Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Varsinais-Suomen sote-ja maakuntauudistuksen hyte-työryhmä nimesi järjestötyöryhmän kuvaamaan sote-järjestöjen hyte-toimintaa. Kuvausta hyödynnetään maakunnan hyte-koordinaatiotoiminnan sote-järjestö-yhteistyön suunnittelussa ja se on osa Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Kuvausprosessin tuloksena vahvistui näkemys myös sote-järjestöjen toiminnan luonteesta. Asiakaslähtöisyys,joustavuus ja ketteryys ovat sen suurimpia vahvuuksia ja tätä ominaisuutta tulee vaalia. Järjestöjen toimintaa ei voi jäykästi lokeroida kaavioihin, määritellä tarkkoja toiminta-alueita tai yhteistyötahoja. Yhteistyö vaatii jatkossa vahvaa kumppanuutta sekä järjestöjen että kuntien ja maakunnan kesken.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, erityispiirteinä saaristo ja kaksikielisyys. Maakunnasta puuttuu kaikkia sote-järjestöjä kokoava toimija. V-S:ssa on Sosten tilastojen yli 900 sote-järjestöä. Järjestöjen tai yhteisöjen yhteisjärjestöjä on muutama: VSLJ ry, VAPI ry, Salon SYTY ry ja Lounatuulet yhteisötalo.
Järjestötoiminnan joustavasta luonteesta, moninaisista järjestämistavoista ja lukuisista toimijoista johtuen sote-järjestö kentän toiminta ja yhteistyö ei ole ollut koordinoitu eikä yhtenäisesti kuvattua, tilastoitua tai raportoitua. Järjestöjen roolin ja tehtävän selkiyttäminen osana sote-ja maakuntauudistusta edellytti Varsinais-Suomessa sote-järjestöjen toiminnan ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä kehittämällä myös hyte-avustusten tilastointia kunta-ja maakuntatasolla.
Kuvaus tehtiin maakunnan ja sote-järjestöjen tarpeita varten. Tarkoituksena ei ollut kuvata yksittäisten järjestöjen toimintaa, vaan yhdistää toimintaa maakunnalliseksi kokonaisuudeksi.
Kuvauksen pohjana on hyödynnetty Tuija Braxin selvitystä järjestöjen roolista, Varsinais-Suomen sote-ja maakuntavalmistelun järjestöjen intressityöryhmän tekemää järjestöjen tarkistuslistaa ja JärjestöSotehanke 113:n sote-järjestöille tekemää hyte-toimintojen kyselyä.
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveysjärjestöt.
- Kuvausta työsti maakunnallisen hyte-työryhmän alainen järjestötyöryhmä, jossa edustaja 9 eri sote-järjestöstä.
- Työryhmä konsultoi jo luonnosvaiheessa 12 eri organisaation edustajaa.
- Luonnosversio oli sähköisellä kommenttikierroksella toiminta-alueen sote-järjestöillä, joista saimme 57 vastausta.
- Valmiin kuvausmallin teki järjestötyöryhmä saatujen kommenttien perusteella
Varsinais-Suomen sote-maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijat
- Kommentoivat kuvausta matkan varrella.
- Viimeinen luonnos käytiin läpi yhteispalaverissa, jossa muokattiin viimeiset sanamuodot ja tehtiin kaikkia osapuolia tyydyttävät viimeiset linjaukset
- Hyte-vastuuvalmistelijan lopullinen hyväksyntä ja asiakirjan liittäminen osaksi maakunnan virallisia asiakirjoja.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Järjestötoiminnan joustavasta luonteesta, moninaisista järjestämistavoista ja lukuisista toimijoista johtuen sote-järjestö kentän toiminta ja yhteistyö ei ole ollut koordinoitu eikä yhtenäisesti kuvattua, tilastoitua tai raportoitua. Järjestöjen roolin ja tehtävän selkiyttäminen osana Sipilän sote-ja maakuntauudistusta edellytti Varsinais-Suomessa sote-järjestöjen hyte-toiminnan ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä. Kuvaus tehtiin maakunnan ja sote-järjestöjen tarpeita varten.
Erityistä huolta on ollut sote-järjestöjen kuntayhteistyön ja -avustusten jatkumisesta sote-resurssien ja -vastuun siirtyessä tulevaisuudessa sote-maakuntaan/hyvinvointialueelle. Kuvauksen avulla tehtiin sote-järjestöjen hyte-toiminta ja laajan järjestökentän hyte-vaikutukset näkyväksi. Toimiva kunta-järjestöyhteistyö on kuntalaisten hyvän elämän mahdollistaja ja toiminta-alueen menestystekijä.
Tarkoituksena ei ollut kuvata yksittäisten järjestöjen toimintaa, vaan sillä vahvistettiin yhteistä termien käyttöä, tehtiin järjestöjen hyte-työtä näkyväksi ja yhdistettiin toimintaa maakunnalliseksi kokonaisuudeksi. Toimintamallin avulla myös selkiytettiin näkymää sote-järjestöjen yleishyödyllisen hyte-toiminnan ja sote-palveluiden palvelutuotannon yhdyspinnoilla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tässä mallissa on kuvattu prosessi, jolla sote-järjestöjen ja sote-maakunnan/hyvinvointialueen yhteistyöllä luodaan kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteinen näkemys sote-järjestöjen hyte-toiminnasta ja kuvaus, jota voidaan hyödyntää yhteistyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Kuvausta on jo käytetty pohjana luotaessa Varsinais-Suomen uutta maakunnallista kuntien yhteistä järjestöystävällistä toimintamallia. Seuraavaksi se toimii pohjana loppuvuonna 2020 käynnistyvälle järjestöystävällisen maakunnan toimintamallille.
Kuvaus on jo levinnyt myös useampaan maakuntaan, joissa on Järjestö 2.0.-hankkeiden toimintana kuvausta hyödynnetty vastaavissa kuvausprosessissa.
Kuvauksen prosessissa aikaa kului noin seitsemän kuukautta. Aika oli tarpeen monitoimijaisen kentän hahmottamiseksi ja yhteisen näkemyksen luomiseksi. Toiminta edellyttää hyviä olemassa olevia verkostoja järjestöjen kesken, sekä toimivaa tapaa olla vuorovaikutuksessa sote-maakunnan/hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Tässä mallikuvauksessa on hyödynnetty varsinkin JärjestöSotehanke 113:n järjestöverkostoja, silloisen sote-valmistelun vastuuvalmistelijoita sekä JärjestöSotehanke 113:n johdolla toimivaa työryhmää, jossa sen yhdeksän eri järjestön edustajaa työskentelivät oman järjestönsä resurssilla. Toiminnan tarkempi prosessi ja juurrutus on kuvattu osiossa "toteutussuunnitelma".
