Polku Töihin - valmennusta nuorille kohti työelämää

Luotu 15.04.2026
Polku Töihin - valmennusta nuorille kohti työelämää
Polku Töihin - valmennusta nuorille kohti työelämää

Tiivistelmä

Toimintamallin tavoitteena on vastata akuuttiin nuorisotyöttömyyden kriisiin ja estää nuorten syrjäytymistä sekä edistää inklusiivista, monimuotoista ja inhimillistä työelämää. Kohderyhmänä ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat 18-29 vuotiaat työttömät työnhakijat. Turun Vamoksen Polku Töihin ESR + -hankkeessa ratkaisumme oli rakentaa valmennusmalli, joka tarjoaa nuorille kokonaisvaltaisen tuen työllistymisen polulla, alkaen ohjautumisesta ja yksilöllisestä suunnittelusta aina työelämään kiinnittymiseen saakka. Nuori pääsee osaksi yhteisöä, jossa hänen ympärillään seisovat valmentajat, toiset nuoret, vertaismentorit, paikalliset yrittäjät ja työnantajat. Tavoitteenamme on toimia sillanrakentajana: yhdistämme nuoret työnhakijat ja paikalliset työnantajat konkreettisesti, tuetusti ja arvopohjaisesti. 

Vertaistuellisissa uravalmennusryhmissä ryhmän yhtenäisyys ja turva luovat ympäristön vertaisuuden toteutumiselle. Se rohkaisee nuorta tutkimaan omaa itseään: tunnistamaan vahvuuksiaan ja näkemään myös omat kehittämiskohteensa.   Ryhmän keskeisimpänä tavoitteena on kasvattaa nuoren itsetuntemusta ja itsetuntoa, vahvistaa sosiaalisia taitoja, harjoitella työnhaku- sekä elämätaitoja sekä laajentaa nuoren omaa näkymää tulevaisuudestaan ja potentiaalistaan. Ryhmässä vallitseva psyykkinen turva luo edellytykset nuoren kehittymiselle ja uskallukselle kokeilla uutta. Paikalliset yrittäjät jalkautuvat mukaan yhteisöön jakamaan omia kasvutarinoitaan ja entiset osallistujat toimivat vertaismentoreina uusille nuorille. Vertaisuus on kaiken ydin: yhteisöstä muodostuu paikka, jossa nuoret tukevat toisiaan, jakavat vinkkejä ja rakentavat yhdessä ratkaisuja. Myös yrittäjät kokevat antavansa takaisin sitä tukea, jota he itse ovat joskus saaneet. Näin syntyy yhteisö, joka murtaa ennakkoluuloja, tuo työelämän inhimilliset puolet lähelle ja muistuttaa, että olemme samalla viivalla.

IPS-työhönvalmennus (Individual Placement and Support) on Yhdysvalloissa kehitetty tuetun työllistymisen menetelmä. IPS -työhönvalmennuksessa toimimme konkreettisesti nuoren rinnalla matkalla työelämään: olemme mukana työnhaussa ja työpaikkojen kontaktoinnissa, työtehtävien räätälöinnissä, haastatteluissa, perehdytyksissä ja työsuhteen aikana. Astumme mukaan työpaikan arkeen, yhteisöön ja tehtäviin yhdessä nuoren kanssa. Näissä hetkissä syntyy aitoa yhteisöllisyyttä ja lämpöä, joka helpottaa nuoren kiinnittymistä uuteen työyhteisöön. 

Yritysyhteistyö oli keskeinen osa Polku Töihin -mallia. Yksi keskeisimmistä opeistamme liittyy valmennustyyliin, joka nojaa havaintoon siitä, että ilman suoraa työelämäkontaktia työllisyyshankkeet jäävät helposti etäisiksi. Tämän vuoksi toiminta toteutettiin systemaattisesti tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa. Sen avulla nuorille saatiin luotua konkreettisia väyliä työelämään. Samalla se antoi yrityksille mahdollisuuden toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Yritysyhteistyön prosessi perustui yritysten ja nuorten tarpeiden yhteensovittamiseen sekä jatkuvaan tukeen. IPS-työhönvalmennukseen sisältyi vahva tuki ja valmennus myös työnantajalle sekä koko työyhteisölle. Työpaikkaa tuettiin nuoren työelämätaitojen vahvistamisessa ja valmennuksellisen lähestymistavan omaksumisessa. Hankkeessa edistettiin monimuotoisten työyhteisöjen toimivuutta tarjoamalla lisäksi työpaikoille koulutuksia teemalla Nuoren kohtaaminen työelämässä – avaimia Z-sukupolven ymmärtämiseen ja työn pitovoiman vahvistamiseen. Malli loi yrityksille ja nuorille selkeän, turvallisen ja joustavan reitin kohti työllistymistä. 

Kohderyhmä

Nuoret
Nuoret aikuiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Polku Töihin - Käsikirja valmennusmallista, nuorten kokemuksista ja yritysyhteistyöstä (1.9 MB)

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Nuorisotyöttömyys on yksi aikamme kovimmista kriiseistä. Turun Vamoksen kohderyhmä on tyypillisesti vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevat nuoret aikuiset: pitkäaikaistyöttömät, vailla työkokemusta olevat, neurokirjon nuoret, mielenterveyden haasteiden kanssa elävät ja syrjäytymisvaarassa olevat. Asiakkaamme ovat usein niin haastavassa asemassa, että työllistyminen avoimille työmarkkinoille on todella vaikeaa. Motivoituneet, koulutetutkin nuoret putoavat työelämän ulkopuolelle, koska heiltä puuttuu verkostot, työkokemus ja rohkeus. Idea toimintamallin kehittämiseen syntyi nuorten turhautumisesta: hakemukset jäivät ilman vastausta, ja heidän toiveensa oli saada oikeaa, konkreettista tukea työllistymiseen.

Kohderyhmänä ovat 18–29-vuotiaat työttömät työnhakijat, joiden koulutustausta on vaihteleva. Osalla nuorista on pelkästään peruskoulutus, osalla toisen asteen tutkinto ja osalla korkeakoulututkinto. Noin puolet hankkeeseen osallistuvista on pitkäaikaistyöttömiä. Kohderyhmään kuuluu nuoria, joiden elämäntilanteeseen vaikuttavat muun muassa neurokirjon piirteet, erilaiset mielenterveyden haasteet, päihdeongelmat tai maahanmuuttajatausta. Monilla heistä on kohonnut syrjäytymisriski, ja he tarvitsevat yksilöllistä tukea työelämään kiinnittymisessä, arjenhallinnan vahvistamisessa sekä osallisuuden ja toimintakyvyn edistämisessä.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Polku Töihin ESR+ ‑hankkeessa kehitetyn toimintamallin mallinnus on toteutettu palvelumuotoilun keinoin. Mallinnustyön sekä nuorten ja yritysten kokemusten keräämisen myötä hahmottuivat Polku Töihin ‑mallin vaikuttavuusketju sekä suunnitelma toiminnan skaalautumisesta. Vaikuttavuusketju kokoaa yhteen toiminnan panokset, keskeiset toiminnot, prosessin aikana syntyvät tuotokset sekä lyhyen aikavälin vaikutukset ja yhteiskunnallisen tason pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteet. Samalla muodostui pohja toimintamallin juurruttamiselle ja levittämiselle Diakonissalaitoksen sisällä osaksi pysyviä rakenteita ja toimintatapoja. Vaikuttavuusketju on kuvattu liitteessä (Kehittämisen polku).

Polku Töihin –mallin vaikuttavuusketjusta kuvana

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin tavoitteena on vastata akuuttiin nuorisotyöttömyyden kriisiin ja estää nuorten syrjäytymistä sekä edistää inklusiivista, monimuotoista ja inhimillistä työelämää. Kohderyhmänä ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat 18-29 vuotiaat työttömät työnhakijat. Turun Vamoksen Polku Töihin ESR + -hankkeessa ratkaisumme oli rakentaa valmennusmalli, joka tarjoaa nuorille kokonaisvaltaisen tuen työllistymisen polulla, alkaen ohjautumisesta ja yksilöllisestä suunnittelusta aina työelämään kiinnittymiseen saakka. Nuori pääsee osaksi yhteisöä, jossa hänen ympärillään seisovat valmentajat, toiset nuoret, vertaismentorit, paikalliset yrittäjät ja työnantajat. Tavoitteenamme on toimia sillanrakentajana: yhdistämme nuoret työnhakijat ja paikalliset työnantajat konkreettisesti, tuetusti ja arvopohjaisesti. 

Vertaistuellisissa uravalmennusryhmissä ryhmän yhtenäisyys ja turva luovat ympäristön vertaisuuden toteutumiselle. Se rohkaisee nuorta tutkimaan omaa itseään: tunnistamaan vahvuuksiaan ja näkemään myös omat kehittämiskohteensa.   Ryhmän keskeisimpänä tavoitteena on kasvattaa nuoren itsetuntemusta ja itsetuntoa, vahvistaa sosiaalisia taitoja, harjoitella työnhaku- sekä elämätaitoja sekä laajentaa nuoren omaa näkymää tulevaisuudestaan ja potentiaalistaan. Ryhmässä vallitseva psyykkinen turva luo edellytykset nuoren kehittymiselle ja uskallukselle kokeilla uutta. Paikalliset yrittäjät jalkautuvat mukaan yhteisöön jakamaan omia kasvutarinoitaan ja entiset osallistujat toimivat vertaismentoreina uusille nuorille. Vertaisuus on kaiken ydin: yhteisöstä muodostuu paikka, jossa nuoret tukevat toisiaan, jakavat vinkkejä ja rakentavat yhdessä ratkaisuja. Myös yrittäjät kokevat antavansa takaisin sitä tukea, jota he itse ovat joskus saaneet. Näin syntyy yhteisö, joka murtaa ennakkoluuloja, tuo työelämän inhimilliset puolet lähelle ja muistuttaa, että olemme samalla viivalla.

IPS-työhönvalmennus (Individual Placement and Support) on Yhdysvalloissa kehitetty tuetun työllistymisen menetelmä. IPS -työhönvalmennuksessa toimimme konkreettisesti nuoren rinnalla matkalla työelämään: olemme mukana työnhaussa ja työpaikkojen kontaktoinnissa, työtehtävien räätälöinnissä, haastatteluissa, perehdytyksissä ja työsuhteen aikana. Astumme mukaan työpaikan arkeen, yhteisöön ja tehtäviin yhdessä nuoren kanssa. Näissä hetkissä syntyy aitoa yhteisöllisyyttä ja lämpöä, joka helpottaa nuoren kiinnittymistä uuteen työyhteisöön. 

Yritysyhteistyö oli keskeinen osa Polku Töihin -mallia. Yksi keskeisimmistä opeistamme liittyy valmennustyyliin, joka nojaa havaintoon siitä, että ilman suoraa työelämäkontaktia työllisyyshankkeet jäävät helposti etäisiksi. Tämän vuoksi toiminta toteutettiin systemaattisesti tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa. Sen avulla nuorille saatiin luotua konkreettisia väyliä työelämään. Samalla se antoi yrityksille mahdollisuuden toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Yritysyhteistyön prosessi perustui yritysten ja nuorten tarpeiden yhteensovittamiseen sekä jatkuvaan tukeen. IPS-työhönvalmennukseen sisältyi vahva tuki ja valmennus myös työnantajalle sekä koko työyhteisölle. Työpaikkaa tuettiin nuoren työelämätaitojen vahvistamisessa ja valmennuksellisen lähestymistavan omaksumisessa. Hankkeessa edistettiin monimuotoisten työyhteisöjen toimivuutta tarjoamalla lisäksi työpaikoille koulutuksia teemalla Nuoren kohtaaminen työelämässä – avaimia Z-sukupolven ymmärtämiseen ja työn pitovoiman vahvistamiseen. Malli loi yrityksille ja nuorille selkeän, turvallisen ja joustavan reitin kohti työllistymistä. 

Polku Töihin -valmennuksen vaiheet kuvana
IPS -työhönvalmennuksen sovellus kuvana
Yritysyhteistyön vaiheet kuvana

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hankkeen asiakkaista 53% siirtyi työelämään tai opiskelemaan (39% työhön, 14% opintoihin). Asiakkailta kerätään kirjallinen seurantakysely 6 ja 9 kuukautta hankkeen päättymisen jälkeen, jolla arvioidaan hankkeen jälkeisiä muutoksia. 6 kuukauden seurantakyselyn  (vastausprosentti 57%) mukaan kolmasosa (29%) oli palkkatyössä ja kolmasosa (29%) opiskelemassa.  9 kuukauden seurantakyselyn (vastausprosentti 75%) mukaan yli puolet (52%) osallistujista oli palkkatyössä ja 30% opiskelemassa.  Tulosten perusteella työssä olevien osuus kasvoi seurantajakson aikana, ja samalla työttömien osuus väheni.

Asiakaspalautteiden mukaan: 

  • 100 % koki hyötyneensä toiminnasta​
  • 97 % koki työnhakutaitojensa kehittyneen
  • 89 % koki omien työelämävalmiuksien parantuneen ​
  • 80 % oppi tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja osaamistaan​
  • 73% koki oman toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääntyneen

Hankkeen kautta nuoren työllistäneiden yrityskumppaneiden palautteiden mukaan:

  • 91% koki, että osaaminen nuorten työllistymisen tukemisessa on vahvistunut​

  • 91% koki että nuoren rekrytointi hankkeen kautta on ollut kustannusvaikutuksiltaan kannattavaa​

  • 73% koki saaneensa hankkeen kautta työllistettyä tarvitsemansa työntekijät

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin onnistunut soveltaminen edellyttää riittäviä henkilöresursseja, joilla on sekä työelämäymmärrystä että valmennusosaamista. Keskeistä on IPS‑ajatteluun nojaava toipumisorientaatio, jossa lähtökohtana on ajatus “työ kuntouttaa”, ei niin että kuntoutuminen pitäisi tehdä ensin valmiiksi. Toiminta edellyttää kykyä sietää keskeneräisyyttä, taitoa kannustaa ja haastaa tasapainoisesti sekä irrottautumista liiallisesta kontrollista ja ylisuojelevasta otteesta. Samalla olemme tunnistaneet riskin, että uravalmennus voi jäädä liian tekniseksi suoritukseksi, niin sanotuksi kalvosulkeiseksi, jos painopiste on pelkästään tiedon jakamisessa. Työelämätaitoja opitaan vuorovaikutteisesti kokemalla, jakamalla, heittäytymällä ja testaamalla. Tämä on tärkeää huomioida ryhmäsisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Yksi keskeisimmistä opeistamme liittyy valmennustyyliin, joka nojaa havaintoon siitä, että ilman suoraa työelämäkontaktia työllisyyshankkeet jäävät helposti etäisiksi. Tämän vuoksi toiminta toteutetaan systemaattisesti tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa. Oleellista on rakentaa aitoja läheisiä työelämäkumppanuuksia sekä vieraanvarainen ja turvallinen yhteisö, johon kutsutaan nuoret, vertaismentorit ja paikalliset yrittäjät tasavertaisina toimijoina. Tarinoiden jakaminen, roolien madaltaminen ja vertaistuki luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, parantavat sosiaalisia taitoja, lisäävät itseluottamusta ja motivaatiota toiminnassa oleville nuorille. 

Yritysyhteistyö vaatii myynnillistä ja markkinoinnillista otetta: työnantajat kohdataan asiakkaina, joiden tarpeita kuunnellaan aidosti ja uteliaasti. Yritysyhteistyön rakentamisessa toimijoilta edellytetään kykyä kirkastaa omaa tekemistään, esimerkiksi hissipuheen ja tarinallisuuden keinoin.  On tärkeää pystyä puhumaan työn vaikuttavuudesta sekä laadullisina että määrällisinä tuloksina. Olennaista on myös matalan kynnyksen kohtaaminen, rohkeus mennä juttelemaan ja käymään paikan päällä, keskittyen mahdollisuuksiin haasteiden sijaan. 

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, kun sen perusperiaatteet – työelämäyhteys, IPS‑ajattelu, yhteisöllisyys ja tarinallinen viestintä – säilyvät. Keskeisiä sudenkuoppia ovat toiminnan etääntyminen työelämästä, liiallinen varovaisuus nuorten puolesta sekä yhteistyön typistyminen satunnaiseksi tai yksisuuntaiseksi. Näitä voidaan välttää pitämällä fokus rohkeasti kohtaamisissa, avoimuudessa ja yhteisessä tekemisessä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Vamos Turku -nuortenpalvelut
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)