Sanctuary-ohjelma traumatietoinen työskentelytapa lastensuojelulaitoksiin

Luotu 04.01.2024
Sanctuary-ohjelma traumatietoinen työskentelytapa lastensuojelulaitoksiin

Tiivistelmä

Ohjelma on organisaation laajuinen interventio, joka kehitetty alun perin lapsena traumatisoituneille akuutin aikuispsykiatrian potilaille. Sittemmin ohjelma on otettu käyttöön monissa muissa ryhmämuotoisissa, lapsille ja aikuisille suunnatuissa hoitoyksiköissä ja lastensuojelulaitoksissa. Ohjelma on näkökulmaltaan kokonaisvaltainen. Intervention implementointi edellyttää suuria organisaatiotason muutoksia ja vaati siksi koko organisaation sitoutumisen interventioon. Asiakaskeskeiset menetelmät kohdistuvat erityisiin asiakkaan kokemiin vaikeuksiin, kuten aggressioon tai traumaan. 

Kyseessä ei ole tietty menetelmä, vaan koko organisaation toimintakulttuurin läpäisevä ohjelma. Ohjelmaan kuuluu myös suoria työvälineitä nuorten kanssa tehtävään yksilö- ja yhteisötyöhön. Ohjelmassa on kehitetty mm. SELF-työkalut (safety, emotion, management, loss, future) lapsille ja käytännön työhön työkalupakki Sanctuary Tool Kit.   

Ohjelmalla on pystytty välttämään nuoren siirtäminen vaativamman tason sijaishuoltopaikkaan ja sillä on hyviä tuloksia (nuorten ja työtekijöiden voinnin sekä organisaation toiminnan näkökulmista) vaativaa tukea tarvitsevien nuorten ympärivuorokautisessa tuessa.  

Ohjelma rakentuu systeemiseen ajatteluun ja on suhdeperusteinen. Ohjelmassa huomioidaan työntekijöiden lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset ja niiden vaikutus työhön. Ohjelman periaatteina on väkivallattomuus, sosiaalinen oppiminen, emotionaalinen kyvykkyys, avoin kommunikaatio, sosiaalinen vastuu, kasvu ja muutos. Viitekehyksenä traumasta tervehtyminen. Sen tavoitteena on parantaa organisaatiota kulttuuria kouluttamalla henkilöstöä trauman vaikutuksista ja korostaa käyttäytymistä, muuttaa henkilöstön ajattelutapaa asiakkaiden käyttäytymisestä ja tarjota työkaluja muuttaa yksilön ja ryhmän käyttäytymistä.  

Sanctuary-ohjelmassa sitoudutaan organisaatiotasolla seitsemään peruselementtiin. 1) väkivallattomuus, jolla taataan jokaiselle turvallinen ympäristö, 2) tunneälyn opettelu, eli tunnistaa tunteiden vaikutukset käyttäytymiseen ja harjoitella niitä, 3) demokratian opettelu, eli päätöksiä ja kompromisseja tehdään yhdessä, 4) avoin kommunikaatio, eli kaikista asioista puhutaan avoimesti yhteisössä, 5) sosiaalinen vastuu, eli yhteisö huolehtii itsestään ja sen jäsenistä,  6) sitoutuminen sosiaaliseen oppimiseen eli oppia toisilta, toisten onnistumisista ja virheistä ja 7) kasvu ja muutos eli uskotaan positiiviseen muutoksen ja työskennellään muutoksen eteen. (Esaki ym. 2013.)

Peruselementit kuvaavat suhdeperustaista työskentelytapaa, joka sopii hyvin suomalaiseen lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävään työhön. Ohjelmasta löytyy yhteneväisiä elementtejä lastensuojelussa käytettävään systeemiseen toimintamalliin.  Lisäksi peruselementeistä nousee esiin tärkeinä arvoina toisten kunnioitus ja tukeminen, avoimuus ja läpinäkyvyys, suhdeperustaisuus, rohkeus, osallisuus ja tasa-arvoisuus. 

Sanctuary-mallissa yhtenä keskeisenä elementtinä on turvallisuus. Turvallisuutta tarkastellaan neljän ulottuvuuden kautta: fyysinen turvallisuus, psykologinen turvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja moraalinen turvallisuus. Fyysinen turvallisuus sisältää ympäristön turvallisuuden, mutta myös asiakkaiden saaman perushoidon ja huolenpidon. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan toisen kunnioittamista ja mahdollisuutta kertoa avoimesti omista asioista ilman kiusaamisen (tai tunnetta, että joutuu pilkan kohteeksi) kokemuksia. Sosiaalisella turvallisuudella luodaan tila, jossa on mahdollista harjoitella sosiaalisia taitoja, erilaisia vuorovaikutustilanteita ja luotettavien ihmissuhteiden rakentamista. Moraalisella turvallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta tehdä oikeita, vastuullisia valintoja, harjoitellaan toisten kunnioittamista ja pohditaan omia arvoja. Näitä turvallisuuden elementtejä harjoitetaan vertaisryhmässä. (Rivard ym. 2004.) 

KOULUTUKSET:  

Sanctuary-ohjelman täytäntöönpano vie aikaa minimissään 36 kuukautta (Sanctuary Instituutti) 

Prosessi etenee seuraavasti: 

  • Ensimmäiset 12 kuukautta keskittyvät henkilöstön sitouttamiseen traumasensitiivisten työkalujen koulutuksen ja organisaatiokulttuurin rakentamisen kautta 
  • Toisen 12 kuukauden aikana keskitytään käyttämään standardeja opasteina traumasensitiivisen kulttuurin juurruttamiseksi ja henkilöstön, nuorten ja perheiden käytettävissä olevien työkalujen laajentamiseen 
  • Viimeiset 12 kuukautta keskittyvät Sanctuary-ohjelman itsearviointiin, mitä seuraa ulkoinen arviointi, jonka suorittavat muiden ohjelmaa harjoittavien organisaatioiden vertaisarvioijat 
  • Sanctyary –ohjelma läpileikkaa koko organisaation. Organisaation on oltava valmis muutokseen, jotta implementaatio onnistuu. Organisaatio arvioidaan mm. Johtajien halukkuus ja valmius toteuttaa ohjelmaa arvioidaan 

      Koulutussuunnitelma: 

  • Koulutetaan kouluttajat hyvinvointialueille (olemassa oleva henkilökunta 9-15 henkeä) 
  • Viiden päivän koulutus; opetussuunnitelma integroi Sanctuaryn organisaatiokehyksen kriittiset osat keskittymällä johtajuuden kehittämiseen ja organisaation yhdenmukaistamiseen 
  • Koulutus sisältää sekä käsitteellisiä osa-alueita että käytännön työkaluja. Kaikki sisällöt parantavat taitoja ja tietoja Sanctuaryn sertifiointistandardeissa kuvatuista Sanctuary-käytännöistä, mukaan lukien: 
  •  Traumateorian soveltaminen kuormittuneena oleviin asiakkaisiin, organisaatioihin ja järjestelmiin 
  • Organisaatiokäytäntöjen yhdenmukaistaminen seitsemän peruselementin kanssa 
  • S.E.L.F. (turvallisuus, tunteet, menetys ja tulevaisuus) viitekehys yhteisenä kielenä 
  • Sanctuary-työkalupakin harjoitteleminen ja käyttöönotto 
    • Työkalupakki käytännön työhön (Sanctuary Tool Kit) 
    • Koulutuksen jälkeen käynnistetään implementaatio, joka kestää kolme vuotta 
    • Liittyminen kansainväliseen Sanctuary-verkostoon, joka mahdollistaa vertaistuen, toisilta oppimisen sekä kokemusten ja innovaatioiden jakamisen ja kehittämisen myös tulevaisuudessa 

Lähteet:

Esaki N., Benamati J., Yanosy S., Middleton J., Hopson L., Hummer V., & Bloom S. (2013) The Sanctuary Model: Theoretical Framework. Families in Society: The Journal of Contemporary Social Services 94(2), 87–95. DOI: 10.1606/1044-3894.4287  

Rivard, Jeanne C., McCorkle, David, Duncan, Mariama E., Pasquale, Lina E., Bloom, Sandra L. and Abramovitz, Robert (2004) Implementing a Trauma Recovery Framework for Youths in Residential Treatment. Child and Adolescent Social Work Journal 21 (5). 529 – 550.   

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Lapset ja varhaisnuoret
Nuoret
Organisaatiot
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Sanctuary_HTA.pdf (850.33 KB)
https://www.thesanctuaryinstitute.org/

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Länsirannikon osaamis-ja tukikeskuskehittämiseen liittyen oli tarpeen paikantaa toimintamalli vaativaa lastensuojelun ja psykiatrian tukea tarvitsevien nuorten ympärivuorokautiseen kuntoutukseen. Sopivan toiminatamallin valinnan tukena hyödynnettiin California Evidence-Based Clearinghouse for Child Welfare -alustaa, jossa on arvioitu lastensuojelussa hyödynnettyjen interventioiden ja toimintamallien tutkimusnäyttöä ja toimivuutta (CEBC 2023).   

OT-keskustiimin arviointiin otettiin ne toimintamallit, joilla oli näyttöä seuraavissa kategorioissa: Higher Levels of Placement (ei tarvetta siirtää lasta vaativamman tason sijaishuoltopaikkaan) sekä Alternatives to Long-Term Residential Care Programs (vaihtoehto pitkäaikaiselle laitossijoitukselle). Ohjelmat ovat näkökulmaltaan kokonaisvaltaisia, koko organisaation läpäiseviä ja vaikuttavat laajasti ympärivuorokautisen kuntoutuksen toteuttamiseen. 

Arviointiin otettiin kuusi edellä esitellyt kriteerit täyttävää menetelmää (1) MultiFunC, 2) Treatment Foster Care Oregon – Adolescent, 3) Positive Peer Culture (PPC), 4) STOP-GAP 5) Children and Residential Experiences CARE ja 6) Sanctuary Model. Menetelmien arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ohjelmien näyttöön (millaista näyttöä, millaisilla asetelmilla ja millaisissa ympäristöissä) sekä ohjelman sopivuuteen suomalaiseen palvelujärjestelmään ja suunnitellulle kohderyhmälle. Tarkempi arviointi tehtiin kahdelle, tarpeisiin parhaiten vastaavalle ohjelmalle, CARE-mallille ja Sanctuary Modelille. Menetelmistä vastaavien organisaatioiden kanssa käytiin neuvotteluita, joissa oli mahdollista kysyä tarkempia kysymyksiä mallin implementoinnin käytännöistä sekä mallin haasteista ja vahvuuksista. Kaikki kuusi menetelmää esiteltiin osaamis- ja tukikeskuksen ohjausryhmälle. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan parhaiten länsirannikon kehittämistyön tarpeisiin vastaa Sanctuary Model.   

Lähde:

CEBC (2023) Welcome to the CEBC: California Evidence-Based Clearinghouse for Child Welfare.  https://www.cebc4cw.org/ . Luettu 4.4.2023.   

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Länsi-Suomen yhteistyöalueella olevat laitosyksiköt tai yhteisöt, jotka tarkoitettu 12–17-vuotiaille nuorille (1-2/hyvinvointialue). Yhteisöt tai yksiköt voivat olla olemassa olevia lastensuojelulaitoksia tai sen osastoja, psykiatrinen osastoja tai hoitoyksiköitä, koulukoteja tai erityiskouluja. Tavoitteena löytää erilaisia yksiköitä, joissa ohjelmaa toteutetaan. Nuorilla tulee olla sekä lastensuojelun että psykiatrian asiakkuus.   

Sanctuary -ohjelma toimintamalli, joka laajasti läpileikkaa organisaation tasot.  Sanctuary-ohjelma valikoitui tutkimusnäyttöön perustuvaksi ohjelmaksi lähinnä siksi, että se vastaa parhaiten Suomessa oleviin ongelmiin, kuten turvallisuuden puutteeseen, työntekijöiden vaihtuvuuteen ja jaksamisen ongelmiin sekä nuorten väkivaltaiseen käyttäytymiseen.  

Sanctuary-mallin implementoinnin tarve pohjautuu palvelujärjestelmän pirstaleisuuteen ja toimimattomuuteen vastata vaativia, yhtäaikaisia ja kompleksisia palveluita tarvitsevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palvelutarpeisiin. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuuksien tarkastelussa kodin ulkopuolelle sijoitetuista 13–17 vuotiaista 53 prosenttia oli nuorisopsykiatrian asiakkaana (Heino 2018). Koulukotiin sijoitetuista nuorista psykiatrinen diagnoosi on 60 prosentilla, kun ikätovereiden vastaava luku on 7 prosenttia (Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmä 2020)

Länsirannikon OT-keskushankkeen kohderyhmänä ovat erityisen vaativia palveluja tarvitsevat lapset ja nuoret, joiden kasvun, kehityksen ja terveyden turvaaminen edellyttää vaativaa erityisosaamista, erityisiä järjestelyjä sekä palvelujen ja asiantuntijuuksien monialaisuutta ja yhteensovittamista. Erityisen vaativan tason työssä tarvitaan vähintään sosiaali-, terveys- ja sivistysalan erityisosaamista. Työssä huomioidaan perheet ja yhteistyötä rakennetaan kokemusasiantuntijoiden kanssa yhdessä. Perheiden lisäksi huomioidaan heidän kanssaan työtä tekevät ammattilaiset valituissa julkisen sektorin laitosyksiköissä, koska vaativimman erityisosaamisen ja erikoistumisen hallitseminen työntekijän näkökulmasta edellyttää riittävää tiedon ja taidon hankkimista ja ylläpitämistä, jotta asiakasturvallisuus on maksimaalista ja palvelujen kokonaisuus on tehokkaasti käytössä.

Lähteet:

Heino, T., Forsell, M., Eriksson, P., Känkänen, P., Santalahti, P. & Tapiola, P. (2018) Lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian yhteiset asiakkaat – yhteinen vastuu. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 

Lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän loppuraportti (2020) Helsinki: Sosiaali-ja terveysministeriö. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Varsinaisessa implementaatioprosessin kuvauksessa käytetään neljään vaiheeseen jakautuvaa EPIS- mallia, joka on suunnattu erityisesti lapsi- ja perhepalveluihin ja se tukee mallin käyttöönotossa. Malli jaetaan neljään eri vaiheeseen:  1) Kartoitusvaiheessa (Exploration) tärkeintä on luoda yhteisesti jaettu ymmärrys siitä, miten asiat olisivat, jos ne olisivat hyvin ja minkä pitäisi muuttua, jotta tähän päästäisiin. Lisäksi kartoitusvaiheessa on selvitettävät organisaation tai palvelujärjestelmän valmius tehtävään muutokseen. Muutosvalmiutta tulee tarkastella eri tasoilla. Lisäksi on varmistettava riittävä tiedotus, resurssit ja osaaminen  2) Valmisteluvaiheessa (Preparation) luodaan organisaation strategia, jossa määritellään muutoksen tavoitteet, päämäärät ja keinot myös pidemmällä ajanjaksolla. Tämän jälkeen siirrytään  3) Juurruttamisvaiheeseen (Implementation) ja  4) Ylläpitovaiheeseen (Sustainment) (Kasvun tuki 2023.)  

Resurssit: 

Ohjelma toteutetaan olemassa olevin resurssein ja koulutettavat valitaan hyvinvointialueiden työntekijöistä. Tarkoituksena kouluttaa 3-5 työntekijää/hyvinvointialue. Tällä menettelyllä varmistetaan työntekijöiden osaamisen lisääntyminen tarvittavalla tavalla vaativan tason palveluissa. Tällä menettelyllä varmistetaan myös jatkossa ohjelman leviäminen omana toimintana laaja-alaisesti hyvinvointialueille. 

Sanctuary-ohjelman hinta määräytyy Sanctuary-instituutin hinnaston mukaisesti. Hintaan tulee sisällyttää myös materiaalin käännöskulut, Instituutin koulutuskäynnit ja tuen, arvioidut matka- ja majoituskulut, tulkkauskulut. Merkittävää on myös budjetoida tutkijaresurssi, joka on minimissään kaksi tutkijaa. Lisäksi implementoinnin onnistumisen varmistamiseksi tarvitaan koordinaattori tuen varmistamiseksi yhteisöissä. 

Tutkimusresurssin kautta tehdään tarkempi tutkimussuunnitelman vaikuttavuuden toteamiseksi. Tutkijaresurssin avulla saadaan vertailutietoa Sanctuary –ohjelman vaikuttavuudesta eri yhteisöissä Suomessa. Vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon Sanctuary – ohjelmasta tehty vaikuttavuustutkimus.  

Tutkimus toteutetaan kvasikokeellisena interventiotutkimuksena ei-satunnaistetulla koe-kontrolliasetelmalla. Tutkimuksessa verrataan Sanctuary-ohjelmaa toteuttavia yksiköitä (koeryhmä, N 4) tavanomaista tukea tarjoaviin yksiköihin (kontrolliryhmä, N 4). Tutkimus toteutetaan kyselytutkimuksena kolmessa mittauspisteessä; ennen Sanctuary-ohjelman pilotointia, 6 kk ohjelman pilotoinnin aloittamisen jälkeen ja vuosi pilotoinnin jälkeen. Kyselyt tullaan toteuttamaan yksiköiden asiakaslapsille, lasten vanhemmille ja työntekijöille.     

Koe-kontrolliasetelmissa toteutetaan kokeellisen tutkimuksen lisäksi laadullinen tutkimus. Sen avulla on mahdollista syventää tietoa tutkitun intervention toimivuudesta ja kehittää sitä (Axelin ym. 2012). Tämän vuoksi Sanctuary-ohjelman toteuttaneista organisaatioista (intervention koeryhmään osallistuneet) kerätään kolme haastatteluaineistoa.  Ensimmäinen haastatteluaineisto kerätään intervention koeryhmään osallistuneilta nuorelta (N 5-10). Toinen laadullinen aineisto kerään asiakkaana olevien lasten vanhemmilta (N 5-10). Kolmanteen aineistoon haastatellaan Sanctuary-ohjelmaa toteuttaneita työntekijöitä (sisältää työntekijöitä ja johtajia, N 5-10).  

Juurruttamisvaiheessa arvioinnissa keskitytään mittaamaan organisaation edistymistä intervention implementaatiossa tutkimussuunnitelman mukaisesti sekä verkostoidutaan kansainväliseen Sanctuary-verkostoon, johon kuuluu 300 organisaatiota ympäri maailmaa. Se mahdollistaa vertaistuen, yhdessä oppimisen, kokemusten ja innovaatioiden jakamisen sekä jatkuvan kehittämisen. 

Lähteet:

Kasvun tuki (2023) Implementointiopas - Kasvun tuki www.kasvuntuki.fi. Luettu 27.3.2023.  

Toimintamallin ydinsisältö

Ohjelma on organisaation laajuinen interventio, joka kehitetty alun perin lapsena traumatisoituneille akuutin aikuispsykiatrian potilaille. Sittemmin ohjelma on otettu käyttöön monissa muissa ryhmämuotoisissa, lapsille ja aikuisille suunnatuissa hoitoyksiköissä ja lastensuojelulaitoksissa. Ohjelma on näkökulmaltaan kokonaisvaltainen. Intervention implementointi edellyttää suuria organisaatiotason muutoksia ja vaati siksi koko organisaation sitoutumisen interventioon. Asiakaskeskeiset menetelmät kohdistuvat erityisiin asiakkaan kokemiin vaikeuksiin, kuten aggressioon tai traumaan. 

Kyseessä ei ole tietty menetelmä, vaan koko organisaation toimintakulttuurin läpäisevä ohjelma. Ohjelmaan kuuluu myös suoria työvälineitä nuorten kanssa tehtävään yksilö- ja yhteisötyöhön. Ohjelmassa on kehitetty mm. SELF-työkalut (safety, emotion, management, loss, future) lapsille ja käytännön työhön työkalupakki Sanctuary Tool Kit.   

Ohjelmalla on pystytty välttämään nuoren siirtäminen vaativamman tason sijaishuoltopaikkaan ja sillä on hyviä tuloksia (nuorten ja työtekijöiden voinnin sekä organisaation toiminnan näkökulmista) vaativaa tukea tarvitsevien nuorten ympärivuorokautisessa tuessa.  

Ohjelma rakentuu systeemiseen ajatteluun ja on suhdeperusteinen. Ohjelmassa huomioidaan työntekijöiden lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset ja niiden vaikutus työhön. Ohjelman periaatteina on väkivallattomuus, sosiaalinen oppiminen, emotionaalinen kyvykkyys, avoin kommunikaatio, sosiaalinen vastuu, kasvu ja muutos. Viitekehyksenä traumasta tervehtyminen. Sen tavoitteena on parantaa organisaatiota kulttuuria kouluttamalla henkilöstöä trauman vaikutuksista ja korostaa käyttäytymistä, muuttaa henkilöstön ajattelutapaa asiakkaiden käyttäytymisestä ja tarjota työkaluja muuttaa yksilön ja ryhmän käyttäytymistä.  

Sanctuary-ohjelmassa sitoudutaan organisaatiotasolla seitsemään peruselementtiin. 1) väkivallattomuus, jolla taataan jokaiselle turvallinen ympäristö, 2) tunneälyn opettelu, eli tunnistaa tunteiden vaikutukset käyttäytymiseen ja harjoitella niitä, 3) demokratian opettelu, eli päätöksiä ja kompromisseja tehdään yhdessä, 4) avoin kommunikaatio, eli kaikista asioista puhutaan avoimesti yhteisössä, 5) sosiaalinen vastuu, eli yhteisö huolehtii itsestään ja sen jäsenistä,  6) sitoutuminen sosiaaliseen oppimiseen eli oppia toisilta, toisten onnistumisista ja virheistä ja 7) kasvu ja muutos eli uskotaan positiiviseen muutoksen ja työskennellään muutoksen eteen. (Esaki ym. 2013.)

Peruselementit kuvaavat suhdeperustaista työskentelytapaa, joka sopii hyvin suomalaiseen lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävään työhön. Ohjelmasta löytyy yhteneväisiä elementtejä lastensuojelussa käytettävään systeemiseen toimintamalliin.  Lisäksi peruselementeistä nousee esiin tärkeinä arvoina toisten kunnioitus ja tukeminen, avoimuus ja läpinäkyvyys, suhdeperustaisuus, rohkeus, osallisuus ja tasa-arvoisuus. 

Sanctuary-mallissa yhtenä keskeisenä elementtinä on turvallisuus. Turvallisuutta tarkastellaan neljän ulottuvuuden kautta: fyysinen turvallisuus, psykologinen turvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja moraalinen turvallisuus. Fyysinen turvallisuus sisältää ympäristön turvallisuuden, mutta myös asiakkaiden saaman perushoidon ja huolenpidon. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan toisen kunnioittamista ja mahdollisuutta kertoa avoimesti omista asioista ilman kiusaamisen (tai tunnetta, että joutuu pilkan kohteeksi) kokemuksia. Sosiaalisella turvallisuudella luodaan tila, jossa on mahdollista harjoitella sosiaalisia taitoja, erilaisia vuorovaikutustilanteita ja luotettavien ihmissuhteiden rakentamista. Moraalisella turvallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta tehdä oikeita, vastuullisia valintoja, harjoitellaan toisten kunnioittamista ja pohditaan omia arvoja. Näitä turvallisuuden elementtejä harjoitetaan vertaisryhmässä. (Rivard ym. 2004.) 

KOULUTUKSET:  

Sanctuary-ohjelman täytäntöönpano vie aikaa minimissään 36 kuukautta (Sanctuary Instituutti) 

Prosessi etenee seuraavasti: 

  • Ensimmäiset 12 kuukautta keskittyvät henkilöstön sitouttamiseen traumasensitiivisten työkalujen koulutuksen ja organisaatiokulttuurin rakentamisen kautta 
  • Toisen 12 kuukauden aikana keskitytään käyttämään standardeja opasteina traumasensitiivisen kulttuurin juurruttamiseksi ja henkilöstön, nuorten ja perheiden käytettävissä olevien työkalujen laajentamiseen 
  • Viimeiset 12 kuukautta keskittyvät Sanctuary-ohjelman itsearviointiin, mitä seuraa ulkoinen arviointi, jonka suorittavat muiden ohjelmaa harjoittavien organisaatioiden vertaisarvioijat 
  • Sanctyary –ohjelma läpileikkaa koko organisaation. Organisaation on oltava valmis muutokseen, jotta implementaatio onnistuu. Organisaatio arvioidaan mm. Johtajien halukkuus ja valmius toteuttaa ohjelmaa arvioidaan 

      Koulutussuunnitelma: 

  • Koulutetaan kouluttajat hyvinvointialueille (olemassa oleva henkilökunta 9-15 henkeä) 
  • Viiden päivän koulutus; opetussuunnitelma integroi Sanctuaryn organisaatiokehyksen kriittiset osat keskittymällä johtajuuden kehittämiseen ja organisaation yhdenmukaistamiseen 
  • Koulutus sisältää sekä käsitteellisiä osa-alueita että käytännön työkaluja. Kaikki sisällöt parantavat taitoja ja tietoja Sanctuaryn sertifiointistandardeissa kuvatuista Sanctuary-käytännöistä, mukaan lukien: 
  •  Traumateorian soveltaminen kuormittuneena oleviin asiakkaisiin, organisaatioihin ja järjestelmiin 
  • Organisaatiokäytäntöjen yhdenmukaistaminen seitsemän peruselementin kanssa 
  • S.E.L.F. (turvallisuus, tunteet, menetys ja tulevaisuus) viitekehys yhteisenä kielenä 
  • Sanctuary-työkalupakin harjoitteleminen ja käyttöönotto 
    • Työkalupakki käytännön työhön (Sanctuary Tool Kit) 
    • Koulutuksen jälkeen käynnistetään implementaatio, joka kestää kolme vuotta 
    • Liittyminen kansainväliseen Sanctuary-verkostoon, joka mahdollistaa vertaistuen, toisilta oppimisen sekä kokemusten ja innovaatioiden jakamisen ja kehittämisen myös tulevaisuudessa 

Lähteet:

Esaki N., Benamati J., Yanosy S., Middleton J., Hopson L., Hummer V., & Bloom S. (2013) The Sanctuary Model: Theoretical Framework. Families in Society: The Journal of Contemporary Social Services 94(2), 87–95. DOI: 10.1606/1044-3894.4287  

Rivard, Jeanne C., McCorkle, David, Duncan, Mariama E., Pasquale, Lina E., Bloom, Sandra L. and Abramovitz, Robert (2004) Implementing a Trauma Recovery Framework for Youths in Residential Treatment. Child and Adolescent Social Work Journal 21 (5). 529 – 550.   

Toimintamallin aikaansaama muutos

Sanctuary-ohjelma on tuottanut asiakastyössä merkittäviä tuloksia. Asiakkaan näkökulmasta nuorten aggressiivisuus on todettu vähentyneen. Nuoret ovat saaneet lisää hyväksyttäviä selviytymiskeinoja konfliktitilanteiden ratkaisemiseen. (Rivard ym. 2005.) Sanctuary-ohjelman kautta nuoret saivat enemmän itsesäätelykeinoja ja kontrollisäätelykeinoja sekä verbaalinen aggressiivisuus vähentyi verrattuna tavanomaiseentapaan tuotettuun hoitoon (Korchmarosen ym. 2020). Turvallisuus on todettu parantuneen sekä asiakkaiden että henkilökunnan näkökulmasta (Elwyn ym 2015).   

Kolmen vuoden tutkimus Sanctuary-ohjelmaa käyttäneistä organisaatioista osoitti, että asiakkaiden aggressiivisesta käyttäytymisestä johtuvien, raportoitujen fyysisten rajoitustilanteiden määrä väheni keskimäärin 52,3 % vuosi implementoinnin jälkeen. Kuitenkin raportoituja fyysisiä rajoitustilanteita esiintyi, koska asiakkaiden aggressiivisuus kääntyi ihmisten sijaan esineisiin tai haluttiin turvata muiden ihmisten turvallisuus. (Banks 2009b.) 

Elwyn ym (2017) on tutkinut johtajien ja työntekijöiden sitoutumisen merkitystä traumatietoisessa organisaatiomuutoksessa nuorisovankilan kontekstissa, jossa otettiin Sanctuary-ohjelma käyttöön. Ennen ohjelman käyttöönottoa, yksikössä oli turvallisuusongelmia, organisaation ilmapiiri syyttävä, henkilökunnan vaihtuvuus oli suurta, rekrytointi haastavaa ja nämä johtivat työntekijöiden uupumukseen. Kaksi vuotta Sanctuary-ohjelman aloittamisen jälkeen rajoitustoimenpiteet vähenivät selkeästi, mutta isoin muutos nähtiin työntekijöiden asenteissa työhönsä, johtoon, toisiin työntekijöihin sekä asiakkaisiin. Avoimuus lisäsi ymmärrystä, miten asenteet ja mieliala vaikuttaa muihin yhteisön jäseniin. Tutkimuksen mukaan myös henkilökunnan ja asiakkaiden suhteet olivat muuttuneet. Vuorovaikutuksessa oli enemmän keskustelua ja kuuntelua, asiakkaat kokivat tulevansa kuulluiksi yhteisen päätöksenteon kautta. Laitoksen yleinen ilmapiiri muuttui negatiivisesta, kaoottisesta ja vaarallisesta sellaiseksi, jossa ongelmista ja konflikteista voitiin keskustella avoimesti ja ratkaisukeskeisesti. (Elwyn ym. 2017.)  

Organisaation johtajat osallistuvat viiden päivän koulutukseen, joka paransi sitoutumista itsereflektioon ja tarjosi uuden näkökulman oman organisaation toimintaan.  Koulutuksessa saatu tieto johtaa henkilöstön vahvempaan sitoutumiseen organisaatiomuutoksessa ja lisää traumatietoisuutta ja keinoja puuttua vaativiin asiakastilanteisiin mikä lopulta johtaa muutokseen asiakkaiden käsityksistä itsestään sekä parempiin hoitotuloksiin. (Esaki ym 2013.) 

Korchmarosen, Greenen ja Murphyn (2020) tutkimuksessa arvioitiin Sanctuary-ohjelman menetelmäuskollisuutta, toteutettavuutta sekä sitä, miten hyvin ohjelma vastasi sille asetettuihin tavoitteisiin nuorille päihteidenkäyttäjille suunnatussa hoitolaitoksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että kommunikointi erityisesti johdon ja työntekijöiden välillä oli tärkeää, koska sillä osoitettiin johdon jatkuva tuki mallin toteuttamisessa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää työntekijöiden minäpystyvyyteen, koska luottamus omiin kykyihin liittyy motivaatioon mallin toteuttamisessa ja voi siten vaikuttaa mallin toteutettavuuteen.

Tutkimuksissa on todennettu Sanctuaryn tuottavan suoria kustannussäästöjä henkilökunnan vaihtuvuuskustannusten osalta. Kaikki seitsemän Sanctuary-ohjelman käyttöön ottanutta organisaatiota kokivat suoran hoitohenkilöstön vaihtuvuuden vähentyneen. Henkilökunnan vaihtuvuuden väheneminen säästi keskimäärin 170 000 $ kahden vuoden aikana. (Banks 2009a.)  

Vaikuttavuus  

Esaki ym. (2013) on tarkastellut Sanctuary-ohjelman vaikuttavuutta eri tasoilla, joita on löydetty yksilön, yhteistyön, organisaation ja yhteiskunnan tasoista käynnistysvaiheessa, lyhyellä, puolivälin ja pitkällä aikavälillä.

Yksilötasolla käynnistysvaiheessa korostuu koulutus, harjoittelu ja työvälineiden omaksuminen.  Lyhyellä aikavälillä kiinnitetään huomiota ympäristön, organisaation toiminnan ja nuorten traumataustan havainnointiin ja tunnistamiseen sekä myös omien traumakokemusten ja niiden toimintavaikutuksien tunnistamiseen. Puolivälin vaikuttavuudessa voidaan nähdä asiakkaan taitojen ja reflektoinnin lisääntyminen, työntekijän sitoutuminen ja roolimallina oleminen. Pitkällä aikavälillä on nähtävissä parantuneet tulokset asiakastyössä sekä työhyvinvoinnin lisääntyminen. (Esaki ym 2013.) Asiakastyön tuloksiin kiinnittyvässä tutkimuksessa liittyen kouluympäristöön on havaittu, että kaksi vuotta Sanctuaryn implementoinnin jälkeen 64 % oppilaista oli kehittynyt lukemisessa ja 99 % lapsista siirtyi seuraavalle vuosiluokalle. Psykiatrista sairaalahoitoa tarvitsevien lasten määrä puolestaan väheni 41 % ja lasten sairaalahoidossa viettämien päivien määrä väheni 25 % (Banks 2009).  

Yhteistyötasolla käynnistysvaiheessa korostuu verkostotapaamiset ja yhdessä harjoittelu ja lyhyellä aikavälillä on opeteltu yhteistä kieltä, tavoitteet ovat tulevaisuusorientoituneita ja itsereflektointi lisääntynyt. Puolivälissä voidaan nähdä keskinäisen luottamuksen vahvistumista sekä opittu tuntemaan toisten heikkouksia ja vahvuuksia. Pitkällä aikavälillä intensiivinen ja rajat ylittävä yhteistyö toteutuu. (Esaki ym.2013.)  Transprofessionaalisella yhteistyöllä myös asiakkaan tilanne tulee huomioitua kokonaisvaltaisemmin.  

Organisaatiotasolla käynnistysvaiheessa implementaation aikana sertifioidaan mallin elementit ja lyhyellä aikavälillä työntekijät otetaan mukaan päätöksentekoon ja jaetaan vastuuta. Puolivälissä voidaan nähdä, kuinka osallisuus laajenee ja elementit ohjaavat yhteistä toimintaa. Pitkällä aikavälillä rekrytointi helpottuu, työtyytyväisyys kasvaa ja itseohjautuvuus lisääntyy. (Esaki ym. 2013.)  

Yhteiskunnan tasolla käynnistysvaiheessa kansallinen Sanctuary-verkosto muodostuu ja halutaan verkostoja vaikuttamiseen ja näkyvyyteen. Lyhyellä aikavälillä tietoja jaetaan verkostoissa ja päättäjille kuvaillaan prosessia. Puolivälissä Sanctuary-ohjelman tavoitteena jalkauttaminen laajemmin yhteisön ulkopuolelle, myös päätöksentekoon. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on pysyvä rahoitus Sanctuary-ohjelmalle. (Esaki ym.2013.) Yhteiskunnan tasolla Sanctuaryn vaikuttavuus voi näkyä työssäjaksamisen kysymyksinä sekä nuorten syrjäytymisen vähenemisenä.  

 

Lähteet:

Banks, Josette (2009a) Sanctuary in schools: Preliminary Child and Organizational Outcomes. Andrus center for learning & Innovation research brief. [online] sanctuary_schools_brief.pdf (thesanctuaryinstitute.org) Luettu 31.3.2023  

Banks, Josette (2009b) Contributors to restrants and holds in organizations using the Sanctuary model. Andrus center for learning & Innovation research brief. [online] restraints_and_holds_brief.pdf (thesanctuaryinstitute.org) Luettu 31.3.2023  

Elwyn L, Esaki N and Smith C. Importance of Leadership and Employee Engagement in Trauma-Informed Organizational Change at a Girls’ Juvenile Justice Facility (2017)Human Service Organizations: Management, Leadership & Governance. Volume 41, 2017 - Issue 2. http://dx.doi.org/10.1080/23303131.2016.1200506 

Esaki N., Benamati J., Yanosy S., Middleton J., Hopson L., Hummer V., & Bloom S. (2013) The Sanctuary Model: Theoretical Framework. Families in Society: The Journal of Contemporary Social Services 94(2), 87–95. DOI: 10.1606/1044-3894.4287  

Korchmaros, J. Greene, A. & Murphy, S. (2021) Implementing Trauma‑Informed Research‑Supported Treatment: Fidelity, Feasibility, and Acceptability. Child and Adolescent Social Work Journal 38:101–113. doi.org/10.1007/s10560-020-00671-7   

Rivard, Jeanne C., McCorkle, David, Duncan, Mariama E., Pasquale, Lina E., Bloom, Sandra L. and Abramovitz, Robert (2004) Implementing a Trauma Recovery Framework for Youths in Residential Treatment. Child and Adolescent Social Work Journal 21 (5). 529 – 550.   

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Sanctuaryn implementaatiota arvioitaessa on syytä huomioida myös maiden väliset erot sijaishuollon toteuttamisessa. Yhdysvalloissa, jossa useat malliin liittyvistä tutkimuksista on toteutettu, työntekijöiden koulutusrakenne poikkeaa Suomesta. Näissä maissa sijaishuollossa nuorten kanssa lähityötä tekevillä ei ole alaan liittyvää korkeakoulututkintoa, vaan tehtävään liittyvä lyhyempi koulutus. Yksiköissä työskentelee lähityötä tekevien ohella myös pienempänä resurssina esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja. Koulutustasoon liittyvän eron perusteella voisi ajatella Suomessa toteutetun sijaishuollon olevan lähtökohtaisesti laadukkaampaa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että koulutusrakenteesta huolimatta Suomessa toteutetussa sijaishuollossa on pitkälti samat haasteet kuin Yhdysvalloissakin. 

Johtajuuden merkitys nähtiin merkittävänä Sanctuary-ohjelman toteuttamisessa roolimallina. Ohjelman käyttöönotto ei kuitenkaan ollut helppoa ja sujuvaa. Työryhmän rakentaminen ja henkilöstön motivointi uuteen ajattelutapaan vaati muutaman vuoden prosessin, johon sisältyi uuden henkilökunnan rekrytointia ja muutoksia asenteissa jäljellä olevien työntekijöiden osalta. Onnistuneen toteutuksen osalta olennaista oli johdon ja henkilökunnan aito sitoutuminen ohjelman periaatteisiin (Elwyn ym 2017).

Sanctuary-ohjelmaa ei ole implementoitu Suomessa, mutta se on ollut käytössä mm. Yhdysvalloissa ja Australiassa ja sitä on implementoitu eri konteksteissa mm. aikuispsykiatrialla, osasto-olosuhteissa, lastensuojelun vaativassa hoidossa ja kouluympäristössä (Sanctuary Institute 2023b). Eettisestä näkökulmasta on tärkeä tiedostaa, että ohjelmaa on kehitetty muualla kuin suomalaisessa yhteiskunnassa, mallia on kuitenkin sovellettu onnistuneesti eri ympäristöissä. 

Todennäköisiä esteitä Suomen lainsäädännön näkökulmasta Sanctuary-ohjelmalle ei ole, mutta sitä on toteuttamisen aikana arvioitava. Keskeisiä suomalaisen lainsäädännön pykäliä ohjelman toteuttamiselle voidaan nähdä olevan 1) Suomen perustuslaki (731/1999), joka suojaa yksityiselämää sekä velvoittaa, että jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) koskevan lain tarkoituksena edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia sekä terveyttä, minkä lisäksi sen on tarkoitus varmistaa yhdenvertaiset, yhteen toimivat ja kustannusvaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko maassa, 3) Hyvinvointialueen lain (611/2021) tarkoituksena on puolestaan edistää hyvinvointialueen toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseen. 

Lähde:

Elwyn L, Esaki N and Smith C. Importance of Leadership and Employee Engagement in Trauma-Informed Organizational Change at a Girls’ Juvenile Justice Facility (2017)Human Service Organizations: Management, Leadership & Governance. Volume 41, 2017 - Issue 2. http://dx.doi.org/10.1080/23303131.2016.1200506

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Länsi-Suomen yhteistyöalueella olevat laitosyksiköt tai yhteisöt, jotka tarkoitettu 12–17-vuotiaille nuorille (1-2/hva). Yhteisöt tai yksiköt voivat olla olemassa olevia lastensuojelulaitoksia tai sen osastoja, psykiatrinen osasto tai hoitoyksikkö.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)