Taide hyvinvoinnin edistäjänä ikääntyvien hoivapalveluissa Etelä-Savon hyvinvointialueella, kolme askelta.

Luotu 16.05.2023
Taide hyvinvoinnin edistäjänä ikääntyvien hoivapalveluissa Etelä-Savon hyvinvointialueella, kolme askelta.
Taide hyvinvoinnin edistäjänä ikääntyvien hoivapalveluissa Etelä-Savon hyvinvointialueella, kolme askelta.

Tiivistelmä

Hankkeessa pilotoidaan kolmea toisiaan täydentävää toimintatapaa:

  1. Taiteilijaohjaajien jalkautuminen hoivayksiköihin
    Taiteilijaohjaajat toteuttavat työpajoja suoraan hoivakotien asiakkaiden arjessa yhdessä hoivahenkilöstön kanssa. Tämä madaltaa osallistumisen kynnystä ja mahdollistaa taiteen kohtaamisen tutussa ympäristössä.
  2. Hoivahenkilöstölle suunnatut yhteiset työpajat
    Eri yksiköiden henkilöstölle järjestetään työpajoja myös yksiköiden ulkopuolisissa tiloissa, kuten liikunta-, tanssi- tai oppilaitostiloissa. Näin henkilöstölle syntyy mahdollisuus pysähtyä, kokeilla ja omaksua taidelähtöisiä menetelmiä oman arkityönsä tueksi.
  3. Hybridimalli ja etäohjaus
    Toimintaa voidaan toteuttaa myös hybridimallina, jossa työpajoja ohjataan yksiköihin etäyhteyksin. Tämä lisää saavutettavuutta ja mahdollistaa toiminnan myös silloin, kun fyysinen jalkautuminen yksiköihin on aikataulujen tai resurssien vuoksi haastavaa.

Toimintamallin lyhyen aikavälin tulokset näkyivät asiakkaiden välittömässä vireystilan, läsnäolon ja osallistumisen lisääntymisessä. Käytännön palautteen perusteella työpajojen jälkeen asiakkaat olivat virkeämpiä, kontaktissa ympäristöönsä ja osallistuivat arjen tilanteisiin aktiivisemmin kuin ennen toimintaa.

Yksi konkreettinen havaittu vaikutus oli ruokahalun lisääntyminen työpajojen jälkeen. Tämä kertoo siitä, että taidelähtöinen, kehollinen ja yhteisöllinen toiminta voi aktivoida asiakkaita kokonaisvaltaisesti: liike, musiikki, kosketus, rytmi ja yhdessä oleminen voivat vaikuttaa sekä mielialaan, kehon vireyteen että arjen perustoimintoihin.

Henkilöstön näkökulmasta vaikuttavuus näkyy osaamisen lisääntymisenä ja uusina arjen työvälineinä. Kun hoivahenkilöstö saa kokemuksia ja konkreettisia menetelmiä taidelähtöisestä toiminnasta, he voivat hyödyntää niitä myös hankkeen päättymisen jälkeen osana päivittäistä kohtaamista, viriketoimintaa ja hyvinvoinnin tukemista.

Palvelujärjestelmän tasolla toimintamalli vahvistaa kulttuurihyvinvoinnin asemaa osana hoivaa ja sosiaali- ja terveyspalveluita. Tavoitteena on rakentaa pysyvämpiä yhteistyön rakenteita taide-, kulttuuri-, koulutus- ja hoiva-alan toimijoiden välille. Pitkällä aikavälillä tämä voi lisätä kulttuuripalveluiden saavutettavuutta niille ihmisille, jotka eivät itse pääse osallistumaan taide- ja kulttuuritapahtumiin.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Toimintamalli vastaa kulttuurihyvinvoinnin saatavuuden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden haasteisiin hoiva- ja vanhuspalveluissa. Kaikilla ikääntyneillä, hoivan piirissä olevilla ihmisillä tai hoivatyötä tekevillä ammattilaisilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä taiteen, kulttuurin ja kehollisen toiminnan äärelle. Erityisesti hoivayksiköissä asuville asiakkaille osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan voi olla vaikeaa toimintakyvyn, liikkumisen rajoitteiden, sairauksien, yksinäisyyden tai palvelujärjestelmän rakenteiden vuoksi.

Samalla hoiva- ja vanhuspalvelujen henkilöstö työskentelee kuormittavassa toimintaympäristössä, jossa tarvitaan uusia keinoja jaksamisen, yhteisöllisyyden, kohtaamisen ja arjen merkityksellisyyden vahvistamiseen. Taidelähtöiset ja keholliset menetelmät voivat tarjota henkilöstölle konkreettisia välineitä asiakkaiden hyvinvoinnin tukemiseen sekä omaan palautumiseen ja työyhteisön vuorovaikutukseen.

ESTOn toimintamalli vastaa tähän haasteeseen tuomalla ammattitaitoiset taiteilijaohjaajat ELOISAn hoiva- ja vanhuspalvelujen työyhteisöihin. Toiminta kohdistuu sekä hoiva- ja vanhuspalvelujen asiakkaisiin että ikääntyvään hoivahenkilöstöön. Mallin ytimessä on ajatus siitä, että taide, tanssi, liike, musiikki, rytmi, kosketus ja yhteinen läsnäolo voivat vahvistaa hyvinvointia myös silloin, kun ihminen ei itse pääse kulttuuripalvelujen äärelle.

Taiteen terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on tehty runsaasti tutkimusta, ja taide on ollut pohjana monissa kulttuurihyvinvoinnin hankkeissa. Hanna-Liisa Liikanen on kuvannut taiteen hyvinvointivaikutuksia palvelukodeissa muun muassa elämyksinä ja merkityksinä, yhteisöllisyyden ja verkostojen syntymisenä, viihtyisän ympäristön luomisena sekä taiteen ja kulttuurin kokonaisvaikutuksina terveyteen ja jaksamiseen. Toimintamalli rakentuu tämän ajattelun varaan: kulttuuri ei ole vain virkistystä, vaan osa hyvinvoinnin, osallisuuden ja ihmisarvoisen arjen vahvistamista. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallia tarvitsevat ensisijaisesti hoiva- ja vanhuspalvelujen asiakkaat, jotka eivät välttämättä pääse itse taide-, kulttuuri- tai liikuntapalvelujen äärelle. Ikääntyminen, toimintakyvyn heikkeneminen, sairaudet, yksinäisyys, asuminen hoivayksikössä tai riippuvuus muiden avusta voivat kaventaa mahdollisuuksia osallistua kulttuuriseen ja keholliseen toimintaan. Toimintamalli tuo taiteen, tanssin, liikkeen, musiikin ja yhteisen läsnäolon asiakkaiden omaan arkiympäristöön ja vahvistaa näin osallisuutta, vireyttä, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Toinen keskeinen kohderyhmä on hoiva- ja vanhuspalvelujen henkilöstö. Etelä-Savossa väestö ikääntyy voimakkaasti, ja hyvinvointi- ja hoivapalvelujen tarve kasvaa. Samalla hoivatyö on kuormittavaa, ja hyvinvointialueiden muutokset, talouden sopeuttaminen sekä henkilöstöresurssien niukkuus ovat lisänneet työssäjaksamisen haasteita. Henkilöstö tarvitsee konkreettisia, arkeen soveltuvia menetelmiä asiakkaiden kohtaamiseen, viriketoimintaan, yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä oman työhyvinvoinnin tukemiseen.

Toimintamalli palvelee myös hyvinvointialuetta, kuntia, järjestöjä sekä taide- ja kulttuurialan toimijoita, jotka etsivät käytännöllisiä tapoja edistää kulttuurihyvinvointia osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Etelä-Savon maakuntastrategiassa korostuvat hyvinvoivat ihmiset, arjen sujuvuus, osallisuus ja kulttuurista saatava voima. Maakuntaohjelmassa painotetaan ennaltaehkäiseviä palveluja, ikäihmisten aktiivisuutta, työhyvinvointia, palvelujen saavutettavuutta sekä kulttuuri- ja luontohyvinvoinnin liittämistä osaksi hyvinvointipalveluja.

Toimintamallin tarve nousee siitä, että kulttuurihyvinvoinnin saavutettavuus ja yhdenvertaisuus eivät toteudu itsestään. Taiteen ja kulttuurin tuominen osaksi hoivaa vaatii rakenteita, yhteistyötä, osaamista ja resursseja. ESTOn toimintamalli vastaa tähän tarpeeseen tuomalla ammattitaitoiset taiteilijaohjaajat ELOISAn hoiva- ja vanhuspalvelujen yhteisöihin sekä kehittämällä tapoja, joilla taide voi tukea sekä asiakkaiden että henkilöstön hyvinvointia osana arkea.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Strateginen tavoite on kulttuurihyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen.

Hankkeen tavoite on hoiva- ja vanhuspalveluiden asiakkaiden ja hoivahenkilöstön kulttuurihyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen Etelä-Savon hyvinvointialueella hoiva-ja vanhuspalveluissa. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä laadullisin että määrällisin keinoin. Keskeisiä arviointitapoja ovat osallistujien havainnointi, suullinen palaute, henkilöstön haastattelut sekä työpajojen jälkeen kerättävät välittömät kommentit asiakkailta ja hoitajilta.

Asiakkaiden kohdalla seurataan erityisesti vireystilan, läsnäolon, osallistumisen, vuorovaikutuksen ja mielialan muutoksia ennen työpajaa, työpajan aikana ja sen jälkeen. Havainnoinnissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi siihen, aktivoituuko asiakas liikkeeseen, ääneen, katsekontaktiin, muistoon, rytmiin, kosketukseen tai yhteiseen tekemiseen. Lisäksi voidaan seurata arjen konkreettisia vaikutuksia, kuten ruokahalua, levollisuutta, keskustelun lisääntymistä tai osallistumista muuhun päivän toimintaan.

Henkilöstön näkökulmasta arvioidaan, tuottaako toimintamalli uusia työvälineitä asiakkaiden kohtaamiseen, viriketoimintaan, yhteisöllisyyden tukemiseen ja oman työn mielekkyyden vahvistamiseen. Hoitajilta kerätään palautetta siitä, miten työpajat vaikuttavat asiakkaisiin, työyhteisön ilmapiiriin ja arjen rakenteisiin. Lisäksi arvioidaan, mitkä taidelähtöiset menetelmät ovat sellaisia, joita henkilöstö voisi hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Toiminnan toteutumista seurataan myös käytännön mittareilla, kuten järjestettyjen työpajojen määrällä, osallistujamäärillä, mukana olleiden yksiköiden määrällä, henkilöstön osallistumisella sekä toteutustapojen toimivuudella. Arvioinnissa huomioidaan myös saavutettavuus: kuinka hyvin toiminta tavoittaa sellaisia asiakkaita, jotka eivät muuten pääse taide-, kulttuuri- tai liikuntapalvelujen äärelle.

Yksi arvioinnissa esiin noussut käytännön haaste on ulkopuolisen toimijan jalkautuminen hoivayksiköiden tarkasti aikataulutettuun arkeen. Hoivayksiköissä päivärutiinit, ruokailut, lääkitykset ja henkilöstön työvuorot määrittävät toiminnan mahdollisuuksia. Samalla juuri näiden rutiinien keskelle taidelähtöinen toiminta voi tuoda uudenlaista vireyttä, läsnäoloa ja yhteistä kokemusta. Asiakkaan toteamus “Ehtiihän sitä kahvia saada vaikka myöhemminkin” kuvaa hyvin sitä, että pienikin poikkeama arjessa voi olla merkityksellinen, kun se lisää iloa, kohtaamista ja osallisuutta.

Arvioinnin tavoitteena ei ole mitata vain osallistujamääriä, vaan tunnistaa, millaisia hyvinvointivaikutuksia taide, tanssi, musiikki, rytmi, kosketus ja yhteinen läsnäolo voivat tuottaa hoivan arjessa sekä asiakkaille että henkilöstölle.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin keskeisiä edellytyksiä ovat selkeä koordinointi, toimiva sidosryhmäyhteistyö, taiteilijaohjaajien osaaminen, hoivayksiköiden henkilöstön sitoutuminen, tarkoituksenmukaiset tilat sekä riittävä rahoitus ja viestintä.

Sidosryhmäyhteistyö: kontaktointi Eloisan vastuuhenkilöille ja valikoituihin yksiköihin.

Hankkeessa pilotoidaan kolmea toisiaan täydentävää toimintatapaa:

  1. Taiteilijaohjaajien jalkautuminen hoivayksiköihin
     
  2. Hoivahenkilöstölle suunnatut yhteiset työpajat
     
  3. Hybridimalli ja etäohjaus
     

Toimintamallin onnistuminen edellyttää erityisesti hoivayksiköiden arjen ja aikataulujen ymmärtämistä. Yksiköissä päivärytmit ovat tarkkoja, ja ulkopuolelta tulevan taidetoiminnan tulee asettua niihin joustavasti ja kunnioittavasti. Samalla juuri arjen rutiinien hienovarainen rikkominen voi olla toiminnan suurin mahdollisuus: taide voi avata päivän keskelle uudenlaisen hetken, jossa herätellään kehoa, käsiä, jalkoja, ajatuksia ja muistoja musiikin, tanssin ja läsnäolon kautta.

Asiakkaiden näkökulmasta toiminta tarjoaa mahdollisuuden yhteisölliseen kokemukseen, kosketukseen, liikkeeseen ja kohtaamiseen. Pienikin hetki voi muuttaa päivän kulkua: joku voi liikuttaa kättä, joku osallistua katseella, joku muistaa, joku vain olla mukana. Tällainen toiminta ei vaadi osallistujalta suorittamista, vaan perustuu läsnäoloon, arvostavaan kohtaamiseen ja taiteen saavutettavuuteen.

Hankerahoitus mahdollistaa toimintamallin käynnistämisen, kokeilun ja kehittämisen, mutta samalla sen määräaikaisuus asettaa haasteen jatkuvuudelle ja juurruttamiselle. Siksi hankkeessa on tärkeää, että hoivahenkilöstö saa konkreettisia ideoita, menetelmiä ja rohkaisua, joita voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen osana yksiköiden arkea. Tavoitteena ei ole ainoastaan yksittäisten työpajojen toteuttaminen, vaan sellaisen toimintatavan synnyttäminen, josta jää osaamista, kokemuksia ja pieniä käytännön tekoja elämään hoivayhteisöihin.

Toimintamallin ydinsisältö

Hankkeessa pilotoidaan kolmea toisiaan täydentävää toimintatapaa:

  1. Taiteilijaohjaajien jalkautuminen hoivayksiköihin
    Taiteilijaohjaajat toteuttavat työpajoja suoraan hoivakotien asiakkaiden arjessa yhdessä hoivahenkilöstön kanssa. Tämä madaltaa osallistumisen kynnystä ja mahdollistaa taiteen kohtaamisen tutussa ympäristössä.
  2. Hoivahenkilöstölle suunnatut yhteiset työpajat
    Eri yksiköiden henkilöstölle järjestetään työpajoja myös yksiköiden ulkopuolisissa tiloissa, kuten liikunta-, tanssi- tai oppilaitostiloissa. Näin henkilöstölle syntyy mahdollisuus pysähtyä, kokeilla ja omaksua taidelähtöisiä menetelmiä oman arkityönsä tueksi.
  3. Hybridimalli ja etäohjaus
    Toimintaa voidaan toteuttaa myös hybridimallina, jossa työpajoja ohjataan yksiköihin etäyhteyksin. Tämä lisää saavutettavuutta ja mahdollistaa toiminnan myös silloin, kun fyysinen jalkautuminen yksiköihin on aikataulujen tai resurssien vuoksi haastavaa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin avulla hoivayksiköiden arkeen syntyy uusia taidelähtöisiä osallistumisen, kohtaamisen ja hyvinvoinnin tapoja. Asiakkaat saavat mahdollisuuden kokea taidetta omassa elinympäristössään, henkilöstö saa konkreettisia menetelmiä arjen vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin tueksi, ja palvelujärjestelmässä kulttuurihyvinvointi vahvistuu osana hoivaa, ei sen ulkopuolisena lisänä. Muutos näkyy siinä, että taide ei ole vain yksittäinen esitys tai vierailu, vaan siitä voi tulla hoivayhteisön arkea rikastava, osallisuutta lisäävä ja jatkuvuutta rakentava toimintatapa.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin lyhyen aikavälin tulokset näkyivät asiakkaiden välittömässä vireystilan, läsnäolon ja osallistumisen lisääntymisessä. Käytännön palautteen perusteella työpajojen jälkeen asiakkaat olivat virkeämpiä, kontaktissa ympäristöönsä ja osallistuivat arjen tilanteisiin aktiivisemmin kuin ennen toimintaa.

Yksi konkreettinen havaittu vaikutus oli ruokahalun lisääntyminen työpajojen jälkeen. Tämä kertoo siitä, että taidelähtöinen, kehollinen ja yhteisöllinen toiminta voi aktivoida asiakkaita kokonaisvaltaisesti: liike, musiikki, kosketus, rytmi ja yhdessä oleminen voivat vaikuttaa sekä mielialaan, kehon vireyteen että arjen perustoimintoihin.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Henkilöstön näkökulmasta vaikuttavuus näkyy osaamisen lisääntymisenä ja uusina arjen työvälineinä. Kun hoivahenkilöstö saa kokemuksia ja konkreettisia menetelmiä taidelähtöisestä toiminnasta, he voivat hyödyntää niitä myös hankkeen päättymisen jälkeen osana päivittäistä kohtaamista, viriketoimintaa ja hyvinvoinnin tukemista.

Palvelujärjestelmän tasolla toimintamalli vahvistaa kulttuurihyvinvoinnin asemaa osana hoivaa ja sosiaali- ja terveyspalveluita. Tavoitteena on rakentaa pysyvämpiä yhteistyön rakenteita taide-, kulttuuri-, koulutus- ja hoiva-alan toimijoiden välille. Pitkällä aikavälillä tämä voi lisätä kulttuuripalveluiden saavutettavuutta niille ihmisille, jotka eivät itse pääse osallistumaan taide- ja kulttuuritapahtumiin.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä toimintamalli aiheuttaa kustannuksia taiteilijaohjaajien palkkioista, suunnittelusta, koordinoinnista, matkoista, materiaaleista sekä henkilöstön osallistumiseen käytettävästä työajasta. Malli vaatii käynnistyäkseen erillistä resursointia ja hankerahoitusta. Kustannuksia kuitenkin tasapainottaa se, että toiminta tuodaan suoraan asiakkaiden omaan ympäristöön, jolloin asiakkaiden kuljettamista, erillisiä retkijärjestelyjä tai yksikön ulkopuolelle siirtymistä ei tarvita.

Pitkällä aikavälillä kustannusvaikutukset voivat olla myönteisiä, mikäli toimintamalli juurtuu osaksi hoivayksiköiden arkea. Henkilöstölle siirtyvä osaaminen mahdollistaa sen, että taidelähtöisiä menetelmiä voidaan hyödyntää myös ilman jatkuvaa ulkopuolista ohjausta. Malli voi tukea asiakkaiden vireyttä, osallisuutta, vuorovaikutusta ja arjen hyvinvointia sekä välillisesti sujuvoittaa hoivatyötä. Mahdollisia säästövaikutuksia syntyy ennaltaehkäisevän hyvinvointityön, saavutettavuuden paranemisen ja arkeen integroituvien toimintatapojen kautta, vaikka euromääräisiä vaikutuksia on lyhyessä hankkeessa vaikea todentaa.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on siirrettävissä erilaisiin hoiva-, vanhus-, kuntoutus- ja yhteisöpalvelujen ympäristöihin. Mallin ydin ei ole sidottu yksittäiseen paikkaan, organisaatioon tai taiteenlajiin, vaan sen keskeinen ajatus on tuoda taidelähtöinen, kehollinen ja yhteisöllinen toiminta niiden ihmisten arkeen, jotka eivät välttämättä itse pääse taide-, kulttuuri- tai liikuntapalvelujen äärelle.

Mallia voidaan soveltaa esimerkiksi hoivakodeissa, palveluasumisen yksiköissä, kotihoidon asiakkaiden ryhmätoiminnassa, omaishoitajien toiminnassa, päivätoiminnassa, kuntouttavassa toiminnassa sekä erilaisissa kylä- ja yhteisöympäristöissä. Kohderyhmänä voivat olla ikääntyneet, muistisairaat, omaishoitajat, hoivahenkilöstö, kuntoutujat tai muut ryhmät, joiden osallisuutta, hyvinvointia ja arjen merkityksellisyyttä halutaan vahvistaa.

Toimintamallin siirrettävyyttä tukee sen joustava rakenne. Toiminta voidaan toteuttaa taiteilijaohjaajien jalkautuvina työpajoina, henkilöstölle suunnattuina työpajoina, yksiköiden omissa tiloissa, ulkopuolisissa liikunta-, tanssi- tai kulttuuritiloissa sekä tarvittaessa hybridinä tai etäohjauksena. Sisältöjä voidaan muokata osallistujien toimintakyvyn, iän, ryhmän koon, tilan, aikataulujen ja paikallisten resurssien mukaan.

Mallin siirtäminen edellyttää kuitenkin huolellista yhteistä suunnittelua. Hoiva- ja vanhuspalvelujen arki on tarkasti aikataulutettua, joten toiminnan onnistuminen vaatii ennakointia, vuoropuhelua henkilöstön kanssa ja riittävää ymmärrystä yksiköiden päivärutiineista. Siirrettävyys vahvistuu, kun taiteilijaohjaajat perehtyvät kohderyhmään, henkilöstö osallistuu toiminnan suunnitteluun ja yksikössä tunnistetaan, mihin kohtaan arkea taidelähtöinen toiminta luontevimmin sijoittuu.

Pitkällä aikavälillä toimintamalli voi toimia pohjana laajemmalle kulttuurihyvinvoinnin yhteistyölle hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen, oppilaitosten ja taidealan toimijoiden välillä. Malli tarjoaa käytännöllisen tavan rakentaa siltaa taiteen, hoivan, koulutuksen ja hyvinvoinnin edistämisen välille. Sen avulla voidaan lisätä kulttuuripalvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta myös sellaisille ihmisille, jotka jäävät helposti perinteisten palvelujen ulkopuolelle.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Tarvitaan taiteen ammattilaiset ohjaajat ja koordinaattorin työpanos. Lisäksi mahdollisuus liikkumiseen toiminta-alueella, käytössä oma auto tai toimivat julkiset yhteydet. Laitteisto äänentoistoon ym välineet ja tarvikkeet riippuen taiteenalasta. Tilajärjestelyt kohteissa (liikuntasali, päiväsali, oleskelutila tms).

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Savon hyvinvointialue
Toimiala
Kuntoutus & toimintakyky
Toimintaympäristö
Etelä-Savon hyvinvointialue, 10 hoivapalveluyksikköä mukana, ESTOn tilat.
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Taiteen edistämiskeskus (Taike)