Ryhmämalli päihteiden käyttäjien omaisille

Luotu 16.06.2020
Ryhmämalli päihteiden käyttäjien omaisille
Ryhmämalli päihteiden käyttäjien omaisille

Tiivistelmä

Ryhmämalli

Ryhmämalli on tarkoitettu järjestötoimijoille ja sote-ammattilaisille, jotka kohtaavat henkilöitä, jotka kantavat huolta läheisen päihteiden käytöstä.  Ryhmämallia voi hyödyntää monenlaisissa päihteiden käyttäjien omaisten ryhmissä. 

Ryhmänohjaajan käyttöön on tehty opas sekä diasarja ryhmätapaamisissa hyödynnettäväksi. Diasarja sisältää tapaamisten tiedollisen osuuden sekä tehtäviä ja linkkejä eri harjoituksiin.

Ryhmä

Ryhmä tarjoaa tukea, tietoa ja voimaantumista omaisille, jotka auttavat päihteitä käyttävää läheistään.

Ryhmämalli sisältää kuusi tapaamista, joista jokaisella on oma teemansa:

1. Tutustuminen ja ryhmän esittely, 2. Päihteet ja riippuvuus, 3. Omaishoitajan roolit, 4. Tunnemaalaus, 5. Omaishoitajan tunteet ja rajat, 6. Tulevaisuus.

Lisäksi voi järjestää yhden seurantatapaamisen, jolloin vaihdetaan kuulumisia.

Ryhmätapaamisten kesto on kaksi tuntia kerrallaan. Useimmat tapaamiset sisältävät

  • tieto-osion (30-45 min)
  • harjoituksia ja tehtäviä (30-45 min)
  • vapaamuotoisen, vertaistuellisen tauon (15-30 min) tapaamisten puolivälissä. Silloin voi tarjota esimerkiksi välipalaa tai kahvia.

Ryhmään osallistujat määrittelevät itse omat tavoitteensa ja ryhmän säännöt. Näin saadaan osallistujat sitoutumaan omiin tavoitteisiinsa ja yhteisiin pelisääntöihin. Tämä on tärkeä osa muuten suunnitelmallista ryhmämallia.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kohtuutta runsaampi ja ongelmallinen päihteiden käyttö aiheuttaa monenlaisia haasteita paitsi päihteiden käyttäjälle itselleen, niin myös tämän lähipiirille. Lähipiiri reagoi usein ennen kuin käyttäjä itse tunnistaa oman ongelmansa.

Päihderiippuvuuden luonne ja hoitoon sitoutumisen ongelmat lisäävät läheisen roolia auttajana. Päihteiden käyttö voi synnyttää tilanteen, jossa läheisestä tulee omaishoitaja. Päihteiden käyttäjän omaista harvoin tunnistetaan ja tunnustetaan omaishoitajaksi. Päihteet omaishoitoperheessä voivat vaarantaa omaishoidon toteutumisen ja kuormittaa omaishoitajaa.

Kun aika ja voimat menevät päihteiden käyttäjästä huolehtimiseen, omaisen oma jaksaminen ja hyvinvointi ovat koetuksella. Omaiset kuvaavat elämää kaoottisena, ja keskittyminen omaan itseen läheisen sijaan voi olla hankalaa. Päihteiden käyttäjien omaiset hyötyvät avusta ja tuesta.

Omaishoitajan voi olla helpompi hakeutua omaishoitajlle tarkoitettujen palveluiden ja tukimuotojen pariin kuin päihdehuollon palveluiden piiriin. Päihdetyön ja omaishoidon palveluiden yhteistyö on usein vähäistä, ja sitä tulisi vahvistaa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Päihteiden käyttäjien omaisia harvoin tunnistetaan itsenäisinä avun ja tuen tarvitsijoina. Päihteiden käyttäjien omaiset sairastavat henkisesti ja fyysisesti muuta väestöä enemmän, ovat alttiita työkyvyttömyydelle ja riskissä jäädä yhteiskunnan sosiaalisen toiminnan ulkopuolelle. He hyötyvät avusta ja tuesta.

Omaiset kokevat läheisen päihteiden käytön vuoksi monenlaisia tunteita ja kuvaavat tunteitaan usein vaihtelevana vuoristoratana. Tunteet vaihtelevat rakkaudesta ja toivosta epätoivoon ja syviin vihan tunteisiin. Häpeä ja syyllisyys vaikeuttavat avun hakemista ja voivat eristää omaisen kotiin.

Päihdehoidon hajanaisuus ja hoitoon sitoutumisen ongelmat lisäävät omaisten vastuuta päihteiden käyttäjän auttamisesta. Läheinen suhde päihteiden käyttäjään, auttamisen sitovuus ja omaishoito voivat vahvistaa velvollisuuden tunnetta läheisen hoidosta. Päihdeongelmaa tunnistetaan harvoin omaishoidon ensisijaiseksi syyksi.

Hoidettavan läheisen päihteiden käyttö lisää omaishoidon kuormitusta ja voi vaaraantaa omaishoidon toteutumisen. Omaishoitajan voi olla vaikea puhua läheisensä päihteiden käytöstä. Salailu lisää kuormitusta ja voi johtaa omaishoitajaa toimimaan omien arvojen vastaisesti, mikä on riski uupumiselle.

 

Asiakasnäkökulma: Päihteiden käytöstä omaishoitoperheissä on puhuttu vähän ja omaishoitajat ovat usein varsin yksin asiansa kanssa. Kun aika ja voimat menevät päihteiden käyttäjästä huolehtimiseen, omaisen oma jaksaminen ja hyvinvointi ovat koetuksella.

Päihteiden käyttäjien omaiset hyötyvät avusta ja tuesta. Kuka sitten tunnistaa olevansa omaishoitaja ja kuka omainen, joka arjessaan huolehtii päihteitä käyttävästä läheisestään? Hoivan ja avun tasot vaihtelevat sitovasta auttamisesta kevyempiin tukemisen keinoihin. Henkilö, joka on huolissaan läheisensä päihteiden käytöstä, kaipaa apua ja tukea. 

Ammattilaisnäkökulma: Ammattilaiset ja yhdistystoimijat kaipaavat työkaluja päihteiden käyttäjien omaisten ja omaishoitajien tukemiseen. Omaishoidon palveluissa on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa haasteellinen päihteiden käyttö omaishoitoperheessä ja tarjota tukea.

Yhteiskunnallinen näkökulma: Päihteiden käyttäjien omaisten asemaa itsenäisinä avun ja tuen saajina tulisi vahvistaa. Muutos tulisi tapahtua päihteiden käyttäjien omaisten tuen saannissa, sitä tulisi tarjota oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti.

Päihteet omaishoitoperheissä ovat riski omaishoidolle. Yhä useammat ikääntyneet elävät läheisavun ja tuen turvin. Ikääntyneiden alkoholin käyttö on lisääntynyt ja haasteet tämän suhteen myös lisääntymässä.

Kuppi nurin -hankkeen päihteiden käyttäjien omaisista koottu kokemusasiantuntijaryhmä sekä Raahessa kokoontuva päihteiden käyttäjien omaisten ryhmä osallistuivat ryhmän suunnitteluvaiheessa. Heidän ajatuksiaan ja ideoitaan käytettiin pilottiryhmän suunnittelussa. He osallistuivat myös kommentoimalla, kun ryhmämallia oltiin kokoamassa. Heitä tullaan kuulemaan ryhmämallin julkaisun jälkeen. Ryhmämalli on muokattavissa edelleen.

Pilottiryhmään osallistuneet osallistuivat ryhmän suunnitteluun kertomalla toiveitaan ja tarpeitaan, ja ryhmämallia suunniteltiin tarpeita vastaavaksi. Alku- ja loppuarvio toimi myös suunnittelussa vaikuttavana tekijänä. Pilottiryhmässä kuultiin osallistujia ryhmän edetessä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tämä ryhmämalli on yksi tapa tarjota tukea päihteiden käyttäjien omaishoitajille ja omaisille, jotka kantavat huolta läheisen päihteiden käytöstä.  Ryhmän tavoitteena on:

  • Lisätä omaishoitajan /omaisen jaksamista.
  • Vahvistaa omaishoitajan/omaisen kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. 
  • Syventää tietoutta ja ymmärrystä päihdeongelmasta.
  • Edistää avoimuutta ja rohkeutta puhua päihdeongelmasta.

Ryhmämallilla pyritään tarjoamaan järjestötoimijoille työkalu, jolla he voivat huomioida päihteiden käyttäjien omaishoitajia ja omaisia. Kohderyhmää ei ole aiemmin omaishoitajayhdistyksissä erityisesti tavoitettu tai huomioitu. Ryhmämalli asettaa päihteiden käyttäjien omaiset ja omaishoitajat asemaan, jossa voidaan tunnustaa päihdeongelman olemassaolo.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Pilottiryhmän alkaessa tehtiin alkukysely ja loppuessa loppukysely sekä palautekysely. Alku- ja loppukyselyssä kysyttiin osin samoja kysymyksiä ennen ja jälkeen ryhmän ja pyrittiin näin selvittämään pilottiryhmän aikana tapahtuneita muutoksia.

Lisäksi järjestettiin seurantatapaaminen 2kk kuluttua ryhmän päättymisestä ja kartoitettiin, mitä pilottiryhmästä on jäänyt elämään ja onko ryhmän vaikutukset kantaneet arjessa.

Ohjaajat havainnoivat ja dokumentoivat pilottiryhmää koko ryhmän toteutuksen ajan.

Tampereen Seudun Omaishoitajat ry arvioi pilottiryhmän onnistumista ja soveltuvuutta omaishoitajayhdistykseen. Yhdistys oli mukana ryhmämallin lopullisessa kehittämisessä.

Arvioinnissa kysyttiin alussa ja lopussa:

  • tiedon riittävyys päihdeongelmasta sairautena sekä päihdehoidosta
  • kokemus omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista
  • keinot rentoutumiseen
  • itselle mieluisten asioiden tekeminen arjessa
  • rohkeus puhua omasta tilanteesta ja pyytää apua
  • läheisen voinnin vaikutus omaan hyvinvointiin
  • Arviointi toteutettiin pilottiryhmän osalta, ja se antoi suuntaa-antavaa käsitystä siitä, että tapahtuiko em. asioiden osalta muutosta. Lisäksi pilottiryhmässä kerättiin vapaamuotoista palautetta ja muodostettiin sen pohjalta käsityksiä siitä, mitkä pilottiryhmässä käytetyt menetelmät lisäsivät osallistujien hyvinvointia.

 

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Juurrutetaan Omaishoitajaliitto ry:n  osaksi OmaisOiva toimintaa ja omaishoitoyhdistysten käyttöön. Ryhmämalli löydettävissä Omaishoitajaliitto ry:n yhdistysverkosta, Internet sivuilta, järjestetty koulutus, josta tallenne Internetisivuilla. Käyttöön ottoon Omaishoitajaliiton tukea saatavilla. Markkinoinnin eri keinoin levitetään tietoa ryhmämallista.

Toimintamallin ydinsisältö

Ryhmämalli

Ryhmämalli on tarkoitettu järjestötoimijoille ja sote-ammattilaisille, jotka kohtaavat henkilöitä, jotka kantavat huolta läheisen päihteiden käytöstä.  Ryhmämallia voi hyödyntää monenlaisissa päihteiden käyttäjien omaisten ryhmissä. 

Ryhmänohjaajan käyttöön on tehty opas sekä diasarja ryhmätapaamisissa hyödynnettäväksi. Diasarja sisältää tapaamisten tiedollisen osuuden sekä tehtäviä ja linkkejä eri harjoituksiin.

Ryhmä

Ryhmä tarjoaa tukea, tietoa ja voimaantumista omaisille, jotka auttavat päihteitä käyttävää läheistään.

Ryhmämalli sisältää kuusi tapaamista, joista jokaisella on oma teemansa:

1. Tutustuminen ja ryhmän esittely, 2. Päihteet ja riippuvuus, 3. Omaishoitajan roolit, 4. Tunnemaalaus, 5. Omaishoitajan tunteet ja rajat, 6. Tulevaisuus.

Lisäksi voi järjestää yhden seurantatapaamisen, jolloin vaihdetaan kuulumisia.

Ryhmätapaamisten kesto on kaksi tuntia kerrallaan. Useimmat tapaamiset sisältävät

  • tieto-osion (30-45 min)
  • harjoituksia ja tehtäviä (30-45 min)
  • vapaamuotoisen, vertaistuellisen tauon (15-30 min) tapaamisten puolivälissä. Silloin voi tarjota esimerkiksi välipalaa tai kahvia.

Ryhmään osallistujat määrittelevät itse omat tavoitteensa ja ryhmän säännöt. Näin saadaan osallistujat sitoutumaan omiin tavoitteisiinsa ja yhteisiin pelisääntöihin. Tämä on tärkeä osa muuten suunnitelmallista ryhmämallia.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pilottiryhmään osallistuneet kokivat saaneensa ryhmästä keinoja omien tunteiden käsittelyyn, rentoutumiseen ja hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä etäisyyttä raskaaseen elämäntilanteeseen. Ryhmään osallistuminen vahvisti heidän voimavarojaan ja hyvinvointiaan. Ryhmään osallistuminen oli muuttanut joidenkin osallistujien kohdalla myös suhdetta päihteitä käyttävään läheiseen, mikä koettiin hyvänä.

Kaikki palautekyselyyn vastanneet suosittelisivat ryhmää muille vastaavanlaisessa elämäntilanteessa oleville. Erityisen hyvänä ryhmässä koettiin mahdollisuus omaan hyvinvointiin keskittymisen. Tämä auttoi ymmärtämään omia tarpeita ja kuulemaan itseään. Vertaistuen merkitys oli tärkeä osa ryhmää.

  • ”Ryhmä antoi pysähtymistä itseni äärelle, minä olen hyvä tällaisena.”
  • ”Keinoja rentoutumiseen ja asioiden käsittelyyn. Hyviä keskusteluja ryhmässä.”
  • ”Olen ruvennut keskittymään enemmän positiivisiin asioihin elämässä.”

Seurantatapaamisella (2kk:ta ryhmän päättymisestä) pilottiryhmään osallistuneet kertoivat ryhmän hyötyjen kantaneen arjessa. Ryhmään osallistuneet kokivat huolehtivansa aiempaa paremmin omasta hyvinvoinnistaan, ja osa heistä oli jatkanut ryhmästä saadun päiväkirjan työstämistä ja ryhmässä opittujen harjoitusten (esim. tietoisuustaitoharjoitukset) tekemistä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Ryhmämalli on käytettävissä monenlaisissa omaisten ryhmissä.
  • Ryhmämallia voi käyttää kokonaisuutena tai siitä voi poimia irrallisia teemoja ja harjoituksia osaksi muuta ryhmää tai toimintaa. 
  • Malli pitää sisällään tieto-osioita sekä erilaisia harjoituksia ja tehtäviä, ja on ohjaajavetoinen. Ryhmämallia voi muokata ohjaajille ja kohderyhmälle sopivaksi.
  • Ryhmämallia voi hyödyntää sovelletusti, esimerkiksi viikonloppukurssina tai verkkomuotoisena.
  • Ohjaamiseen ei tarvita erityistä koulutusta, halu tukea päihteiden käyttäjien omaisia riittää. Ohjaajalla on hyvä olla aiempaa kokemusta ryhmien ohjaamisesta. Myös päihteiden tuomiin haasteisiin ja omaisten tukemiseen perehtyminen kannattaa.
  • Ryhmässä on hyvä olla kaksi ohjaajaa, jotta voi jakaa vastuualueita, eikä ryhmän toteutuminen vaarannu toisen ohjaajan estyessä osallistumasta.
  • Ryhmän kokoontumistilan on hyvä olla äänieristetty ja rauhallinen, sillä käsiteltävät aiheet ovat sensitiivisiä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Omaishoitajaliitto ry
Toimintaympäristö
Omaishoitajaliitto ry, Kuppi nurin -hanke
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)