Sähköisen perhekeskus Pohjanmaan hyvinvointialueella, RRP 2, Pilari 4, Inv. 1

Luotu 28.10.2024
Sähköisen perhekeskus Pohjanmaan hyvinvointialueella, RRP 2, Pilari 4, Inv. 1
Sähköisen perhekeskus Pohjanmaan hyvinvointialueella, RRP 2, Pilari 4, Inv. 1

Tiivistelmä

Lapset, nuoret ja perheet saavat luotettavaa tietoa ja löytävät palvelusuosituksia yhdestä paikasta. 

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kehittämisen taustalla oli luoda alueelle sähköinen perhekeskus, joka kokoaa yhteen hajallaan olevia lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Kehittämisen tavoitteita oli kartoitettu LAPE-hankkeen aikana, jossa oli tehty kysely sähköisistä palveluista lapsiperheille vuonna 2018. Lapsiperheet toivoivat mm. sähköistä ajanvarausta neuvolaan ja hammashuoltoon sekä chat-palveluita lisänä palveluvalikoimaan. Toivottiin myös palveluihin liittyvää viestinnän lisäämistä.  

Vuonna 2021 Vaasan yliopistojen ja korkeakoulujen hankkeessa, Improved Access to Welfare Services by Digital Solutions, toteutettiin kysely. Tämän kyselyn perusteella pohjanmaalaiset perheet hakivat tietoa mm. kaupunkien, sairaaloiden, terveyskeskusten, poliisin, KELA:n ja järjestöjen kotisivuilta. Verkossa tavattiin muita perheitä ja samassa elämäntilanteessa olevia Punaisen Ristin Baby Cafessa, Folkhälsanin kursseilla ja kansalaisopiston kautta. Perheet toivoivat yhtä verkkoalustaa, jossa olisi tietoa terveyspalveluista, kolmannen sektorin ja kuntien palveluista sekä erilaisista tapahtumista. Heille oli tärkeätä se, että olisi helppoa ottaa tarvittaessa yhteyttä sosiaali- ja terveyspalveluihin. 

Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiassa painotetaan ennaltaehkäisevien digitaalisten palveluiden kehittämistä, joita sähköisessä perhekeskuksessa tuotetaan. Tavoitteena on palveluiden ajantasaisuus, yhdenvertaisuus ja päällekkäisyyksien välttäminen hyödyntämällä perhekeskusverkoston toimintaa, jossa ovat mukana kolmas sektori, kunnat sekä seurakunnat. 

Hanke järjesti virtuaalisia vanhempainiltoja, joissa esitelttiin lapsiperheille suunnattuja digipalveluita koko alueelle. Myös ammattilaiset hyötyivät tilaisuuksista saadessaan tietoa perhekeskuksen eri toimijoista. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sähköisen perhekeskuksen tavoitteena on tuoda yhteen lapsille ja perheille tarjottuja sähköisiä palveluita ja tasoittaa aluekohtaisia eroja palveluiden välillä. Perhekeskustyön tavoitteita ja tehtäviä peilataan sähköisen perhekeskuksen toimintojen kehityksessä, ja perhekeskustyön keskeiset osa-alueet löytyvät sähköisestä perhekeskuksesta. Kolmas sektori on vahvasti mukana kehittämisessä ja voi tarjota omia palveluitaan asukkaille sähköisen perhekeskuksen kautta.  

Sähköisen perhekeskuksen kehittämistyötä aloitettiin DigiFinlandin ohjauksessa vuonna 2021 Tulevaisuuden SOTE-keskushankkeessa, jossa kehitettiin perhekeskustoimintaa. Sähköisen perhekeskuksen kehittäminen siirrettiin syksyllä 2022 osaksi RRP-hanketta, jossa projektipäällikkö ja –koordinaattori jatkoivat kehittämistoimintaa. Tammikuusta 2024 alkaen sähköisen perhekeskuksen kehittämistyössä aloitti projektityöntekijä, kun koordinaattori siirtyi kehittämään muita sähköisä palveluita. 

Asiakkaan palveluiden saanti ja ensitiedon välittäminen.

Sähköisen perhekeskuksen asiakasryhmä on koostunut lapsista, perheistä ja nuorista. Asiakkaat ovat osallistuneet pilotointiin ennen palvelun käyttöönottoa. Pilotoinnin aikana asiakkaat ovat saaneet antaa palvelusta palautetta.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on, että verkkopalvelun käyttöönotto vähentää ohjaukseen liittyviä kontakteja sekä puheluiden määrää. Ottamalla käyttöön Sähköisen perhekeskuksen kokoamme perheiden palvelut saman katon alle, lisäämme palveluiden saavutettavuutta sekä edistämme digitaalista asiointia ja itsehoitoa. Tavoitteena on myös tiivistää ja parantaa perhekeskustoimijoiden yhteistyötä yli organisaatiorajojen. 

SOTE - palveluiden siirtyessä hyvinvointialueelle yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa muuttui. Sähköisen perhekeskuksen ammattilaisosio mahdollistaa paremman yhteistyön perhekeskustoimijoiden kesken. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Omaperhe

Tavoitteet:

Asiakkaat:

· Vastata prosessin alkuvaiheessa asiakkaan kysymyksiin

· Helposti saavutettavissa 24/7

· Luotettavaa tietoa yhdestä paikasta

· Yhdenvertaistaa palveluita alueellisesti

· Uusi palvelu lapsille, nuorille ja aikuisille

 

Ammattilaiset ja organisaatio:

· Parantaa perhekeskustoimijoiden yhteistyötä sekä tietoisuutta toisistaan

· Parantaa kustannustehokkuutta

· Vähentää ammattilaisten kuormittumista

· Vähentää päällekkäistä työtä samojen perheiden kanssa

 

Mittarit ja vaikuttavuus:

· Sivuston käyttäjämäärät

· Kustannusvaikutus: puheluiden väheneminen, jolloin ammattilaisen aikaa vapautuu muuhun työhön

· Digitaalisten palveluiden käytön lisääntyminen vähentää ns. häiriökysyntää

· Omahoito-ohjelmat kannustavat asiakkaita itsehoitoon

· Asiakkaat löytävät palveluita helpommin ja ohjautuvat oikeisiin palveluihin palvelusuositusten avulla

· Asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti palveluihin

· Tapahtumat löytyvät yhdestä paikasta

Omahelpperi

Tavoitteet:

Asiakkaat:

  • Matalan kynnyksen palvelu nuorille
  • Luotettavaa tietoa yhdestä paikasta
  • Ohjaa nuoret oikeaan palveluun
  • Nuorten näköinen ja nuoria kiinnostava palvelu

     

Ammattilaiset

Tavoitteet:

  • Ammattilaiset saavat luotettavan palvelun johon voivat ohjata asiakkaita.
  • Parantaa kustannustehokkuutta
  • Puheeksi ottaminen helpottuu

 

Mittarit ja vaikuttavuus:

  • Sivuston käyttäjämäärät
  • Asiakkaiden omahoito tehostuu
  • Asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti palveluihin

 

Ammattilaisen oma

Tavoitteet:

· Perhekeskustoimijoiden yhteistyö

· Tiedonkulku eri toimijoiden välillä paranee

· Ammattilaiset tunnistavat oman alueen muita toimijoita

· Tietoa valtakunnallisista ja alueellisista koulutuksista

· Tietoa tapahtumista, päällekkäisyyksien välttäminen

Mittarit:

· Montako ammattilaista on rekisteröitynyt käyttäjäksi

· Yhteiset palaverit voidaan sopia alustalla - työaikaa säästyy

· Yhteiset ohjeet, suositukset perheille: ohjeistukset yhteneväiset

· Uudet valtakunnalliset ohjeistukset/suositukset päivittyvät

· Oman alueen ammattilaiskatalogi auttaa löytämään muut toimijat

 

Työpajatyöskentelyn ja neuvolan tekemän markkinoinin  (omaperhe - tarrat) myötä Omaperheen käyntimäärät nousivat tasaisesti, mutta Omahelpperin käyntimäärät jäivät alhaiselle tasolle. Käyntimäärien seuraaminen ei ollut selkeää, koska emme saaneet todellisia käyntilukuja vaan arvioituja evästeet hyväksyneiden käyttäjämääriä. Johdolle on ollut haastavaa perustella sähköisen perhekeskuksen hyötyjä, sillä todellisia käyntimääriä ei ole saatu selville. Omahelpperin alhaiset käyntimäärät liittyvät todennäköisesti siihen, että verkkopalvelu on liian suomenkielinen, kun suurin osa Pohjanmaan asukkaista on ruotsinkielisiä. Ammattilaisosioon saattiin pienen ajan sisällä 230 rekisteröitynyttä, mutta sen aktiivinen käyttäminen jäi vähäiseksi. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Palvelun käyttöönoton myötä ammattilaisille järjestettiin infotilaisuuksia sekä koulutuksia palvelun hyödyntämisestä. Palvelun juurtumiseksi tarvitaan vähintään vuosi, jotta käyttäjämäärät nousevat ja ammattilaiset tunnistavat palvelun hyödyt. 

Toimintamallin ydinsisältö

Lapset, nuoret ja perheet saavat luotettavaa tietoa ja löytävät palvelusuosituksia yhdestä paikasta. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Sähköisen perhekeskuksen käyttäjämäärät nousivat tasaisesti. Myös ammattilaiset kokivat palvelun hyödylliseksi, koska sivustolta löytyi laaja valikoima palveluita. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Palvelun käyttöönotto ja juurrutaminen vie paljon enemmän aikaa kuin odotettiin. Palvelun viestintää ei saa lopettaa tai unohtaa vaan sen tulee jatkua myös käyttöönoton jälkeen.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjanmaan hyvinvointialue - Österbottens välfärdsområde
Toimintaympäristö
RRP - hanke, Investointi 1, pilari 4
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus