1.1.2023 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden vastuista todetaan, että hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on edistää hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöjen ja yhdistysten roolista todetaan, että ne täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja (STM,2023). Kansallisen mielenterveysstrategian toimenpiteitä toteutetaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa, jonka tavoitteena on mm. parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön ja vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta. Painopisteiden alaisuudessa todetaan, että ne ottavat huomioon myös omaiset ja läheiset sekä voimavarana, että tuen tarvitsijoina (Soste, 2023, STM 2023). Oikeusministeriön alaisuudessa laadittavassa kansalaisjärjestöstrategiassa on tavoitteena turvata järjestöjen toimintaedellytyksiä. Järjestöillä on tärkeä rooli julkisen sektorin palvelujen täydentäjänä.
Ekologinen kestävyys ja palvelun saavutettavuus ovat vaikuttaneet digitaalinen toimintaympäristön valintaan toteutuksessa.
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna perheissä, joissa tapahtuu lapsen tai nuoren huostaanotto / sijoitus tapahtuu, on useimmiten kasaantuneena taloudellisia, terveydellisiä, sosiaalisia ym. hyvinvointiin liittyviä haasteita sekä eriarvoisuutta.
Vertaistuen merkitys läheisen selviytymisen näkökulmasta on kiistaton. Mikäli perheessä on pitkään jatkunut tilanne mielenterveys- ja/tai päihdehaasteiden kanssa, on läheisen itsensä riski sairastua tai uupua kohonnut, pitkittyneissä tilanteissa puhutaan jopa 70% riskistä sairastua masennukseen. Ammatillisesti ohjatussa vertaistukiryhmässä saadaan tietoa esim päihdesairaudesta, sen vaikutuksesta perheen jäseniin, erilaisista selviytymiskeinoista sekä ennen kaikkea siitä, ettei olla tilanteessa yksin. Taustalla mahdollisesti vaikuttamassa ylisukupolvisuuden ilmiö, joka mm. Kymenlaakson alueella todettu merkittäväksi, johon pyritään myös vaikuttamaan ja toiminnalla katkaisemaan, siinä parhaimmillaan onnistuen.
Laitoksessa työskentelyn vaikuttavuus kasvaa, kun vanhempien ymmärrys ja kokemukset saadaan osaksi nuoren kuntoutusta.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty mm. tutkittuun tietoon pohjautuen ja jo olemassa olevia malleja hyödyntäen (Voikukkia, Palaset malli). Toimintamallia on pilotoitu lastensuojelulaitoksen kanssa. Vertaisohjaajan oma jaettu kokemus sekä lastensuojelun ammatilaisen näkemys ovat olleet merkittävässä roolissa asiakasymmärryksen lisäämisessä. Samoin ryhmän käynnistyessä jaettu kokemus ensimmäisellä tapaamiskerralla, kun tilanteita esitellään ja jaetaan muille.