Sytykkeitä lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten työpajojen yhteistyölle

Luotu 11.01.2023
Sytykkeitä lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten työpajojen yhteistyölle
Sytykkeitä lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten työpajojen yhteistyölle

Tiivistelmä

Lastensuojelun jälkihuolto ja nuorten työpajat jakavat keskenään yhteisen päämäärän: nuorten sosiaalisen vahvistumisen niin, että heillä on eväät hyvinvointiin, itsenäiseen elämään ja osallisuuteen. Jälkihuollossa ja nuorten työpajoilla toimitaan samantyylisissä elämäntilanteissa olevien, ja joskus jopa samojen, nuorten kanssa. Näille nuorille kysymykset omasta alasta, intohimosta, kyvyistä ja motivaatiosta sekä niihin soveltuvista opinto- ja työelämäpoluista saattavat olla kaikkea muuta kuin itsestäänselviä. Opintojen takkuilun tai katkeamisen riski on silloin huomattava, ja yksilöllisten opetusjärjestelyjen miettimiseen syytä panostaa.

Tiedetään myös, että jälkihuollon asiakkaina on paljon yksinäisyyttä tuntevia, neuropsykiatrisesti oireilevia tai päihteiden ja mielenterveyden kanssa kamppailevia nuoria, jotka tarvitsevat intensiivistä rinnalla kulkevaa tukea arjen- ja elämänhallintaan, itsetuntemuksen ja -arvostuksen syventämiseen sekä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Työpajoilla puolestaan tehdään päivittäin valmennuksellista ja ohjauksellista työtä juuri näiden asioiden kanssa.

Yksin sosiaalityön keinot ja resurssit em. ongelmien ratkaisuun ovat rajallisia kuten nuorten työpajoillakin, joiden haasteena lisäksi on se, kuinka paja parhaiten tavoittaa kohderyhmään kuuluvat nuoret (jotka eivät välttämättä hakeudu aktiivisesti palvelujen asiakkaiksi tai esimerkiksi asioi työllisyysviranomaisten kanssa). Yhteistyö ja voimavarojen yhdistäminen voikin kehittää niin lastensuojelun kuin työpajan toimintaa nuorten kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi ja mahdollistaa sellaisia toimintoja - esim. uudenlaisia ryhmätoimintoja, retkiä, leirejä, tapahtumia - jotka muuten jäisivät haaveeksi. Sillä on siis paljon annettavaa kummallekin kentälle ja ennen kaikkea nuorille.

Lastensuojelun ja työpajojen molemminpuolinen tietoisuus toistensa toiminnasta palvelee nuorten ohjautumista sujuvasti heidän elämäntilanteitaan parhaiten vastaaviin palveluihin. Yhteistyössä nuorille voidaan myös selvittää heille soveltuvat jatkopolut, liittyivät ne sitten opiskeluun, työelämään, harrastamiseen ja sosiaalisiin verkostoihin tai erilaisiin tukipalveluihin.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Opiskelijat
Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lastensuojelun jälkihuollossa kohdatut nuoret ovat usein elämäntilanteissa, joissa kysymykset omasta alasta, intohimosta, kyvyistä ja motivaatiosta sekä niihin soveltuvista opinto- ja työelämäpoluista ovat kaikkea muuta kuin itsestäänselviä. Opintojen katkeamisen riski on näillä nuorilla huomattava, ja yksilöllisten opetusjärjestelyjen miettimiseen siksi syytä panostaa. Tiedetään myös, että jälkihuollon asiakkaina on paljon yksinäisyyttä tuntevia, neuropsykiatrisesti oireilevia tai päihteiden ja mielenterveyden kanssa kamppailevia nuoria, jotka tarvitsevat intensiivistä rinnalla kulkevaa tukea arjen- ja elämänhallintaan, itsetuntemuksen ja -arvostuksen syventämiseen sekä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen.



Sosiaalityön keinot ja resurssit näiden ongelmien ratkaisuun ovat rajallisia, mutta sattumoisin juuri ne ovat seikkoja, joiden parissa jokaisella nuorten työpajalla toimitaan. Työpajatoiminta vahvistaa valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen avulla nuorten ja aikuisten elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on tukea hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Valmennus työpajalla on tavoitteellista, valmentautujan tarpeiden mukaista tukemista sekä taitojen ja osaamisen kehittämistä.

Työpaja tarjoaa turvallisen ympäristön selvittää kaikessa rauhassa sitä, missä nuori on elämässään menossa, millaisesta ohjauksesta ja tuesta tai muista palveluista hän nyt ja ehkä jatkossakin hyötyisi, ja mihin suuntaan hänen olisi hyvä ottaa seuraava askel. Nuorten työpajoilla on kattavat yhteydet alueensa työllisyyspalveluihin, Ohjaamoihin ja nuorisotyöhön sekä työnantajiin ja välityömarkkinoiden toimijoihin.



Usein työpajalta aukeaa myös tie nuorelle räätälöitävään koulutuspolkuun sekä esimerkiksi kesken jääneen tutkinnon loppuun suorittamiseen. Työpajojen vahvuutena ovat yleensä huomattavasti pienemmät ryhmäkoot ja intensiivisempi yksilöllinen ohjaus sekä elämänhallinnan tuki kuin ammatillisessa oppilaitoksessa.

  • Useimmat työpajat tekevät yhteistyötä ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa ja voivat toimia vaihtoehtoisina oppimisympäristönä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.
  • Huomattava osa työpajoista tarjoaa tutkintokoulutukseen valmentavaa TUVA-koulutusta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa.
  • Suurimmassa osassa työpajoista valmentautuja saa osaamistodistuksen.
  • Yli puolet työpajoista mahdollista osaamisen osoittamisen ammatillisten perustutkintojen osien mukaisia näyttöjä suorittamalla.
Nuorten työpajoilta aineksia sosiaaliseen vahvistumiseen
Nuorten työpajoilta aineksia sosiaaliseen vahvistumiseen
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lastensuojelun jälkihuollossa ja nuorten työpajoilla toimitaan usein samojen nuorten parissa, joskin se elämänkulun vaihe, jossa nuoret ovat näiden palvelujen kanssa tekemissä, saattaa joskus olla erilainen. Yhteistyöllä onkin paljon annettavaa kummallekin kentälle ja ennen kaikkea nuorille. Vaikka lastensuojelun ja työpajojen päämäärä on yhteinen - nuorten sosiaalinen vahvistuminen niin, että heillä on eväät hyvinvointiin, itsenäiseen elämään ja osallisuuteen - eivät eri alojen toimijat ole toistensa toiminnasta aina kovinkaan tietoisia. 



Katkosten riski on korostunut palvelujärjestelmän suurten muutosten, soteuudistuksen, astuttua voimaan. Suurin osa nuorten työpajoista jatkaa kunnallisina toimijoina (tai kunnan kanssa läheistä yhteistyötä tekevällä 3. sektorilla), kun sosiaalityö on siirtynyt hyvinvointialueiden toiminnaksi. Jaettujen huolien ja rajallisten resurssien maailmassa siiloutumista on nyt kaikin voimin pyrittävä välttämään, ja sosiaalityön ja työpajojen toimijoiden tiivistettävä yhteistyötä kaikkialla, missä saumoja yhteiselle työlle on löydettävissä.

Kautta Suomen työpajat tarjoavat nuorille runsaasti mahdollisuuksia omien vahvuuksien tunnistamiseen ja kehittämiseen sekä sosiaaliseen rohkaistumiseen ja yksilölliseen tukeen ohjatuissa, turvallisissa vertaisryhmissä. Nuoret voivat tulla itse tai ohjautua työpajoille monia erilaisia reittejä pitkin - työpajajaksot tapahtuvat yleensä työkokeilujen, oppilaitosyhteistyön ja koulutussopimusten, starttivalmennuksen, kuntouttavan työtoiminnan tai kuntien omien sopimusten puitteissa.



Mielen hyvinvointia tukevan yksilövalmennuksen lisääntyneisiin tarpeisiin vastaamisen ohella työpajatoiminnan kehittämisessä on viime aikoina kiinnitetty erityistä huomiota osaamisen tunnistamiseen, näkyväksi tekemiseen ja oppilaitosyhteistyöhön - eli niin sanottuun opinnollistamiseen. Opiskelupolkujen henkilökohtaisuutta, vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen mahdollisuutta ja työssä oppimista korostavat lainsäädännön muutokset ovat avanneet työpajoille väyliä toimia aiempaa laajemmin ja monipuolisemmin koulutuksen järjestäjien kumppaneina. Lähitulevaisuudessa työpajojen rooli koulutuksen rinnalla todennäköisesti vankistuu entisestään, ja yhä useampi nuori, joka kaipaa opiskelunsa etenemisen tueksi pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta tai esimerkiksi panostamista arjenhallintaan tai tukiverkoston kokoamiseen, voi suorittaa osan opinnoistaan työpajalta käsin.

Lastensuojelun jälkihuollon näkökulmasta keskeisiä työpaja-yhteistyötä perustelevia tarpeita ovat nuorten

  • sosiaalisen vahvistumisen, rohkaistumisen, arkirytmin vakiinnuttamisen ja myönteisten elämäntapojen tarpeet
  • osallisuuden tukeminen ja yksinäisyyden vähentäminen
  • tarve saada itsenäistymiseensä monipuolisesti rinnalla kulkevaa tukea ja luottotyöntekijöitä
  • mielekkään tekemisen tarpeet
  • toiveiden ja edellytysten (ml. työ- ja toimintakyky) selvittäminen toiminnallisesti
  • henkilökohtaisen ohjauksen ja tukiverkostojen vahvistaminen,
  • kestävien, hyvin perusteltujen jatko-ohjauksien (opiskelu- ja työpaikat) tekeminen

Nuorten työpajojen tarpeet tiivistää yhteistyötä lastensuojelun jälkihuollon kanssa liittyvät

  • työpajoille ohjautumisen ja työn kohdentamisen parantamiseen: jotta työpajan toiminnasta pääsevät osalliseksi ne nuoret, jotka siitä kaikista eniten hyötyvät
  • toiminnan suunnittelua ja toteuttamista palvelevan molemminpuolisen tiedonkulun kehittämiseen
  • mahdollisuuksiin luoda entistä monipuolisempia ryhmätoimintoja yhdistämällä toisiinsa työpajojen sekä lastensuojelun osaamista ja voimavaroja

Valtakunnallisella tasolla ja työpajojen verkostoissa tehtyjen kyselyjen sekä niissä käytyjen keskustelujen pohjalta tiedämme, että lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten työpajojen yhteistyö ei ole yleisesti ottaen toteudu tällä hetkellä riittävällä tasolla. Tahot suunnittelevat usein varsin samanlaista ja samankaltaisiin päämääriin suuntaavaa, samantyyppisessä tilanteessa oleville nuorille tarkoitettua toimintaa erillään toisistaan. Työntekijät kohtaavat toisiaan yhteisissä verkostoissa ehkä vain harvoin. Nyt kun valtaosa työpajojen valmentajista on kunnan työntekijöitä ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät hyvinvointialueen alaisuudessa, luontevia tilaisuuksia yhteisille keskusteluille saattaa tarjoutua entistäkin harvemmin.

Monella alueella nuoria ei kyetä ohjaamaan sujuvasti palvelujen välillä heidän elämäntilanteidensa ja tarpeidensa edellyttämällä tavalla. Työpajoille tiensä löytäneiltä nuorilta kuullaan säännöllisesti viestiä siitä, että kunpa he vain olisivat saaneet jo varhaisemmassa vaiheessa tietää, että on olemassa sellainenkin paikka kuin se nuorten työpaja, jolla he nyt ovat. Tämä toistuu myös työpajojen Sovari-mittarin avulla keräämässä palautteessa seikkana, johon nuoret toivovat muutosta: työpajoista pitää kertoa nuorille laajemmin, entistä useammassa tilanteessa. Sosiaalityö, ja etenkin lastensuojelun jälkihuolto, on tässä keskeisessä asemassa, sillä sen työntekijöillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, joita nuorten työpajojen toiminta erityisesti palvelee.

Nuorten työpajat palvelevat erityisesti niitä nuoria, joille ajankohtaista on

  • omien vahvuuksien tunnistaminen ja osaamisen kehittäminen
  • ammatillisten tavoitteiden tai opiskelumotivaation kirkastaminen
  • mielekkään tekemisen ja merkityksellisyyden löytäminen
  • päivärytmin, arjenhallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen
  • lähiyhteisöihin kiinnittyminen, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen

Työpajat ovat hyvinvointia ja osallisuutta sekä kouluttautumista ja työllistymistä edistäviä valmennusyhteisöjä, jotka tähtäävät siihen, ettei kenenkään tarvitsisi selviytyä yksin. Kokonaisvaltaisen valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen avulla toiminta tukee valmentautujien sosiaalista vahvistumista sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksia. Valmennus on tavoitteellista, valmentautujan tarpeiden mukaista yksilöllistä tukemista ja osaamisen kehittämistä. Työpajojen matalimman kynnyksen palvelu, starttivalmennus, vastaa erityisesti arjenhallintaan sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviin tuen tarpeisiin.

Lastensuojelun jälkihuollon nuorilla on usein sellaisia tarpeita ja elämäntilanteita, joihin toiminta nuorten työpajoilla osuvasti vastaa. Valtakunnallisella tasolla ja työpajaverkostoissa tehtyjen kyselyjen sekä niissä käytyjen keskustelujen pohjalta kuitenkin tiedämme, että lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten työpajojen yhteistyö ei ole yleisesti ottaen toteudu tällä hetkellä riittävällä tasolla:

  • Tahot suunnittelevat usein varsin samanlaista, samankaltaisiin päämääriin suuntaavaa ja samantyyppisessä tilanteessa oleville nuorille tarkoitettua toimintaa erillään toisistaan
  • Jälkihuollon ja nuorten työpajojen työntekijät kohtaavat toisiaan yhteisissä verkostoissa turhan harvoin
  • Monella alueella nuoret eivät ohjaudu eri palvelujen välillä sujuvasti heidän elämäntilanteidensa ja tarpeidensa edellyttämällä tavalla
  • Työpajoille tiensä löytäneiltä nuorilta kuullaan säännöllisesti viestiä siitä, että kunpa he vain olisivat saaneet jo varhaisemmassa vaiheessa tietää, että on olemassa sellainenkin paikka kuin se nuorten työpaja, jolla he nyt ovat.

Tämä toistuu myös Sovari-mittarin keräämässä asiakaspalautteessa yhtenä seikkana, johon nuoret toivovat muutosta: työpajoista pitää kertoa nuorille laajemmin, entistä useammassa tilanteessa. Sosiaalityö, ja etenkin lastensuojelun jälkihuolto, on tässä keskeisessä asemassa, sillä sen työntekijöillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia nuoria, joille nuorten työpajoilla erityisesti on annettavaa.

Lyhyesti työpajatoiminnasta yhteistyökumppaneille
Lisämateriaalia työpajatoiminnan käytäntöihin perehtymiseen
Lastensuojelun käsikirja, jälkihuolto
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimimalla yhdessä lastensuojelun jälkihuolto ja nuorten työpajat takaavat, että kummankin piiriin tulleet nuoret pääsevät mahdollisimman onnistuneesti kaikkialla osallisiksi heille parhaiten soveltuvista palveluista ja jatkopoluista, liittyivät ne sitten sosiaali- ja terveydenhuoltoon, nuorisotyön ja vertaisryhmien tarjoamiin mahdollisuuksiin tai opiskeluun ja työelämään. Kaikkien nuorten tulee päästä sujuvasti työpajoille silloin, kun se tukee heidän kasvuaan ja itsenäistymistään. Jälkihuollon nuorten kohdalla lastensuojelun ja hyvinvointialueen työntekijät ovat merkittävässä roolissa voidessaan kertoa heille myös kuntien ja 3. sektorin organisaatioiden toiminnoista.

Yhteinen toimintojen suunnittelu ja tuttujen nuorten saattaminen yhteen voi myös tuoda kummankin toimijatahon ulottuville sellaisia ryhmätoimintoja (esim. Nuotta-valmennusleirit, Arki sujuvaksi-kotitalouskurssit, erilaiset elämäntapamuutosryhmät), jotka eivät välttämättä ole toteutettavissa lainkaan silloin, jos pienet toimijat tekevät asioita toisistaan erillään. Vähintään on syytä aina tarkastella, olisiko synergiaetuja saavutettavissa, mikäli jotakin toteutettaisiinkin yhdessä ja yhteisten nuorten hyväksi.

Tiiviimpi yhteistyö ja eri alojen ja hallintorakenteiden alaisten toimijoiden välinen keskustelu palvelee tiedonmuodostusta ja -kulkua alueellisissa ja paikallisissa verkostoissa, mikä puolestaan voi parantaa niin kunnan kuin hyvinvointialueenkin resurssien tarkoituksenmukaista kohdentumista. Yhtenäinen, tehokas toiminta helpottaa nuorten itsenäistymisen tukemista, minkä osaltaan voi vähentää nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymiskehitystä, sekä vastaavasti kohentaa nuorten osallisuutta ja koulutus- ja työllistymispolkuja.

Nuoren osallistuminen työpajatoimintaan vaikuttaa yleensä sosiaalisesti vahvistavalla tavalla, tapahtui se sitten työkokeiluna, koulutussopimuksella, kuntouttavana työtoimintana, sosiaalisena kuntoutuksena tai kunnan omalla sopimuksella. Jakso työpajalla voi tuottaa positiivisen, itseään vahvistavan kehän, joka saa aikaan huomattavia muutoksia yksilön elämään:

  • Nuori saa kannustusta osallistua ryhmätoimintaan ja ottaa vastuuta yhteisön jäsenenä. Arvostus ja luottamus pajayhteisössä tuottavat nuorelle tunteen, että hän on tärkeä osa ryhmää.
  • Nuoret saavat korjaavaa palautetta valmentajilta ja ryhmältään sekä kokevat toimintansa merkitykselliseksi.
  • Tehtävät ja toiminta työpajalla tuottavat onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden oppia uutta yhdessä toisten kanssa.
  • Onnistumisen ja uuden oppimisen kokemukset rakentavat myönteistä käsitystä itsestä. Myös yhteisöön kuuluminen, rohkaistuminen ja rakentava vuorovaikutus vahvistavat itsetuntemusta.
  • Nuori saa luottamusta omiin taitoihinsa ja kykyynsä toimia erilaisissa tilanteissa.
  • Nuorelle kehittyy realistinen käsitys omasta osaamisesta. Se auttaa asettamaan tavoitteita, jotka on mahdollista saavuttaa, mikä parantaa mahdollisuuksia onnistua.
  • Onnistumisen kokemukset lisäävät motivaatiota asettaa uusia tavoitteita ja toimia niiden eteen.
  • Tavoitteissa eteneminen tuo hallittavuuden tunnetta nuoren arkeen ja elämään. Nuorelle syntyy kokemus, että hän pystyy itse vaikuttamaan elämänsä kulkuun.
Prosessikuva - näin valmennus työpajalla etenee. Vaiheet lueteltuna.
Työpajalla tapahtuman valmennuksen vaiheet
Sosiaalisen vahvistumisen osa-alueet
Sosiaalisen vahvistumisen osa-alueet: itsetuntemus, sosiaaliset taidot, arjen hallinta, opiskelu- ja työvalmiudet, elämänhallinta
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toiminta työpajoilla on tavoitteellista, ja nuorten tavoitteiden toteutumista ja toimintakyvyn kehittymistä seurataan  tekemällä väli- ja loppuarviointia kunkin nuoren yksilöllisen valmennussuunnitelman mukaisesti. Työpajoilla on useimmiten myös käytössä Kykyviisari tai vastaava työ- ja toimintakyvyn systemaattinen arviointimenetelmä, joka auttaa hahmottamaan nuoren kokemia muutoksia jo työpajajakson aikana.

Työpajatoiminnan koettua laatua ja vaikutuksia seurataan sosiaalisen vahvistumisen Sovari-vaikutusmittarin avulla. Sovari-tulokset kertovat, millaisia valmiuksia nuoret itse kokevat saaneensa työpajajakson, valmennuksen ja vertaistuen myötä. Sovarilla kerätään myös tärkeää palautetta palveluiden kehittämiseksi.



Työpajojen valtakunnallisista tuloksista (vuodelta 2022, mukana 144 työpajaa ja 5299 nuorta) tiedetään esimerkiksi, että jakson jäljiltä nuorista

  • 68 % kokee, että osaa tehdä useampia asioita hyvin
  • 65 % osaa toimia entistä paremmin toisten ihmisten kanssa
  • 64 % noudattaa säännöllisempää päivärytmiä
  • 60 % tuntee entistä vahvemmin voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä
  • 59 % luottaa vahvemmin selviävänsä ongelmatilanteessa
Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari tuottaa tietoa etsivän nuorisotyön j…
”Uskon siihen, että pystyn ja pärjään”. Työpajatoiminnan valtakunnalliset Sovar…
Toimintamallin keskeiset edellytykset

1. KARTOITUS: kun lastensuojelun jälkihuollon työntekijät lähtevät rakentamaan yhteistyötä nuorten työpajojen kanssa, aluksi on hyvä kartoittaa kyseisellä alueella toimivat pajat ja selvittää, mitä palveluita ja millaista toimintaa ne nuorille tarjoavat.

  • Selvittäminen käy helposti ilman kynnystä olemalla yhteydessä nuorten työpajatoiminnan alueellisiin koordinaattoreihin. Jokaisella alueella toimii aluehallintoviraston valtuuttama koordinaattori, jolla on kattavat ajantasaiset tiedot alueensa työpajoista.
  • Työpajojen yhteystiedot myös löytyvät Inton jäsenorganisaatiot listaavalta sivulta, josta niitä voi hakea maakunnan mukaan.
  • Nuoret ovat työpajoilla niiden toimintamuodoista riippuen joko
    • starttivalmennuksessa 
    • kunnan oman sopimuksen puitteissa 
    • työkokeilussa 
    • palkkatukityössa 
    • kuntouttavassa työtoiminnassa tai sosiaalisessa kuntoutuksessa.

2. RAKENTEEN LUOMINEN: soveltuvien nuorten työpajojen kanssa on suositeltavaa sopia yhteistyön rakenteista ja muodoista. Näitä voivat olla esim.

  • työntekijöiden tutustuminen toimintaan ja tiloihin puolin ja toisin
  • jälkihuollon jalkautuminen yhdessä nuorten kanssa työpajalle tutustumaan toimintaan
  • työpajan valmentajien kutsuminen kertomaan jälkihuollon nuorille pajan toiminnasta
  • säännölliset (verkosto)tapaamiset 2-4 kertaa vuodessa, työntekijävaihdoksista tiedottaminen
    • Lastensuojelun jälkihuolto on tervetullut toimija myös kuntien lakisääteisiin nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin, joissa nuorten työpajat ovat usein edustettuina.
  • yhteisten ryhmätoimintojen, NUOTTA-leirien tai tapahtumien virittely
  • nuoria ja nuorten palveluita koskevan tilannekuvan muodostaminen, yhteinen vaikuttamistyö

3. YHTEISTOIMINTA: kun lastensuojelun jälkihuollon ohjauksessa oleva nuori on mukana nuorten työpajalla, on hyvä muistaa

  • tavoitteenasettelu valmennukselle niin, että jälkihuollon työntekijä on mukana, jos se vain on nuoren tahdon mukaista. Yhdessä voidaan tarkastella mm. sitä, palvelisiko nuoren tilannetta esimerkiksi työpajajakson opinnollistaminen, ja millaista tukea tämä opintosuoritusten kerryttäminen eri toimijoilta edellyttäisi.
  • yhteydenpito ja tapaamiset tarvittaessa jakson aikana
  • jatkopolutus ja nuorelle soveltuvien vaihtoehtojen selvittäminen moniammatillisena yhteistyönä. Työpajavalmentajat tuntevat hyvin alueen oppilaitosten tarjonnan ja tukimahdollisuudet, työnantajat sekä erilaiset välityömarkkinatoimijat. Jälkihuollon työntekijöillä puolestaan on mahdollisuus olla tiiviisti nuorten tukena, kun he siirtyvät työpajalta seuraaviin askeliin.
  • jälkiseuranta: että nuori kiinnittyy onnistuu työpajajaksoa seuraavaan toimintaan, eikä jää missään vaiheessa yksin ja tyhjän päälle.

Toimintamallin ydinsisältö

Lastensuojelun jälkihuolto ja nuorten työpajat jakavat keskenään yhteisen päämäärän: nuorten sosiaalisen vahvistumisen niin, että heillä on eväät hyvinvointiin, itsenäiseen elämään ja osallisuuteen. Jälkihuollossa ja nuorten työpajoilla toimitaan samantyylisissä elämäntilanteissa olevien, ja joskus jopa samojen, nuorten kanssa. Näille nuorille kysymykset omasta alasta, intohimosta, kyvyistä ja motivaatiosta sekä niihin soveltuvista opinto- ja työelämäpoluista saattavat olla kaikkea muuta kuin itsestäänselviä. Opintojen takkuilun tai katkeamisen riski on silloin huomattava, ja yksilöllisten opetusjärjestelyjen miettimiseen syytä panostaa.

Tiedetään myös, että jälkihuollon asiakkaina on paljon yksinäisyyttä tuntevia, neuropsykiatrisesti oireilevia tai päihteiden ja mielenterveyden kanssa kamppailevia nuoria, jotka tarvitsevat intensiivistä rinnalla kulkevaa tukea arjen- ja elämänhallintaan, itsetuntemuksen ja -arvostuksen syventämiseen sekä sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Työpajoilla puolestaan tehdään päivittäin valmennuksellista ja ohjauksellista työtä juuri näiden asioiden kanssa.

Yksin sosiaalityön keinot ja resurssit em. ongelmien ratkaisuun ovat rajallisia kuten nuorten työpajoillakin, joiden haasteena lisäksi on se, kuinka paja parhaiten tavoittaa kohderyhmään kuuluvat nuoret (jotka eivät välttämättä hakeudu aktiivisesti palvelujen asiakkaiksi tai esimerkiksi asioi työllisyysviranomaisten kanssa). Yhteistyö ja voimavarojen yhdistäminen voikin kehittää niin lastensuojelun kuin työpajan toimintaa nuorten kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi ja mahdollistaa sellaisia toimintoja - esim. uudenlaisia ryhmätoimintoja, retkiä, leirejä, tapahtumia - jotka muuten jäisivät haaveeksi. Sillä on siis paljon annettavaa kummallekin kentälle ja ennen kaikkea nuorille.

Lastensuojelun ja työpajojen molemminpuolinen tietoisuus toistensa toiminnasta palvelee nuorten ohjautumista sujuvasti heidän elämäntilanteitaan parhaiten vastaaviin palveluihin. Yhteistyössä nuorille voidaan myös selvittää heille soveltuvat jatkopolut, liittyivät ne sitten opiskeluun, työelämään, harrastamiseen ja sosiaalisiin verkostoihin tai erilaisiin tukipalveluihin.

Toimintamallin aikaansaama muutos

1. Toimimalla yhdessä lastensuojelun jälkihuolto ja nuorten työpajat takaavat, että nuoret pääsevät onnistuneesti osallisiksi heille soveltuvasta toiminnasta.

2. Tiiviimpi yhteistyö ja eri alojen ja hallintorakenteiden alaisten toimijoiden välinen keskustelu palvelee tiedonmuodostusta ja -kulkua alueellisissa ja paikallisissa verkostoissa, mikä puolestaan voi parantaa niin kunnan kuin hyvinvointialueenkin resurssien tarkoituksenmukaista kohdentumista. Yhtenäinen, tehokas toiminta helpottaa nuorten itsenäistymisen tukemista, minkä osaltaan voi vähentää nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymiskehitystä, sekä vastaavasti kohentaa nuorten osallisuutta ja koulutus- ja työllistymispolkuja.

3. Yhteinen toimintojen suunnittelu (ja tuttujen nuorten saattaminen yhteen) voi tuoda kummankin toimijatahon ulottuville sellaisia ryhmätoimintoja (esim. Nuotta-valmennusleirit, Arki sujuvaksi-kotitalouskurssit, erilaiset elämäntapamuutosryhmät), jotka eivät välttämättä ole toteutettavissa lainkaan silloin, jos pienet toimijat tekevät asioita toisistaan erillään. 

4. Nuoren osallistuminen työpajatoimintaan vaikuttaa yleensä sosiaalisesti vahvistavalla tavalla. Jakso työpajalla voi tuottaa positiivisen, itseään vahvistavan kehän, joka saa aikaan huomattavia muutoksia yksilön elämään:

  • Nuori saa kannustusta osallistua ryhmätoimintaan ja ottaa vastuuta yhteisön jäsenenä. Arvostus ja luottamus pajayhteisössä tuottavat nuorelle tunteen, että hän on tärkeä osa ryhmää.
  • Nuoret saavat korjaavaa palautetta valmentajilta ja ryhmältään sekä kokevat toimintansa merkitykselliseksi.
  • Tehtävät ja toiminta työpajalla tuottavat onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden oppia uutta yhdessä toisten kanssa.
  • Onnistumisen ja uuden oppimisen kokemukset rakentavat myönteistä käsitystä itsestä. Myös yhteisöön kuuluminen, rohkaistuminen ja rakentava vuorovaikutus vahvistavat itsetuntemusta.
  • Nuori saa luottamusta omiin taitoihinsa ja kykyynsä toimia erilaisissa tilanteissa.
  • Nuorelle kehittyy realistinen käsitys omasta osaamisesta. Se auttaa asettamaan tavoitteita, jotka on mahdollista saavuttaa, mikä parantaa mahdollisuuksia onnistua.
  • Onnistumisen kokemukset lisäävät motivaatiota asettaa uusia tavoitteita ja toimia niiden eteen.
  • Tavoitteissa eteneminen tuo hallittavuuden tunnetta nuoren arkeen ja elämään. Nuorelle syntyy kokemus, että hän pystyy itse vaikuttamaan elämänsä kulkuun.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä nuorten työpajoihin! Menetettävää ei ole, voitettavaa sen sijaan runsain määrin.

  • Työpajojen yhteystiedot löytyvät Inton jäsenorganisaatiot listaavalta sivulta, josta niitä voi hakea maakunnan mukaan.
  • Alueen työpajatoimintaan voi tutustua helposti ilman kynnystä olemalla yhteydessä nuorten työpajatoiminnan alueellisiin koordinaattoreihin. 
  • Kun mietitään yksittäisen alueen ylittävien yhteistyörakenteiden luomista, on hyvä kääntyä työpajojen kansallisen edustajan ja alan osaamiskeskustoiminnasta vastaavan Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n asiantuntijoiden puoleen. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
Toimintaympäristö
Valtakunnallisia toimintamalleja, jotka yhdistävät hyvinvointialueen lastensuojelun ja nuorten työpajat. Työpajatoimintaa löytyy n. 90 % Suomen kunnista (työpajatoimijat useimmiten kuntia tai säätiöitä ja yhdistyksiä).
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)