Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Valtioneuvoston julkaisema selvitys osoitti, ettei nuorten tekemän uusintarikollisuuden ehkäisyyn tai rikoskierteen katkaisuun ole sosiaalihuollossa olemassa systemaattisia toimintamalleja. Varhaisen puuttumisen mallit ovat pääosin alaikäisille nuorille, kuten Ankkuri-toiminta ja syyttäjän puhuttelu. (Haikkola ym. (toim.) 2019, luku 6.) Hoito syytteen sijaan-mallissa tarjotaan alle 25-vuotiaana ensimmäisen kerran huumausaineen käyttörikoksesta kiinni jäänelle tukea ja hoitoa syytteen nostamisen sijaan. Muutoin yli 18-vuotiaille rikoskierteessä oleville nuorille ei ole olemassa mitään erityistä toimintamallia (Haikkola,Hästbacka & Pekkarinen (toim.) 2019, s.67).
Oikeusministeriön erityisavusta saavien pilottihankkeiden tavoite on kokeilla, kehittää ja rakentaa systemaattiset toimintamallit nuorten rikoksentekijöiden tukemiseksi. Hankepaikkakunnilla on samat tavoitteet, mutta jokaisella omanlaisensa hankerakenne. Vantaan hankehakemuksen tavoitteeksi asetettiin sisällyttää toimintamalli sosiaalihuollon olemassa oleviin rakenteisiin.
Nuorten aikuisten rikollisuudesta
Vantaalla asuu 239 206 ihmistä (vuoden 2021 lopussa). Vuonna 2021 Vantaalla selvitettyihin rikoksiin oli epäiltynä 5944 nuorta aikuista, iältään 18-29-vuotiaita (SVT 2022).
Rikosten voi katsoa olevan jo melko vakavia, jos tuomio on kovempi kuin sakko eli nuori saa tuomioksi yhdyskuntaseuraamuksen tai vankeusrangaistuksen. Rikokset ovat toistuvia, kun hänestä tulee sosiaalihuoltoon useampia ilmoituksia esitutkinnan päättymisestä ja tietopyyntöjä seuraamusselvitystä varten.
18-24-vuotiaita vantaalaisia nuoria on Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaina vuosittain noin 40-50 (Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto 2021, julkaisematon tilasto).
Vangin nuori ikä ennustaa vahvasti uusintarikollisuutta. Suomen virallisen tilaston mukaan 21-24-vuotiaiden rikoksen uusimisprosentti on 55,8% ja 18-20-vuotiaiden 36,5 % (SVT 2022).
Koko Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella oli otospäivänä 1.5.2021 tutkintavankina 34 ja vankeusvankina 90 nuorta, iältään 18-24-vuotiaita. Etelä-Suomen rikosseuraamusalueeseen kuuluivat Helsingin, Vantaan, Jokelan, Keravan, Suomenlinnan ja Riihimäen vankilat.*
*Rikosseuraamuslaitos on organisoitunut uudelleen vuonna 2022: Suomessa on yksitoista Rikosseuraamuskeskusta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Vantaalla Ri-O-hanke kesti 30.4.2023 saakka. Ri-O-hankkeessa oli hankeosio myös alaikäisille 13-17-vuotiaille nuorille.
Vuodesta 2023 lähtien Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelun jälkihuollon ja nuorten aikuisten sosiaalihuollon ammattihenkilöt ovat työskennelleet toimintamallin mukaisesti ja tiimeissä on rikoserityiseen työhön perehtyneitä työntekijöitä.
**
Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteisiin sisältyi rikollisuuden ja rikosten uusimisen ehkäiseminen (luku 3.3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi). Oikeusministeriölle oli osoitettu hallitusohjelmassa rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi.
Oikeusministeriön tilauksesta Nuorisotutkimusseura toteutti vuosina 2018-2019 hankkeen: Nuorten rikollisuuden ehkäisy nuorten, ammattilaisten ja kustannusten näkökulmista. Hankkeessa selvitettiin muun muassa olemassa olevia käytäntöjä nuorten rikoksiin puuttumiseksi. Selvisi, ettei Suomessa ole systemaattisia malleja niille nuorille, joilla on toistuvaa rikoskäyttäytymistä varhaisen puuttumisen jälkeen. (Haikkola,Hästbacka & Pekkarinen (toim.) 2019, s.154.)
Oikeusministeriön asettama työryhmä valmisteli ehdotuksen toimintamalliksi rikoksilla oireileville nuorille (OM 2019:26). Oikeusministeriön erityisavustuksella tuetaan nuorten toimintamallien pilotointia Vantaan lisäksi Rovaniemellä, Turussa ja Oulussa. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) tekee hankkeista vaikuttavuustutkimusta.
Lainsäätäjä on viidaudessaan määrittänyt esitutkintaviranomaisen, sosiaaliviranomaisen ja Rikosseuraamuslaitoksen viranomaisten yhteistoimintavelvoitteet yleis- ja erityislaeissa. Kuitenkin käytännön työssä viranomaiset ovat toimineet varsin erilläään, usein kommunikoiden erilaisin tietopyynnöin ja lausunnoin. Nuoret ovat saaneet epätasalaatuista ja osin päällekkäistä tukea. Hyvä osaaminen on jäänyt yksittäiseksi ja hajanaiseksi. Toisaalta sosiaalihuollon työntekijät kokevat, että erityisesti viranomaisten yhteistoiminnan rakenteissa ja käytänteiden koordinoinnissa on puutteita (Haikkola,Hästbacka & Pekkarinen (toim.) 2019, s. 65).
Oikeusministeriön kehittämistyöryhmän ehdotuksessa rikoksilla oireilevien nuorten toimintamalliksi esitettiin, että rikoksilla oireilevien nuorten tuki ja palvelut keskitetään yhteen paikalliseen, monitoimijaiseen yksikköön. Nuoren tilanteen kokonaisvastuu on yhdellä rikosasioihin erikoistuneelle työntekijällä, joka lakiin perustuen on sosiaalihuollon ammattihenkilö. Hänen vastuullaan on arvioida nuoren tarve yksilöllisesti ja nuoren itsemäärämisoikeutta kunnioittaen sekä järjestää ja koordinoida nuoren palvelukokonaisuutta.
Vantaan hankehakemuksessa päädyttiin rakentamaan malli olemassa oleviin sosiaalihuollon, viranomaisyhteistoiminnan ja järjestötoimijoiden rakenteisiin.
Tavoitteina hankkeessa on
- taata tasalaatuinen rikososaaminen sosiaalihuollon perustyöhön: lastensuojelulain mukaiseen jälkihuoltoon ja sosiaalihuoltolain mukaiseen nuorten aikuissosiaalityöhön
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käytössä olevaan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään ohjelmoidaan palveluntarpeen arviointipohjaan ja asiakassuunnitelmapohjaan osio rikoskäyttäytymisen arvioinnista
- tukea nuoria päihteettömään ja rikoksettomaan elämään, huomoiden heidän läheistensä tuen tarpeet
- vähentää nuorisorikollisuutta ja estää uusintarikollisuutta
- helpottaa viranomaisten työkuormaa selkeillä toimintaohjeilla ja työnjaolla, huomioiden rikosprosessin eri kohdat
- viranomaisten kirjaamat asiakkaan suunnitelmat ovat yhteneväisiä, yhdessä toteutettuja ja nuoria tuetaan samansuuntaisesti, päällekkäistä työtä välttäen
Hankkeessa on tehty asiakastyötä, jotta toimintamallissa osataan ottaa huomioon se, millaisissa viranomaisprosesseissa nuoret ovat. Nuorten kokemuksia on hyödynnetty siinä, millaista tukea he toivovat sosiaalihuollosta - ja kokemuksia siitä, miten palveluja ei saa tai miten palvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa; tai mitkä asiat toimivat hyvin. Asiakkaat osallistuvat KRIMOn tutkimukseen ja sitä kautta vaikuttavat nuorisorikollisuuden ymmärrykseen valtakunnallisesti.
Asiakkaiden kokemustiedon myötä nuorisososiaalityön ydin on vahvistunut: palvelujen ja ammattihenkilöiden tulee sitoutua nuoren tukemiseen. Nuorten kanssa työskentelevillä tulee olla sisäistettynä nuoren eri ikäkausien kehitystehtävät sekä riittävä ymmärrys rikosprosessista ja päihderiippuvuuden merkityksestä rikoskäyttäytymisessä sekä näennäisessä palveluihin tai tukeen sitoutumattomuudessa. Nuorisososiaalityötä on syytä tehdä pitkäjänteisesti, etsivällä ja jalkautuvalla työotteella.
Hyvinvointialueiden kehittämistyö poistaa myös osaltaan palvelujen pullonkauloja, esimerkiksi sosiaalihuollossa eri yksiköiden välisen yhteistoiminnan katkoksia ja toistuvaa asiakkaan palvelun tai hoidon tarpeen arviointia, sekä ohjaamista yksiköstä tai palvelusta toiseen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin käyttöönoton myötä tavoite on,
että asiakkaat
- saavat tasalaatuista palvelua sosiaalihuollossa koko rikosprosessin ajan ja sen jälkeen
- eivät vapaudu vankilasta asunnottomana
- pystyvät hyödyntämään paremmin päihdelaitoskuntoutukseen sijoittumisen lyhytaikaisvankeuden aikana
- saavat toiveidensa ja tarpeidensa mukaiset, yksilöllisesti arvioidut palvelut
että sosiaalihuollon ammattihenkilöt oivaltavat
- oman roolinsa uusintarikollisuuden ehkäisyssä
- nuorisososiaalityön erityisen, kannattelevan ja muutosta mahdollistavan merkityksen rikoksista ja päihteistä irtautumisessa
- lakiperustaiset yhteistoimintavelvoitteet eri viranomaisten kesken (rikosasioissa)
että terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut
- ovat asiakaslähtöisiä, eivät organisaatiolähtöisiä
- vältetään toistuvia ja päällekkäisiä arviointeja sekä palveluohjaamista ja lähettämistä eri yksiköihin
- nuori vastaanotetaan tai saatetaan palveluihin jalkautuen
Organisaatioiden ja yksiköiden tai palvelujen välisen yhteistoiminnan kehittäminen on kokonaisuudessaan myös hyvinvointialueiden vastuulla ja niiden sujuvoittamiseksi on valtakunnallisesti meneillään laajoja kehittämistyön kokonaisuuksia.
Organisaatio rakentuu ihmisistä: jokaisen ammattihenkilön vastuulla on toimia asiakaslähtöisesti. Omia toimintatapoja voi muuttaa työn arjessa, rakenteellisen sosiaalityön keinoin ja omavalvontasuunnitelman mukaisin ilmoituksin.
Yhteiskunnassamme olisi tarpeen tarkastella nuorisososiaalityön ja laajemmin aikuissosiaalityön asiakasmitoituksia. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian suositus on, että työikäisten sosiaalpalveluissa ammattihenkilöllä on 35–50 asiakasta. Rikoskierteessä olevat nuoret tarvitsevat usein pitkäkestoista ja intensiivistä tukea. He tarvitsevat aikaa. Henkilöstömitoituksen toteutuessa nuorisososiaalityötä olisi nykyistä paremmin mahdollista toteuttaa etsivällä ja jalkautuvalla työotteella.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Oikeusministeriön erityisavustusta saavien nuorten toimintamallin hankkeiden vaikuttavuutta tutkii Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO). Hankkeita on Vantaan lisäksi Turussa, Oulussa ja Rovaniemellä.
Talvella 2022-2023 Helsingin Yliopiston sosiaalityön opiskelijat tekevät Vantaan hankkeessa käytäntötutkimuksen, jossa he tarkastelevat Ri-O-hankkeen malliin jo perehdytettyjen vantaalaisten ja rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiden kokemuksia viranomaisten välisestä yhteistyöstä sekä nuorten tukemisesta rikoksettomaan elämään.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin ohjeet tulee sisällyttää perehdytykseen, näin osaaminen jakaantuu tasalaatuisesti hyvinvointialueilla ja nuoret saavat laadukasta ja tasa-arvoista palvelua sosiaalihuollosta. Tavoite on tukea nuorten desistanssiprosessia monitoimijaisesti, nuoren tarpeet, toiveet ja itsemäärämisoikeus huomioiden sekä hänen läheistensä tuen tarpeet huomioiden.
Mallin perehdyttämisen myötä sosiaalihuollon rikoserityinen osaaminen vahvistuu ja sosiaalihuollon ammattihenkilöstö oivaltaa oman roolinsa uusintarikollisuuden ehkäisyssä.
