Selvitys terveyssosiaalityöstä Lapin hyvinvointialueella, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Selvitys terveyssosiaalityöstä Lapin hyvinvointialueella, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
Selvityksessä tarkasteltiin terveyssosiaalityön hallinnollista sijoittumista, keskeisiä tehtäviä ja rakennetta siitä näkökulmasta, millä tavoin terveyssosiaalityön asiantuntijuutta olisi mahdollista hyödyntää aiempaa laajemmin ja tehokkaammin.
Terveyssosiaalityön tehtävät, organisoituminen ja asema ovat valtakunnallisesti olleet keskustelun ja myös tarkastelun kohteena laajasti eri hyvinvointialueilla. Terveyssosiaalityön kokonaisuuteen on kohdistunut erilaisia intressejä sen kehittämiseksi, organisoitumisen uudistamiseksi ja toisaalta säilyttämiseksi ennallaan. Hyvinvointialueiden myötä valtakunnallisesti terveyssosiaalityötä koskevia selvityksiä ja muutosprosesseja on ollut käynnissä useita, ja teemaan on liittynyt myös jännitteitä.
Terveyssosiaalityötä koskeva selvitys on toteutettu Lapin hyvinvointialueen terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden johdon tehtäväksi annosta. Selvityksen tavoitteena on tarkastella terveyssosiaalityön hallinnollisen sijoittumisen mahdollisuuksia, viranomaistyön reunaehtoja, terveyssosiaalityön tehtävärakennetta ja osaamisvaatimuksia sekä terveyssosiaalityön alueellista ja toimialakohtaista jakautumista erityisesti siitä näkökulmasta, olisiko terveyssosiaalityön asiantuntijuutta mahdollista hyödyntää aiempaa laajemmin. Selvitys koskee koko hyvinvointialueen terveyssosiaalityötä, ja terveydenhuollon toimialalla toteutettava päihdesosiaalityö huomioidaan omana kokonaisuutenaan.
Selvitys on toteutettu Vasa 2-hankkeessa, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja jonka rahoitus tulee EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (NextGeneretion Eu). VASA 2-hankkeen investoinnit kuuluvat kestävän kasvun ohjelman pilari 4. Vasa 2 -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää sote -palveluiden saatavuutta ja hoitoon pääsyä, mm. sopimalla, rakentamalla ja mallintamalla heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hoito- ja palveluketjut sekä ennaltaehkäisevät toimintamallit hyvinvointialueen strategian ja uuden organisaation toiminnan tueksi sekä kehittää heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien palveluita niin, että hoitoon ja palvelun piiriin pääsy nopeutuu ja hoidon ja palveluiden jatkuvuus saadaan turvattua. Terveyssosiaalityön selvitys vastaa tähän kokonaisuuteen sisällöllisesti ja strategisesti hyvin.
Kuva
Selvitystä toteutettiin tiiviissä yhteistyössä selvitykselle asetetun ohjaus-/projektiryhmän kanssa. Ohjausryhmässä oli edustus Lapin hyvinvointialueen sote -johdosta, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohto, vastuualuejohto sekä vastuuyksikköjohtoa mm. kuntoutuksesta ja somaattisesta erikoissairaanhoidosta, terveyssosiaalityön johtavat ja vastaavat sosiaalityöntekijät. Ryhmä kokoontui selvityksen ajan säännöllisesti keskustelemaan selvityksen toteutuksesta ja etenemisestä.
Selvityksen liittyvät työpajat (3 työpajaa) toteutettiin hyvinvointialueen terveyssosiaalityöntekijöille. Työpajojen tarkoituksena oli luoda yhteistä ymmärrystä ja tilannekuvaa terveyssosiaalityöstä, sekä kuulla työntekijöitä selvityksen keskeisissä kysymyksissä.
Selvityksen tavoitteena oli saada vastaus seuraaviin kysymyksiin:
- Missä määrin ja millä reunaehdoilla terveyssosiaalityöntekijät voisivat tehdä sosiaalihuoltolain mukaisia viranomaispäätöksiä?
- Koulutus ja osaamisvaatimukset terveyssosiaalityössä: missä tehtävissä voisi sosiaaliohjaajia hyödyntää? Työnjako ja tehtävät sosiaalityöntekijä/sosionomi?
- Miten terveyssosiaalityö on jakaantunut hyvinvointialueella? Tällä hetkellä lähinnä ESH:ssa, tarvetta olisi myös terveyskeskuksissa?
- Terveyssosiaalityön hallinnollinen sijoittuminen organisaatiossa?
Hyvinvointialueella katsottiin, että selvitys tukee osaltaan päätöksentekoa siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon yhdyspinnalla toimivaa terveyssosiaalityötä toteutetaan jatkossa niin, että kyetään turvaamaan ja sujuvoittamaan potilaiden ja asiakkaiden pääsyä tarvitsemiinsa palveluihin, oikeinkohdentamaan olemassa olevaa sosiaalityöntekijäresurssia hyvinvointialueella, yhdenmukaistamaan terveyssosiaalityön alueellista organisoitumista, hyödyntämään terveyssosiaalityön asiantuntemusta alueellisesti ja palvelutehtäväkohtaisesti aiempaa laajemmin.
Selvityksen välillisenä kohderyhmänä on ollut asiakkaat ja potilaat, jotka asioivat tai jotka hyötyisivät terveydenhuollossa tarjottavasta sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan työskentelystä ja/tai ohjauksesta. Tavoitteena on ollut, että asiakkaiden ja potilaiden palvelupolku terveyshuollon palveluista tarvitsemaansa sosiaalihuollon palveluun, kuten palvelutarpeen arviointiin ja sitä kautta palveluun olisi saumaton, sujuva ja mahdollisimman viivytyksetön. Tavoitteena on ollut myös, että terveyssosiaalityön substassiosaaminen olisi hyödynnettävissä aiempaa enemmän myös perusterveydenhuollossa.
Asiakkaita ei osallistettu selvityksessä, mutta muualta (suomessa) saatua tietoa ja asiakaspalautetta hyödynnettiin taustamateriaalina.
Toimintamalli kuvaa selvitysprosessia, jossa tarkastellaan terveyssosiaalityön hallinnollisen sijoittumisen mahdollisuuksia, viranomaistyön reunaehtoja, terveyssosiaalityön tehtävärakennetta ja osaamisvaatimuksia sekä terveyssosiaalityön alueellista ja toimialakohtaista jakautumista erityisesti siitä näkökulmasta, olisiko terveyssosiaalityön asiantuntijuutta mahdollista hyödyntää aiempaa laajemmin. Selvityksen prosessi ja tulokset on kuvattu raporttiin.
Kuva
Selvityksen kokonaisuutta, prosessia, rakennetta ja tuloksia on mahdollisista hyödyntää laajasti niin terveyssosiaalityötä koskevien ratkaisujen tukena, kuin muidenkin palvelutehtävien / palvelukokonaisuuksien integraatio- ja organsioitumismahdollisuuksien selvittämisessä.
Selvitys toteutettiin noin puolen vuoden ajanjaksolla kahden erityisasiantuntijan toimesta. Selvitystä toteutettiin tiivisti yhteistyössä terveyssosiaalityöntekijöiden kanssa. Selvitys sisälsi tiedonkeruuta (mm. aiemmat selvitykset, muut hyvinvointialueet, tilastot, kyselyt sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin, muulla tavoin saatu tieto ja materiaali), työpajatyöskentelyä (3 työpajaa) sekä ohjaus/projektiryhmätyöskentelyä.
Monialainen, pääasiassa organisaation sotejohdosta koostunut ohjaus-/projektiryhmä tuki työskentelyä ja antoi työskentelylle tarvittavaa selkänojaa. Kokemuksen mukaan selvitykselle määritelty selkeä tavoite ja tehtäväksianto mahdollisti osaltaan toimenpiteiden oikeinkohdetumista ja rajaamista erityisesti tilanteessa, jossa aihepiiriin liittyy jännitteitä sekä toisistaan poikkeavia näkemyksiä, odotuksia ja tulkintoja.
Terveyssosiaalityön uudelleenorganisoitumisen mahdollisuudet on huomioitu Lapin hyvinvointialueen organisaatiouudistuksessa, jota on toteutettu vuoden 2025 aikana.