Työryhmän toiminta alkoi ennen hyvinvointialueuudistusta ja sen tavoitteena oli koota verkosto, sekä luoda pohja kehittämistyölle hyvinvointialueuudistusta ajatellen. Kehittämistyöllä pyrittiin edistämään sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisten tavoitteiden että tulevaisuuden sote-keskusohjelman tavoitteiden toteutumista. Molemmissa mainitaan mm. yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut sekä yhteentoimiva hyvinvointialue. Keskeiset kehitystoimenpiteet sovittiin yhdessä työryhmän kanssa.
Tiivistelmä
Toimintamallissa koottiin kehittäjäverkosto, jossa oli edustettuna Pirkanmaan kuntien suun terveydenhuollon työntekijöitä kaikista ammattiryhmistä (hammashoitajat, suuhygienistit ja hammashoitajat). Kehittämisen tuen menetelminä hyödynnettiin yhteistilaisuuksia ja ja työpajoja, kunta/yta-kohtaisia tilannekatsauspalavereja, sparraustunteja ja seurantakyselyitä. Lisäksi perustettiin pienempiä työryhmiä edistämään yhdessä sovittuja keskeisiä kehittämistoimenpiteitä.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
PirSOTE hankkeen alkaessa vuonna 2020, perustettiin Pirkanmaan kuntien suun terveydenhuollon yhteyshenkilöistä koostuva kehittäjäverkosto. Kehittäjäverkostossa oli edustusta kaikista Pirkanmaan kunnista tai niiden yhteistoiminta-alueista, eri ammattiryhmät huomioiden (hammashoitajat, suuhygienistit, hammaslääkärit, erikoishammaslääkärit).
Hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen kehittämis- ja suunnittelutyöryhmät siirtyivät suurilta osin Pirkanmaan hyvinvointialueen alaisuuteen, ja tuotokset toimivat pohjana jatkokehittämiselle.
Kehitystyön lähtökohtana olivat yhdenvertaiset, oikea-aikaiset, laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Näillä pyrittiin resurssien oikeanlaiseen kohdentamiseen, painopisteen siirtämiseen ennaltaehkäisevään hoitoon, terveyserojen kaventamiseen, työhyvinvoinnin lisäämiseen sekä kustannusten nousun hillintään.
Toiminnan ensisijaisena kohderyhmänä olivat Pirkanmaan suun terveydenhuollon ammattilaiset. Kehittämistoiminnalla tuettiin myös monialaisen yhteistyön rakentumista kutsumalla kokouksiin mukaan myös muiden alojen sote-ammattilaisia.
Kehittäjäverkoston tavoitteena oli luoda pohja yhteiskehittämiselle muodostuneen verkoston kautta, toimia tiedon välittäjänä, sekä jakaa tietoa alueilla hyviksi havaituista toimintamalleista. Tämä loi pohjaa yhtenäisten, hyvinvointialueen laajuisten käytäntöjen luomiselle ja edisti sitä kautta strategisen tavoitteen ”yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut” toteutumista.
Työryhmän aloittama kehitystyö jatkuu Pirkanmaan hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa (esim. osana oppialakohtaisten tiimien toimintaa). Jokaiselle kehittämiskärjelle nimettiin vastuuhenkilö Pirkanmaan hyvinvointialueelta, joka varmisti toiminnan jatkuvuuden myös hyvinvointialueelle siirtymisen ja PirSOTE-hankkeen päättymisen jälkeen.
Toimintamallissa koottiin kehittäjäverkosto, jossa oli edustettuna Pirkanmaan kuntien suun terveydenhuollon työntekijöitä kaikista ammattiryhmistä (hammashoitajat, suuhygienistit ja hammashoitajat). Kehittämisen tuen menetelminä hyödynnettiin yhteistilaisuuksia ja ja työpajoja, kunta/yta-kohtaisia tilannekatsauspalavereja, sparraustunteja ja seurantakyselyitä. Lisäksi perustettiin pienempiä työryhmiä edistämään yhdessä sovittuja keskeisiä kehittämistoimenpiteitä.