Sijaishuollon ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Pohjanmaan hyvinvointialueen omissa palveluissa (RRP, P4, I1)

Sijaishuollon ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Pohjanmaan hyvinvointialueen omissa palveluissa (RRP, P4, I1)

Pohjanmaan hyvinvointialueen omien sijashuoltoyksiköiden sekä perhehoidon ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen usealla eri toimenpiteellä. 

Toimintamallin nimi
Sijaishuollon ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Pohjanmaan hyvinvointialueen omissa palveluissa (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pohjanmaan hyvinvointialueen omien sijashuoltoyksiköiden sekä perhehoidon ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen usealla eri toimenpiteellä. 

Toteutuspaikka
Pohjanmaan hyvinvointialueen omien sijaishuoltoyksiköiden henkilökunta ja nuoret, perhehoidon ohjaajat ja perhehoitajat, lastensuojelun sosiaalityöntekijät sekä poliisin Ankkuri-tiimi.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Liitteet ja linkit
Kuva
EU

Tekijä

Tekijä

Sonja Kotala

Luotu

Luotu

5.8.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

2.12.2025
Ratkaisun perusidea

Sijaishuollon ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön vahvistamista Pohjanmaan hyvinvointialueen omissa palveluissa toteuttiin usein eri toimenpitein. 

Ensimmäisenä tehtiin sähköinen kyselylomake lastensuojelun eri toimijoille;  

Pohjanmaan hyvinvointialueella on neljä omaa sijaishuoltoyksikköä sekä perhehoitoa. Kysely lähetettiin hyvinvointialueen omien sijaishuoltoyksiköiden esihenkilöille, henkilökunnalle ja nuorille, lastensuojelun sosiaalityöntekijöille sekä perhehoidon esihenkilöille, työntekijöille ja perhehoitajille. 

Kyselyn tarkoituksena oli kuulla eri lastensuojelun toimijoiden toiveita ja tarpeita koulutukseen ja tulevaisuuden lastensuojelun toimintoihin liittyen.  Päätös kyselyjen tekemisestä tehtiin yhdessä projektin, lastensuojelun päällikön sekä lastensuojeluyksiköiden ja perhehoidon johtajien kanssa. Projektityöntekijä toteutti kyselyn sekä kokosi vastaukset. Kyselyssä oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä.

Vastaukset koottiin teemoittain ja läpikäytiin lastensuojelun päällikön, lastensuojelun johtavien sosiaalityöntekijöiden sekä lastensuojeluyksiköiden johtajien ja johtavien ohjaajien kanssa. Kyselyiden tuloksia käytettiin apuna määriteltäessä toteutettavia toimenpiteitä lastensuojelun laitoksiin sekä perhehoitoon. Näin ollen tehdyt toimenpiteet vastasivat konkreettisesti toiminnasta esiin nousseeseen tarpeeseen.

Toteutetut toimenpiteet:

Tietopaketti hyvinvointialueella tarjolla olevista nuorten palveluista tuotettiiin perhehoidossa toimiville perheille, sekä perhehoidon työntekijöille.  Kootun tietopaketin on tarkoitus antaa tietoa perhehoitajille millaisia toiminnan, tuen tai palvelun mahdollisuuksia lähialueella on tarjolla nuorelle. Koottua tietopakettia voivat hyödyntää myös muut toimijat kuin perhehoitajat. 

Kuvattiin sijoitusten prosessit sijaishuoltoyksiköissä. Prosessikuvauksen kiireellisen ja avohuollon  sijoituksen alkamisesta sekä sijoituksen päättymisestä lastensuojeluyksikössä lapsen, perheen, lastensuojelun sosiaalityöntekijän sekä yksikön osalta. Tarkoituksena oli tuoda selkeästi esiin eri vaiheet sijoituksen alkaessa ja päättyessä sosiaalityöntekijöille, perheille, lapsille sekä uusille että vanhoille sijaishuoltolaitosten työntekijöille. Prosessikuvaukset piirrettiin yhdessä projentityöntekijöiden, lastensuojeluyksiköiden johtajien ja johtavien ohjaajien, lastensuojelun päällikön ja johtavien sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Työkalu lastensuojeluyksiköiden avainlukujen seurantaan. Sijaishuoltolaitosten avainlukujen kokoaminen selkeästi yhteen dokumenttiin tukemaan tietojohtamista. Lastensuojeluyksiköiden lähiesihenkilöt täyttävät taulukkoa. Taulukon käyttäminen muodostuu osaksi arjen toimintaa, lähiesihenkilöiden täyttäessä niitä kuukausittain, jolloin tarvittavat avainluvut ovat helposti saatavilla tukevatietojohtamista ja toiminnan seuraamista.

Yhteinen koulutus järjestettiin lastensuojelun sosiaalityöntekijöille sekä sijaishuoltolaitosten henkilökunnalle lastensuojelun rajoitustoimenpiteista. 

3x10D-elämäntilannemittarin pilotointi sijaishuoltoyksiköissä aloitetiin tammikuussa 2024. Elämäntilannemittari tuo näkyväksi nuoren kokemusta sijoituksesta sekä omasta tilanteestaan. 

Ankkuri-tiimin ja lastensuojeluyksiköiden yhteistyön toimintamallin luonti ja prosessikuvaus. Poliisin Ankkuri-tiimin ja lastensuojelulaitosten ammattilaisten yhteistyön kuvaaminen tukee ennaltaehkäisevää työtä sekä ajankohtaisen, nuorten rikolliseen toimintaan liittyvänä tiedonvaihtona, että  konsultointiapuna yleisellä tasolla.

Toimintaympäristö

Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun eri toimijat: hyvinvointialueen omien sijaishuoltoyksiköiden esihenkilöt ja henkilökunta, lastensuojelun sosiaalityöntekijät sekä perhehoidon esihenkilöt, työntekijät ja perhehoitajat.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä olivat sijaishuollon eri työntekijät, jotka työskentelevät sijoitettujen nuorten kanssa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimenpiteet olivat pääsääntöisesti kertaluontoisia, joilla vahvistettiin olemassa olevia prosesseja. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Sijaishuoltoyksiköiden henkilökunta on käyttänyt elämäntilannemittaria osana työtään ja sen käyttö on vakiintunut osaksi toimintaa. Elämäntilannemittarin käyttöönottoa laajennetaan myös lastensuojelun avopalveluihin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Sähköisen kyselyn on oltava lyhyt ja ytimekäs, jolloin vastausprosentti on korkeampi. Monivalintakysymyksiin vastaavat lähes kaikki, avoimiin kysymyksiin tuli vähemmän vastauksia. 

Prosessikuvausten tekemiseen tarvitaan yhteistyötä ja avointa keskustelua toimintatavoista, lainsäädännön asettamista velvoitteista sekä rooleista eri toimijoiden kesken. 

Kansikuva
lasu

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä