Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
- Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ei ole raskaudenkeskeytysasiakkaan hoitoprosessista yhtenäistä koko hyvinvointialueen kattavaa prosessikuvausta.
- 1.9.2023 voimaan astunut raskaudenkeskeytykseen liittyvä lakimuutos poistaa yhden lääkärikäynnin pakollisuuden alle 12 raskausviikolla tehtävistä raskaudenkeskeytyksistä, jolloin toiminnan uudelleen organisoinnin tarve on välttämätöntä.
- Lähtötilanteen raskaudenkeskeytysprosessin käytänteitä tarkasteltaessa havaittiin eroavaisuuksia eri toimipaikkojen välillä, mikä vahvisti tarvetta yhtenäistämiselle.
- Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen maksuttoman ehkäisyn kokeilun tavoitteisiin sisältyy raskaudenkeskeytyksen prosessin tarkasteltu.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Laki raskauden keskeytyksestä muuttui 1.9.2023. Tämän myötä kaikki hyvinvointialueet ovat muotoilleet oman alueensa tarpeita palvelevat raskaudenkeskeytysasiakkaan palveluprosessit.
Asiakas: Tasalaatuinen palvelu asiointipaikasta riippumatta.
Ammattilainen: Yhtenäiset ohjeet ja toimintamallit raskaudenkeskeytysasiakkaan palveluprosessissa, ammatillisen osaamisen vahvistuminen.
Organisaatio: Tarve käytänteiden yhtenäistämiselle ja yhtenäiselle hoitoprosessille perus- ja erikoissairaanhoidon välillä.
Yhteiskunta: Asiakas saa tarvitsemansa palvelun ja ohjauksen oikea-aikaisesti, jolloin palvelu on kustannustehokasta ja vaikuttavaa.
Kohderyhmänä ovat kaikki raskaudenkeskeytystä harkitsevat asiakkaat. Verkkosivuille tehty asiakkaan palvelupolun kuvaus käytiin läpi maksuttoman ehkäisyn kehittäjäasiakkaan kanssa ja hän antoi polkukuvaukseen kehittämisehdotuksensa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Toiminta-ohjeiden ja käytänteiden selkeys ja yhtenäisyys Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
- Sujuva ja asiakkaalle kynnyksetön hoitoprosessi perustason ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä.
- Hyvä ja tasalaatuinen hoito paikasta riippumatta.
- Asiakkaan palvelupolun kuvaaminen hyvinvointialueen verkkosivuille, jolloin asiakas läheisineen voi saada paremman ymmärryksen polun etenemisestä sekä löytää luotettavaa lisätietoa aiheesta ja tukea omaan jaksamiseensa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Keräämme muuttuneesta prosessista asiakaspalautetta ja prosessia kehitetään asiakaspalautteen perusteella.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Sisäinen viestintä ja tiedottaminen: Tehokas viestintä ja tiedottaminen organisaatiossa. Tiedottamisen avulla henkilöstölle ja sidosryhmille perustellaan, miksi muutos on tarpeellinen, mitä hyötyjä se tuo ja miten se tulee vaikuttamaan heidän työhönsä. Tämä vaihe vaatii henkilöresursseja, aikaa ja viestinnän osaamista.
- Koulutus ja osaaminen: Henkilöstön kouluttaminen uuden prosessin tai toimintamallin mukaisesti on keskeistä. Koulutuksissa käydään läpi uudet käytännöt ja niiden soveltaminen käytännössä. Koulutukseen tarvitaan aikaa ja kehittäjät henkilöstöä kouluttamaan.
- Seuranta ja arviointi: Toimintamallin käytön seuraaminen ja arviointi ovat jatkuvia prosesseja. On tärkeää kerätä tietoa siitä, miten uusi käytäntö vaikuttaa toimintaan ja asiakkaisiin. Tämä vaatii resursseja, kuten aikaa ja osaamista tiedonkeruuseen ja analysointiin.
- Jatkuva kehittäminen: Palaute ja kokemukset toimintamallin käytöstä ovat arvokkaita parannusten tekemiseksi. Organisaation tulee olla valmis tekemään tarvittavia muutoksia ja kehittämään toimintamallia jatkuvasti.
- Johtajuus ja sitoutuminen: Organisaation johdon sitoutuminen ja johtajuus ovat avainasemassa. Johdon tulee varmistaa, että tarvittavat resurssit ja tuki ovat saatavilla toimintamallin juurruttamiseksi.
