiden psyykkistä kuormitusta ja mielenterveyteen liittyviä tuen tarpeita mahdollisimman varhain
- osaa kohdata asiakkaat mielenterveyttä, voimavaroja ja toimijuutta tukevalla tavalla
- saa valmiuksia tarjota oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista keskustelutukea osana omaa työtään
- osaa hyödyntää erilaisia keskustelutukimenetelmiä asiakkaan tarpeiden mukaisesti
- tunnistaa tilanteet, joissa asiakas tarvitsee muuta tai vaativampaa tukea, ja osaa ohjata hänet tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin
- vahvistaa valmiuksiaan tehdä yhteistyötä mielenterveyden ammattilaisten ja muiden palveluiden kanssa.
Toimintamallin tavoitteena on samalla vahvistaa eri ammattiryhmien yhteistä ymmärrystä mielenterveydestä ja sen tukemisesta sekä yhtenäistää mielenterveyden tukemisen toimintatapoja vastaanottokeskuksissa.
Keskeinen tavoite on, että toimintamalli perustuu sekä tutkimustietoon että vastaanottotyön arjen tarpeisiin. Yhteiskehittämisen avulla henkilöstö ja asiakkaat osallistuvat sisältöjen kehittämiseen, jolloin toimintamallista voidaan tehdä käytännössä hyödynnettävä ja eri toimintaympäristöihin soveltuva.
Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on vahvistaa koko vastaanottojärjestelmän kykyä tunnistaa mielenterveyden haasteita ja vastata niihin varhaisessa vaiheessa sekä vakiinnuttaa mielenterveysosaamisen vahvistaminen osaksi vastaanottokeskusten henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toimintamallin tavoitteiden toteutumista arvioidaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Arvioinnissa tarkastellaan henkilöstön tavoittavuutta, koulutuksen koettua hyötyä, opittujen taitojen käyttöönottoa sekä toimintamallin soveltuvuutta vastaanottotyön arkeen.
Henkilöstön tavoittavuutta ja toimintamallin käyttöönottoa voidaan seurata koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden ja mukana olevien vastaanottokeskusten määrällä. Koulutuksen hyödyntämistä voidaan arvioida myös seuraamalla, missä määrin työntekijät käyttävät opittuja tietoja ja taitoja käytännön asiakastyössä.
Koulutuksen koettua hyötyä ja osaamisen hyödyntämistä voidaan arvioida koulutuksen yhteydessä kerättävillä itsearvioinneilla ja seurantakyselyillä. Näillä voidaan selvittää esimerkiksi työntekijän kokemaa osaamisen vahvistumista, koulutuksen hyödyllisyyttä omassa työssä sekä koulutuksessa opittujen menetelmien käyttöä.
Toimintamallin soveltuvuutta ja käytännön toimivuutta arvioidaan myös laadullisesti. TAVATA-hankkeessa työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia kerättiin haastatteluilla ja yhteiskehittämisen avulla, ja sisältöjä pilotoitiin vastaanottokeskuksissa. Saatua palautetta hyödynnettiin toimintamallin ja verkkokoulutuksen kehittämisessä.
Toimintamallin tietoperustaa ja vaikutuksia tuetaan hankkeessa tuotetulla tutkimustiedolla. Tutkimuksissa tarkasteltiin muun muassa turvapaikanhakijoiden mielenterveyttä, hyvinvointia ja palvelutarpeita. Tutkimustietoa hyödynnettiin toimintamallin kehittämisessä ja sen avulla voidaan arvioida, vastaavatko toimintamallin sisällöt tunnistettuihin tarpeisiin.
Pidemmällä aikavälillä toimintamallin käyttöönottoa voidaan seurata arvioimalla, kuinka laajasti koulutus tavoittaa vastaanottojärjestelmän henkilöstöä ja miten se vakiintuu osaksi henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää vastaanottojärjestelmän ja vastaanottokeskusten johdon sitoutumista mielenterveyden edistämiseen osana perustehtävää. Johdon tulee mahdollistaa henkilöstön osallistuminen koulutukseen ja tukea opittujen taitojen hyödyntämistä osana arjen asiakastyötä.
Keskeinen edellytys toimintamallin kehittämiselle ja käyttöönotolle on eri toimijoiden tiivis yhteistyö ja yhteinen sitoutuminen tavoitteisiin. TAVATA-hanke käynnistyi osaltaan Maahanmuuttoviraston tunnistamasta tarpeesta vahvistaa vastaanottokeskusten henkilöstön mielenterveysosaamista, ja yhteistyö Maahanmuuttoviraston kanssa jatkui tiiviinä koko hankkeen ajan. Toimintamallia yhteiskehitettiin THL:n ja Maahanmuuttoviraston lisäksi vastaanottokeskusten henkilöstön ja asiakkaiden sekä MIELI ry:n kanssa. Yhteiskehittämisessä henkilöstölle ja asiakkaille tarjottiin mahdollisuus osallistua sisältöjen suunnitteluun, kokeiluun ja arviointiin. Tiivis yhteistyö ja yhteinen sitoutuminen tavoitteeseen tukivat toimintamallin vastaavuutta vastaanottotyön tarpeisiin ja sen käyttöönottoa.
Toimintamallin toteuttaminen edellyttää henkilöstöltä riittävää motivaatiota uuden opiskeluun ja valmiutta hyödyntää koulutuksessa opittuja taitoja asiakastyössä. Koulutukseen osallistumiselle ja uuden osaamisen harjoittelulle tulee varata riittävästi työaikaa. TAVATA-hankkeen pilotointikokemusten mukaan henkilöstön työkuormitus ja ajan puute vaikeuttivat osaltaan koulutukseen osallistumista ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Koulutuksen jakautuminen itsenäisiin moduuleihin helpottaa kuitenkin koulutuksen suorittamista arjen työn ohessa: työntekijä voi edetä koulutuksessa omaan tahtiin ja suorittaa yksittäisiä moduuleja silloin, kun työtilanne sen mahdollistaa.
Verkkokoulutus mahdollistaa toimintamallin toteuttamisen ilman erityisiä toimitiloja, ja moduulimuotoisuus lisää koulutuksen joustavuutta myös työyhteisöjen erilaisissa arjen tilanteissa. Koulutuksen toteuttaminen edellyttää toimivaa verkkoyhteyttä ja pääsyä koulutusympäristöön sekä riittäviä resursseja koulutuksen ylläpitoon, päivittämiseen ja koulutuksesta viestimiseen. Lisäksi tulee olla selkeästi määritelty vastuu siitä, miten koulutus ja siihen liittyvä osaamisen kehittäminen järjestetään ja miten niiden toteutumista seurataan.
Toimintamallin pitkäaikainen juurtuminen edellyttää, että koulutus kytketään osaksi vastaanottokeskusten henkilöstön perehdytystä ja osaamisen kehittämistä. Maahanmuuttoviraston tämänhetkisen suunnitelman mukaan verkkokoulutus olisi jatkossa pakollinen vastaanottokeskusten sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle ja vahvasti suositeltava muulle asiakastyötä tekevälle henkilöstölle. Tämä tukee toimintamallin valtakunnallista käyttöönottoa ja jatkuvuutta.
