Kun lapsella tai ryhmässä huomataan kielellisen kehityksen haasteita, otetaan kohdennetusti käyttöön vakaan laaditut tukimuodot. Mikäli tämän jälkeen halutaan kuitenkin lisää tukea puheterapiasta, veo kutsuu koolle tunnin mittaisen yhteistyöneuvottelun Teams-alustalla. Veo lähettää kokouskutsun ja lyhyen kuvauksen lapsen haasteista suojatulla sähköpostilla neuvolan th:lle ja Hva puheterapeutille. Kokoukseen tulevat ryhmän kasvattajien lisäksi myös lapsen huoltajat. Teams-kokouksessa kuullaan heidän kuvauksensa lapsen tilanteesta ja lisäksi neuvolan huomiot. Keskustellen valitaan ne toimenpiteet, joilla lapsen haasteisiin puheterapeuttisen ymmärryksen mukaan parhaiten akuutisti vastataan. Tarvittaessa th antaa seuranta-ajan neuvolan vastaanotolle. Veo tai ryhmän kasvattaja kirjaa tavoitteet ja toimet lyhyesti muistioon, jonka myös jakaa suojatulla sähköpostilla vanhempien lisäksi terveydenhoitajalle. Vakassa keskustellaan lapsen vanhempien kanssa toimien sujumisesta kotona, ja th. ottaa seuraavassa neuvolatapaamisessa kantaa lapsen edistymisestä tai mahdollisesta ohjaamisesta puheterapiaan.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Puheterapia jäänyt asiakaspaineessa varsin irralliseksi toimijaksi lasten kielellisen kehityksen tukena ja kuntouttajana. Varhaiskasvatuksessa paljon omaa osaamista, mutta mahdollisuus asiantuntijan konsultoimiseen puuttunut. Puheterapiaan pääsyä jouduttu odottamaan pitkään ja odotteluaikana ei ole osattu kohdentaa toimia riittävästi .
Puheterapiaan pääsy valtakunnallisesti vaikeaa, joten varsinaista terapiaa kevyemmät keinot tarpeellisia. Lasten päivittäinen oleminen varhaiskasvatuksen piirissä mahdollistaa varhaisten tukimuotojen toteuttamisen siellä, kunhan puheterapeuttista ohjausta saatavilla. Moniammatillisen yhteistyön (varhaiskasvattajat, neuvolan terveydenhoitaja ja puheterapeutti) tiivistäminen tavoitteena.
Perheiden osallistaminen lastensa tukitoimiin tärkeää ja yhteisten suunnitelmien laatiminen ja sopimusten tekeminen konsultaatiomallissa keskeistä.
Puheterapeuttisen tiedon lisääminen tarpeellista asiakkaille sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisille, jotta mahdollisimman varhain huomataan pienten lasten kielellisen kehityksen haasteet ja kyetään tarjoamaan apua. Pelkkä odottelu ja "aika parantaa" -ajattelu on hyvä vaihtaa oikea-aikaisen toiminnan ja tuen muotoihin.
Tarvekartoitus varhaiskasvatuksen piirissä on tehty ja erityisesti puheterapeutin konsultaatiomallia on toivottu.
Konsultaatiomallin kokeilu on tehty oikeilla asiakastapauksilla ja palautetta kerätty niin huoltajilta kuin ammattilaisilta. Lasten vanhemmat ovat suositelleet mallia muille vastaavassa tilanteessa oleville perheille ja ammattilaiset ovat saaneet suoria vinkkejä omaan työhönsä jatkossa.
Pienten lasten kehityksessä ilmenevät kielelliset haasteet havaitaan varhain ja varhaiskasvatuksen oma toiminta suunnataan tukemaan suotuisaa kehitystä. Varhaiskasvatuksesta tehdään varhainen vanhempainohjaus ja suositellaan kotiarkeen sovellettavat asiat. Tarvittaessa ja huoltajan läsnä ollessa konsultoidaan alueen puheterapeuttia Teams-yhteydellä. Yhteistyö koskee myös neuvolaa, joka tarvittaessa tekee lähetteen puheterapiaan. Konsultaatiossa sovitut toimet puheterapian pohjana, joskaan eivät vielä puheterapiakuntoutusta. Pitkällä aikavälillä puheterapiaan ohjaamisen tarve vähenee.
Seurataan puheterapialähetteiden määrää ja laatua.
Terapeuttien, neuvolan ja varhaiskasvatuksen oma näkemys konsultaatioden hyödyllisyydessä selvitetään kyselyllä.
Tieto toimintamallista pitää saattaa koko Kymenhva toiminta-alueiden varhaiskasvatukseen ja neuvoloihin. Vaka-henkilöstön ja terveydenhoitajien koulutus on vielä kesken. Varhaiskasvatuksesta ja puheterapiasta etsitään vastuuhenkilöt, joille juurruttaminen kuuluu. Kouvolassa vastuuhenkilöt on määritetty. Kaikki alueen pth puheterapeutit pääsevät harjoittelemaan mallia ja varhaiskasvatukseen sekä neuvoloihin suunnattu kouluttaminen jatkuvat v.2024 uuden konsultoivan puheterapeutin johdolla.
Tarvitaan hyvin tiedotettu ja motivoitunut henkilöstö, yhteistyötä arvostava ja siihen kannustava johto sekä toimivat tiedonvälityskanavat (Teams-alusta, suojattu sähköposti, Vasu-kirjaaminen ja LC-kirjaukset) Teams-kokoukselle pitää kolmen viikon varoitusajalla löytyä ammattilaisille yhdessä sopiva aika. Itse kokoukseen menee yksi tunti, th ja puheterapeutti käyttävät sen lisäksi noin puoli tuntia asiakkaan asiaan perehtymiseen, varhaiskasvattajalta kirjaamiseen menee lisäksi yksi tunti.
Kun lapsella tai ryhmässä huomataan kielellisen kehityksen haasteita, otetaan kohdennetusti käyttöön vakaan laaditut tukimuodot. Mikäli tämän jälkeen halutaan kuitenkin lisää tukea puheterapiasta, veo kutsuu koolle tunnin mittaisen yhteistyöneuvottelun Teams-alustalla. Veo lähettää kokouskutsun ja lyhyen kuvauksen lapsen haasteista suojatulla sähköpostilla neuvolan th:lle ja Hva puheterapeutille. Kokoukseen tulevat ryhmän kasvattajien lisäksi myös lapsen huoltajat. Teams-kokouksessa kuullaan heidän kuvauksensa lapsen tilanteesta ja lisäksi neuvolan huomiot. Keskustellen valitaan ne toimenpiteet, joilla lapsen haasteisiin puheterapeuttisen ymmärryksen mukaan parhaiten akuutisti vastataan. Tarvittaessa th antaa seuranta-ajan neuvolan vastaanotolle. Veo tai ryhmän kasvattaja kirjaa tavoitteet ja toimet lyhyesti muistioon, jonka myös jakaa suojatulla sähköpostilla vanhempien lisäksi terveydenhoitajalle. Vakassa keskustellaan lapsen vanhempien kanssa toimien sujumisesta kotona, ja th. ottaa seuraavassa neuvolatapaamisessa kantaa lapsen edistymisestä tai mahdollisesta ohjaamisesta puheterapiaan.
Malli on lisännyt ammattilaisten välistä vuorovaikutusta ja toisilta oppimista, yhteistyössä perheiden suuntaan on löydetty voimavaroja.
Kymenlaakson hyvinvointialueella on nähty tarve konsultoivan puheterapeutin toimelle ja se on määräaikaisena alkamassa 1.1.2024.
Teams-alustalla hyvin valmisteltu yhteistyökokous on helppo toteuttaa. Tiedotus, aikojen sopimisen tavat, roolit kokouksessa, kirjaaminen kannattaa suunnitella hyvin kaikilta osin.