Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Haku valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon sijoituspaikaksi oli auki. Pyhtäällä oli uskoa siihen, että museo kuuluu Pyhtäälle, ja että se kyetään tekemään. Meillä oli hyvänä esimerkkinä taannoinen päätös siirtää valtakunnallinen Merimuseo Helsingistä Kotkaan.
Samalla ajattelimme, että pelkkä osallistuminen kilpailuun palvelee kunnan strategiaan kirjattua tavoitetta "Pyhtää kartalle". Mitä pidemmälle pääsisimme, sen parempi. Pyhtäällä ajateltiin, että todellinen ja toteutettavissa oleva museohaku palvelee kunnan markkinointitarpeita paremmin kuin jokin keksitty konsepti.
Tiesimme, että runsaan viiden tuhannen asukkaan kunnan pitää vakuuttaa päätöksentekijät kunnan rahkeista. Siksi kokosimme Kymenlaakson kunnat mukaan hankkeeseen. Tukea tuli myös maakuntarajan yli Uudeltamaalta. Loviisa ja Myrskyläkin sitoutuivat museon toimintaan, jos valinta osuisi kohdalle.
Tukea tuli myös yrityksiltä ja tiedeyhteisöltä. Muun muassa Kotkamills Oy ja Helsingin yliopisto tukivat hakemusta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kun keskustelu valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon perustamisesta käynnistyi, Pyhtään kunta kiinnostui heti. Kyseessä olisi todennäköisesti viimeinen perustettava valtakunnallinen vastuumuseo, johon osarahoitus tulisi siten valtiolta.
Pyhtään alueella on kaksi kansallispuistoa (Valkmusa ja Itäinen Suomenlahti), joten kunta nähtiin siksikin erinomaiseksi sijoituspaikaksi. Eikä matkaa pääkaupunkiseudulta ole kuin runsaat sata kilometriä, todellinen mahdollisuus luoda eräkokemus tunnin matkan päähän.
Pyhtään strategiaan kuuluu olla kokoaan suurempi ja viedä Pyhtää kartalle. Siksi jo pelkkä museon tavoittelu palvelisi strategiaa. Vaikka itse museota ei tulisi, näkyvyyttä tulisi senkin edestä. Pyhtää on myös yrittäjäystävällinen, siksi hankkeeseen luotiin laaja alueellinen yritys- ja yhteistyöverkosto. Myös alueen kunnat saatiin mukaan yli maakuntarajojen. Mukana hankkeessa olivat vahvasti Pyhtään tukena Itä-Uudeltamaalta Loviisa ja Myrskylä sekä Kymenlaaksosta Kotka, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä.
Pyhtään strategiaan kuuluu myös yrittäjäystävällisyys. Alueen yritykset saatiin laajasti mukaan erämuseohankkeeseen. Mukana oli niin suuria yrityksiä kuten Kotkamills kuin pieniä paikallisia matkailuyrittäjiäkin.
Pyhtään vaakunassa on kaksi lohta ristikkäin. Halusimme viestittää, että Pyhtäällä yhdistyvät eräretkeilyn parhaat perinteet kalastuksen ja saaristolaiselämän kanssa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Erämuseohankkeen vetäjänä toimi Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho. Virkatyönä hankkeeseen osallistui myös viestintä- ja markkinointiasiantuntija Jari Korkki. Viestinnän ja markkinoinnin kumppanina toimi Mediatehdas Dakar/Pasi Riiali, joka myöhemmin fuusion kautta tuli osaksi Filmbutikia. Konsulttiapua saatiin Pyhtään Kulttuuritalon/No Fear Agencyn Vesa Ristimäeltä. Arkkitehtitoimistona oli JKMM.
