Sote-asiakastiedon hyödyntäminen pelastustoimessa

Luotu 10.12.2021
Sote-asiakastiedon hyödyntäminen pelastustoimessa

Tiivistelmä

Organisaatiot ovat tuottaneet aiemmin riskienhallinnan ennustemalleja omalla datalla omiin tarpeisiinsa. Uuden ratkaisun tarkoituksena on ollut mallintaa yhteistä tietojohtamisen mallia ja siitä alkavaa älykästä toiminnanohjausprosessia.

Asiakastietojen välittäminen on mahdollista soten ja pelastustoimen välillä ainoastaan lakisääteisiin tehtäviin vedoten. Pelastuslain (379/2011) 42§ mukaan ilmoittajan tulee salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa pelastusviranomaiselle, jos kohteessa havaitaan ilmeinen palonvaara tai muu onnettomuusriski. Tässä tapauksessa asiakkaan henkilötietojen ja yhteistyössä tuotetun turvallisuustiedon välittäminen on lainmukaista.

Laajamittaisemmin soteasiakastietoja voidaan hyödyntää pseudonymisoidusti visualisoimalla yhdistettyä aineistoa pelastustoimen riskiruudukon tai postinumeroalueiden mukaisesti. Karttavisualisointien pohjalta voidaan esimerkiksi ennakoida, miltä alueilta kotihoidon asiakkaat on ensisijaisesti autettavien joukossa häiriötilanteissa. 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Eksote ja Etelä-Karjalan pelastuslaitos (EKP) ovat useiden vuosien ajan kehittäneet turvallisuuden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaista toimintamallia, jossa huomioidaan ikääntyvän väestön kotona asumisen turvallisuus ja hyvinvointi. Organisaatioiden tavoitteena on ollut ajantasaisen tilannekuvan muodostus, joka edellyttää asiakastiedon kokoamista useista lähteistä, tietoaineistojen yhteensovittamista sekä analysoidun tiedon tulkintaa yhteiseksi tilannekuvaksi- ja ymmärrykseksi.

Asiakastiedon hyödyntämiseen vaikuttaa keskeisesti lainsäädännön asettamat reunaehdot. Sosiaali- ja terveydenhuollossa pyritään systemaattisesti minimoimaan asiakastietojen välittäminen tietosuojaperiaatteiden mukaisesti. 

Sote-asiakastiedon hyödyntämisen periaatteet ovat suunnattu ammattilaisille, jotka kehittävät pelastustoimen ja soten välistä yhteistyötä esimerkiksi hyvinvointialueuudistuksen puitteissa. 

Sotepalvelujen asiakkaista ja potilaista tallentuu ensikontaktista lähtien tietoa eri järjestelmiin. Asiakkuusdataa kerätään systemaattisesti asiakas- ja potilastyön kehittämisen lisäksi esimerkiksi tutkimukseen, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä viranomaisohjaukseen ja -valvontaan.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Syksyllä 2021 Eksoten henkilöstölle tuotettiin erityisesti laaja-alaisten sote-tietojen käsittelyyn ohjeita, koulutusta ja tekninen lupakysely. EKP:n valvonnan henkilökuntaa koulutettiin uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä asiakastietojen käsittelystä. Molemmissa organisaatioissa toteutettiin myös henkilötietojen käsittelyn vaikutusten arvioinnit.  

EKP:n eri palvelutuotannon osa-alueille järjestettiin myös riskienhallinnantyöpajoja, joissa henkilökunnalla oli mahdollisuus kertoa toiveitaan data-analytiikkatyökaluille oman työnsä näkökulmasta. 

Jatkossa soten ja pelan yhteisen toimintaprosessin kehittäminen edellyttää vaatimusmäärittelyä; mitä halutaan uudelta yhteiseltä riskienhallinnan toiminnanohjausjärjestelmältä. Määrittelyssä on otettava huomioon muun muassa tekniset, toiminnalliset ja tietoturvavaatimukset. 

Toimintamallin ydinsisältö

Organisaatiot ovat tuottaneet aiemmin riskienhallinnan ennustemalleja omalla datalla omiin tarpeisiinsa. Uuden ratkaisun tarkoituksena on ollut mallintaa yhteistä tietojohtamisen mallia ja siitä alkavaa älykästä toiminnanohjausprosessia.

Asiakastietojen välittäminen on mahdollista soten ja pelastustoimen välillä ainoastaan lakisääteisiin tehtäviin vedoten. Pelastuslain (379/2011) 42§ mukaan ilmoittajan tulee salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa pelastusviranomaiselle, jos kohteessa havaitaan ilmeinen palonvaara tai muu onnettomuusriski. Tässä tapauksessa asiakkaan henkilötietojen ja yhteistyössä tuotetun turvallisuustiedon välittäminen on lainmukaista.

Laajamittaisemmin soteasiakastietoja voidaan hyödyntää pseudonymisoidusti visualisoimalla yhdistettyä aineistoa pelastustoimen riskiruudukon tai postinumeroalueiden mukaisesti. Karttavisualisointien pohjalta voidaan esimerkiksi ennakoida, miltä alueilta kotihoidon asiakkaat on ensisijaisesti autettavien joukossa häiriötilanteissa. 

Kuvasta käy ilmi riskitiedon hyödyntämisen prosessin vaiheet ja testauksessa olleet työkalut.
Kuvasta käy ilmi riskitiedon hyödyntämisen prosessin vaiheet ja testauksessa olleet työkalut.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kartoitus on mahdollistanut tiedon välityksen organisaatioiden tietojärjestelmien välillä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Pelastustoimessa on otettava huomioon, että sotetietoja voidaan hyödyntää lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen. Tiedon tarve tulee siis aina osata perustella ja sen tulee liittyä käytännössä lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen. 

Soten ja pelan yhteisten toimintaprosessien muodostaminen vaatii laaja-alaista määrittelytyötä useiden ammattiryhmien toimesta. Tässä tapauksessa mukana oli muun muassa digikehittäjiä, hankeasiantuntijoita, palotarkastajia, kotiin vietävien palveluiden ammattilaisia sekä Lappeenrannan kaupungin ja Eksoten tietosuojavastaavat. 

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Karjalan pelastuslaitos
Toimintaympäristö
Etelä-Karjalan pelastuslaitos (EKP) & Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)