Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Nuorten mielenterveyttä kuormittavat monet tekijät, ja mielenterveyspalvelujen kehittämisen ohella tulee panostaa ennalta ehkäisyyn. Keskeinen osa ennalta ehkäisyä on nuorten omien mielenterveystaitojen vahvistaminen ja ymmärryksen lisääminen mielen hyvinvoinnista.
Mielen hyvinvoinnin tukeminen ja lisääminen on varhaisen vaiheen tukea, jolla tavoitellaan parempaa mielenterveyttä. Mielenterveyttä voidaan edistää mm. kohtaamalla, kannustaen ja rohkaisten näkyväksi tekemällä sekä huomioimalla arkisissa tilanteissa. Mielenterveyden edistäminen vahvistaa myös yksilön mielenterveystaitoja.
Kampanjan tavoitteena on lisätä keskustelua mielen hyvinvoinnista ja sen vahvistamisesta, sekä saada nuoret kertomaan toisilleen mitkä asiat tuottavat heille mielen hyvinvointia.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Yksi Kansallisen mielenterveysstrategian 2020-2030 painopisteistä on "lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa". Tämä pitää sisällään mm. mielenterveystaitojen ja hyvän itsetunnon kehittymisen vahvistamisen lisäämällä tietoa hyvistä käytännöistä.
Nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut vuosittain joka puolella Suomea. Eri tutkimusten mukaan 20-25% nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Tutkimukset aiheesta ovat tehty ennen koronaviruspandemiaa, jonka on arveltu lisänneen nuorten mielenterveyden häiriöiden kehittymistä entisestään. Viime vuosina media on kirjoittanut paljon suomalaisten ja erityisesti nuorten mielenterveydestä. Huolta mediassa on herättänyt erityisesti nuorten lisääntyneen mielenterveyden häiriöt ja pitkät hoitojonot. Mediassa mielen hyvinvoinnin näkökulma on jäänyt vähäisemmälle huomiolle.
Mielenterveys on tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Omia voimavarojaan voi vahvistaa ja mielenterveydestään voi pitää huolta. Mielen hyvinvointiin panostamalla ja mielenterveystaitoja opettamalla voitaisiin todennäköisesti kuitenkin estää osa mielenterveyden häiriöistä. Itsemurhien ehkäisy Satakunnassa-hankkeen yhtenä toimenpiteenä on varhaisen tuen tarjoaminen, johon lukeutuvat myös mielenterveyttä vahvistavat palvelut tai toiminnot.
Nuoruus on myrskyinen elämänvaihe, nuoren mieleen vaikuttavat monet asiat. Nuoruuteen kuuluu kehityskriisejä ja suuria muutoksia, kuten opiskeluvalinnat. Monet mieltä kuohuttavista asioista liittyvät vahvasti kulloiseenkin kehitysvaiheeseen, jota yksittäinen nuori ei itse välttämättä ymmärrä.
Mielenterveyden häiriöistä kärsii tutkimuksesta riippuen neljäs-viidesosa nuorista, mikä on yhteiskunnallisesti tarkasteltuna merkittävä määrä. Nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeen lisääntyminen vaikuttaa palveluiden saatavuuteen. Vastaanotot ja osastot ruuhkautuvat ja samalla osa nuorista joutuu odottamaan apua pidempään.
Nuorten mielenhyvinvointiin ja mielenterveystaitoihin panostamalla voidaan ennaltaehkäistä osa mielenterveysongelmista. Tärkeää on vahvistaa nuorten omia taitoja lisätä mielen hyvinvointia ja kehittää mielenterveystaitoja.
Kampanjan kohderyhmänä on kaikki nuoret. Kampanjaa on ollut toteuttamassa Satakunnan nuorisovaltuusto, joka edustajaa satakuntalaisia nuoria. Nuoret suunnittelivat itse kampanjan sisältöä ja käsikirjoittivat oman osuutensa aloitusvideoon. Nuoret ovat olleet mukana myös lehti- ja radiohaastatteluissa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Ensisijaisena tavoitteena on haastaa nuoret ajattelemaan omaa mielen hyvinvointiaan ja saada heidät kertomaan toisilleen omia vinkkejään mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tavoitteena on saada nuoret ja heidän ympärillään olevat aikuiset ymmärtämään, että jokainen voi lisätä omaa sekä läheistensä mielen hyvinvointia pienillä teoilla.
Tavoitteena on myös nuorten mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisen nostaminen julkiseen keskusteluun.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kampanjaan osallistuvia ohjeistettiin käyttämään videoissa tunnisteita #mikätuottaamunpäiväänhyvää ja #jaksauskoohuomiseen. Tunnisteilla hakemalla löydettiin kampanjaan osallistuneet videot. Näkyvyyttä seurattiin myös katselukertojen perusteella.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kampanjan toteuttamiseen vaadittiin aika-, henkilöstö- ja raha- ja osaamisen resurssia. Suunnittelussa oli mukana Itsemurhien ehkäisy Satakunnassa-hankkeesta projektipäällikkö sekä kaksi projektisuunnittelijaa, SataNuvasta hankekoordinaattori ja nuoret, sekä Nuorten Vihaisten Miesten solisti. Yhteisiä tapaamisia oli 4 kappaletta, minkä lisäksi suunnittelu vei jokaiselta osallistujalta aikaa. Yhtyeen jäsenet suunnittelivat oman osuutensa haastevideoon.
Videon kuvaus toteutui puolessa päivässä, videon editoimiseen meni aikaa myös useita tunteja. Videon kuvauksen ja editoimisen suoritti ulkopuolinen palveluntuottaja. Kuvauksen ja editoimisen jälkeen videot tekstitettiin ulkopuolisella palveluntuottajalla. Kampanjan levittämiseen käytettiin myös lukuisia tunteja aikaa.
Kampanjan levittämisessä aktiivinen sosiaalisen median käyttö on tärkeää. Kampanjan aloitusvideoita jaettiin Itsemurhien ehkäisy Satakunnassa -hankkeen Facebook-, Instagram-, Tiktok- ja Twitter-tileillä useita kertoja ensimmäisen viikon aikana, videota jaettiin säännöllisesti koko kampanjan ajan. Satakunnan nuorisovaltuusto jakoi aloitusvideoita omilla sosiaalisen median tileillään. Kampanjasta kirjoitettiin natiiviartikkeli Satakunnan kansaan. Myös Radio Pori teki lyhyen haastattelun aiheesta ja julkaisi aiheesta jutun omilla sivuillaan kampanjan päättymispäivänä.
Aikaa kului lisäksi kampanjavideoiden läpikäymiseen sekä koostevideon tekemiseen ja jakamiseen.
