Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pohjois-Savon Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa tavoitteena on ollut vastata pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevästi ja aikaisessa vaiheessa Pohjois-Savon asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä uhkaaviin kriittisiin tekijöihin. Kehittämistyössä keskeisiä ovat asukkaiden, palvelujen kehittämisen ja kustannusten hillitsemisen näkökulmat. Lähtökohtana ja tavoitteena on, että asiakkaat saavat tarvitsemansa laadukkaat ja vaikuttavat palvelut oikea-aikaisesti. Kehittämistyötä varten tarvitaan tietoa mm. asukkaiden tarpeista ja palveluiden toimivuudesta.
Sosiaalinen raportointi on tapa tuottaa asiakastyöhön perustuvaa tietoa asukkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä asiakkaiden tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista. Sosiaalinen raportointi on sosiaalihuoltolain mukaista rakenteellista sosiaalityötä, johon kuuluu myös tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi. Rakenteellista sosiaalityötä kehittämällä vahvistetaan pohjoissavolaisten sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymistä sekä sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä hyvinvointialueella.
Pohjois-Savon alueellisessa työryhmässä käydyn keskustelun perusteella alueen eri paikkakunnilla on voitu käydä rakenteellista sosiaalityötä koskevaa keskustelua ja sopia paikallisia käytäntöjä, mutta esimerkiksi sosiaalisen raportoinnin käytänteistä on sovittu vain kahdessa kunnassa. Maakunnassa ei ole ollut yhdessä sovittuja rakenteita ja toimintamalleja rakenteelliselle sosiaalityölle ja sen tuottaman tiedon hyödyntämiseksi. Keskustelun perusteella rakenteellisen sosiaalityön kehittämisen lähtökohdat ovat Pohjois-Savossa samansuuntaiset kuin kansallisessa kehittämistyössä: Tarvitaan yhteistä ymmärrystä rakenteellisesta sosiaalityöstä ja sen tekemisen tavoista sekä yhdessä sovittuja käytäntöjä ja toimintamalleja tiedon laadun ja hyödynnettävyyden parantamiseksi (ks. Liukko, Muurinen ja Karjalainen 2022).
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Rakenteellista sosiaalityötä kehitetään valtakunnallisesti osana sosiaalihuollon kehittämisohjelmaa. Kehittämistyön tavoitteena on muodostaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan ja miten sitä tehdään, mikä lisää rakenteellisen sosiaalityön tekemisen edellytyksiä. Samalla rakenteellisen sosiaalityön tuottama tieto halutaan viedä hyvinvointialueilla osaksi tiedolla johtamisen rakenteita ja käytäntöjä.
Pohjois-Savossa on Diakin Huono-osaisuus Suomessa -karttasovelluksen mukaan kolmanneksi eniten huono-osaisuutta summamuuttujilla mitattuna. Niin huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset, taloudelliset yhteydet kuin inhimillinen huono-osaisuuskin ovat maan keskiarvoa korkeammalla, osittain jopa tilastojen kärkipäässä. Lisäksi Pohjois-Savo on koko maan sairastavin maakunta.
Kehittämistoiminnassa kohderyhmänä olivat sosiaalialan ammattilaiset. Työrukkasena toimi alueellinen työryhmä, jossa oli jäseniä sosiaalityön eri palvelutehtävistä, positioista ja alueellisesti kattavasti. Lisäksi kerättiin palautetta sosiaalihuollon henkilöstöltä ja kuultiin sosiaalijohtoa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Posote20-hankkeessa tavoitteena on ollut luoda perustaa rakenteellisen sosiaalityön tiedon tuottamiselle, käsittelylle, kokoamiselle ja hyödyntämiselle Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Työryhmälle asetetuista tavoitteista muotoiltiin tapaamisten teemat ja työskentely aikataulutettiin heti alussa. Tavoitteiden saavuttamista arvioitiin sen perusteella, olivatko työryhmän tapaamiset toteutuneet ja oliko tavoitteen kannalta relevantteja asioita käsitelty suunnitellusti. Lisäksi hanketyöntekijä teki itsearviointia ja kävi ohjauksellisia keskusteluja verkostojen ja sidosryhmien kanssa.
Työryhmätyöskentelyn loppuvaiheessa kerättiin sähköisellä lomakkeella palaute työryhmätyöskentelystä. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan mm. väittämiä
- Opin työryhmätyöskentelyn aikana uutta rakenteellisesta sosiaalityöstä.
- Ajatukseni rakenteellisesta sosiaalityöstä jäsentyivät työryhmätyöskentelyn aikana.
- Saavutimme työskentelylle asetetut tavoitteet.
- Työskentely vei eteenpäin rakenteellisen sosiaalityön tekemistä hyvinvointialueella.
Kehittämisen tueksi kerättiin henkilöstöpalautetta Varkauden sosiaalisen raportoinnin lomakkeen pilotista sekä Kuopion sosiaalisen raportoinnin lomakkeen käytöstä. Varkauden pilotin osalta seurattiin myös henkilöstöinfoihin osallistuneiden ammattilaisten määrää sekä saapuneiden ja käsiteltyjen raporttien määrää.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Rakenteellisen sosiaalityön alueellinen työryhmä esittää sosiaalisen raportoinnin lomakkeen käytön juurruttamiseksi ja levittämiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella seuraavia toimenpiteitä:
-
Luodaan selkeät rakenteellisen sosiaalityön rakenteet ja prosessit.
-
Otetaan käyttöön yhtenäiset menetelmät.
-
Vahvistetaan tehtävän edellyttämä henkilöresurssi.
-
Kehitetään systemaattisesti rakenteellisen sosiaalityön osaamista ja käytäntöjä sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
-
Hyödynnetään rakenteellisen sosiaalityön tuottamaa tietoa kiinteänä osana hyvinvointialueen tietorakenteita ja tiedolla johtamista.
-
Otetaan yhtenäinen sosiaalisen raportoinnin lomake käyttöön systemaattisesti koko hyvinvointialueella esitetyn mallin mukaisesti.
-
Nimetään rakenteellisen sosiaalityön työryhmä.
-
Sisällytetään rakenteellinen sosiaalityö sosiaalihuollon henkilöstön perehdytykseen kaikilla organisaatiotasoilla.
-
Syvennetään rakenteellisen sosiaalityön osaamista koulutuksilla.
-
Nimetään työyksiköihin rakenteellisen sosiaalityön vastuuhenkilöt ja kootaan heistä verkosto vertaistuen ja vertaisoppimisen mahdollistamiseksi.
-
Varmistetaan riittävät resurssit rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen ja kehittämiseen hyvinvointialueella.
Rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä ja kehittämisessä tarvittavat resurssit muodostuvat työryhmän mukaan
- henkilöresursseista,
-
koulutuksista,
-
sosiaalisen raportoinnin lomakkeesta (Wprossa henkilöstömäärän mukaan),
-
tiedon julkaisusta ja näkyväksi tekemisestä.
Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen jatkuu näillä näkymin kansallisten suuntaviivojen ja niiden kanssa samassa linjassa olevan työryhmän esityksen mukaisesti RRP-hankkeessa, jossa tehdään yksityiskohtaisempi suunnitelma kehittämistyön juurruttamiseksi ja levittämiseksi.
