StrateGIS -Hyvinvointiympäristön mallintaminen paikkatiedolla

Luotu 13.08.2020
StrateGIS -Hyvinvointiympäristön mallintaminen paikkatiedolla
StrateGIS -Hyvinvointiympäristön mallintaminen paikkatiedolla

Tiivistelmä

Rakennetun ympäristön hyvinvointitekijöiden mallintaminen paikkatiedolla kartalle seutu- ja kuntatasolla.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hyvinvointikertomusten tietopohja nojautuu usein yleisiin tietokantoihin, joissa painottuu terveystieto. Hyvinvointikertomuksen haasteena on tunnistettu, ettei kuntakohtaisia, kuntien erityispiirteitä kuvaavia indikaattoreja ole kovin usein saatavilla ja rakennetun ympäristön indikaattoreja on vain niukasti.

Rakennetulla ympäristöllä; maankäytön-, asumisen- ja liikenteen suunnittelulla sekä ympäristöterveydellä on kuitenkin suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnin kannalta. StrateGIS-menetelmässä laaditaan kuntakohtaiset, kunnan erityispiirteitä kuvaavat rakennetun ympäristön paikkatietoindikaattorit/kriteerit. Paikkatietoa voidaan hyödyntää niin hyvinvointijohtamisessa, kuin kaupunkisuunnittelussakin. Kriteerit voidaan laatia myös seututasolle tukemaan kuntien välistä yhteistyötä ja seudullista suunnittelua.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on otettava huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

StrateGIS-menetelmällä kunnat voivat arvioida rakennetun ympäristön hyvinvointitekijöitä ja missä väestö sijaitsee suhteessa ympäristön hyvinvointitekijöihin. Paikkatietoa voidaan hyödyntää maankäytön-, asumisen-, liikenteen-, viherympäristöjen ja palveluverkon suunnittelussa, sekä hyvinvointiympäristön raportoimisessa esimerkiksi osana hyvinvointikertomusta.

Menetelmän ideana on kuvata hyvinvointiympäristö kartalle eri näkökulmista. Menetelmässä tietotuotannon ohella yhtä tärkeänä nähdään monialainen, eri toimialat osallistava kriteerien laadinta, missä luodaan ymmärrystä rakennetun ympäristön hyvinvointitekijöistä ja toimialojen rooleista hyvinvoinnin edistämisessä. Kriteerien/indikaattorien laadintaan voidaan osallistaa myös asukkaat, jos niin halutaan. Indikaattoreissa voidaan hyödyntää myös kuntalaisilta kerättävää pehmoGIS-dataa.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Paikkatietoa voidaan hyödyntää kunnassa jokaisella toimialalla. Tiedon hyödyntämisen esteenä on tunnistettu usein kiire ja monialaisen ryhmän kokoaminen analysoimaan tuotettua tietoa. Paikkatieto edellyttää lisäksi perehtymistä tiedon takana olevaan menetelmään ja indikaattoreihin.

 

Toimintamallin ydinsisältö

Rakennetun ympäristön hyvinvointitekijöiden mallintaminen paikkatiedolla kartalle seutu- ja kuntatasolla.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Paikkatieto on tuonut uusia näkökulmia kaupunkisuunnitteluun. Osin tulokset ovat saattaneet olla yllättäviäkin- esimerkksi paikkatietoindikaattoreilla jollakin alueella saattaa olla paljon hyvinvointia edistäviä tekijöitä, mutta siitä huolimatta alueella saattaa olla huono maine. Kriteerit kuvaavat suoraan suunnittelijoiden näkemystä hyvinvointia edistävästä ympäristöstä, mikä voi kuitenkin erota kuntalaisen näkökulmasta. Kriteerit ovat juuri niin "hyviä" tai "huonoja", kuin mitä on asetettu. Erilaiset näkökulmat avaavat suunnitteluongelmaa eri näkökulmista ja pystyvät tarjoamaan uusia ratkaisumahdollisuuksia.

HYMY-kunnat tulevat liittämään ensimmäisinä Suomessa paikkatietoa hyvinvointikertomuksiin.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Paikkatiedon lyhyen ja pitkän aikajänteen vaikutuksia arvioitaessa on syytä huomioida, että maankäytön suunnittelussa prosessit ovat hitaita ja hyvinvointiympäristön muutokset näkyvät hitaasti. Palveluverkkosuunnittelussa muutokset voivat olla nopeampia. Ensimmäisten kokemusten perusteella menetelmän kriteerien tarkastelu yksittäin, tai muutaman indikaattorin kimpussa hyödyttäisi parhaiten toimialojen käytännön työtä. Tällöin myös muutokset yksittäisen indikaattorin osalta ovat havaittavissa parhaiten.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä
Toimintaympäristö
Tampereen kaupunkiseutu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio
Rahoittaja
Terveyden edistämisen määräraha