Yhteiskunnan kannalta on merkittävää, että poliittisilla päättäjillä on tahtoa ja ymmärrystä tukea taloudellisesti ohjelmia, joissa vanhemmuustaitoja kehitetään. Käypä hoito-suosituksen mukaan haastavasti käyttäytyvien lasten vanhemmat saavat tarvitsemaansa tukea psykoedukaation ja psykososiaalisten hoitomuotojen avulla.
Samoin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville päättäjille sekä työnantajille on tärkeää tiedottaa Perhekoulusta, jotta ymmärretään vanhempien sekä ammattilaisten tarve osallistua näihin ryhmiin. Työnantajat tarvitsevat perusteltua tietoa Perhekoulun vaikuttavuudesta, jotta he näkevät satsauksen merkityksen kauaskantoisesti työntekijän kohdalla.
STEA tukee toimintaa, jolloin hinnat ovat sekä perheille että koulutettaville ohjaajille edullisia ja mahdollisimman monen henkilön saavutettavissa. Perhekoulun pitkäaikaishyödyt näkyvät yhteiskunnallisella tasolla siten, että ajoissa apua saaneet perheet kuormittavat vähemmän erikoissairaanhoidon palveluita ja syrjäytymisriski pienenee. Ammattilaisten kautta toiminta juurtuu laajalle alueelle.
Perhekoulun eri vaiheissa noudatetaan seuraavia ohjeistuksia ja lakeja; Lastensuojelulaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Terveydenhuoltolaki, Henkilötietolaki, Laki terveydenhuollon ammattilhenkilöistä, Ammattihenkilöiden eettiset ohjeet, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus.
Perhekoulu POP on ohjelma, joka on tarkoitettu perheiden tukemiseen silloin kun perheessä on haastavasti käyttäytyvä lapsi. Tiedon ja tuen sekä konkreettisten keinojen avulla ennaltaehkäistään vakavampia käytöshäiriöitä ja ongelmien kasautumista sekä yksilön että perheiden kannalta. Lastenpsykiatrit Joanne Barton ja Seija Sandberg kehittivät kuntoutusmenetelmän "Pre-School Overactivity Programme" (University of Glasgow, Department of Child and Adolescent Psychiatry) todettuaan, että ylivilkkaisen leikki-ikäisten lasten vanhemmat tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta. Näissä tapauksissa vanhempi-lapsi-suhde on kovalla koetuksella. Tätä ohjelmaa toteutetaan Suomessa Perhekoulun nimellä, ja Barnavårdföreningen i Finland on rekisteröinyt ohjelman ja siihen liittyvän ohjaajakoulutuksen nimellä Perhekoulu POP®.
Ohjelman englanninkielinen alkuperäisteos on Hyperactive Children - a Practilal Guide for Parents (Joanne Barton, 1999). Tästä ovat suomenkielisen käsikirjan Barnavårdsföreningenillä STEA:n (silloisen RAY:n) tuella Perhekoulun käyttöä varten toimittaneet Seija Sandberg, Solveig Santanen, Annina Johansson, Hillevi Lauhaluoma ja Outi Rinne (1999). Vuosien 2000 -2004 välisenä aikana käsikirjasta on painettu kolme uudistettua painosta. Käsikirja on julkaistu myös ruotsin- ja englanninkielisenä. Neljännen uudistetun painoksen ovat toimittaneet Kuosmanen, Kurkio, Mahlberg, Ruoho-Pettersson ja Serenius-Sirve (2017). Käsikirjan tarkoituksena on toimia Perhekouluun osallistuvien vanhempien apuvälineenä. Kirjassa kerrataan niitä ohjelman teoreettisena pohjana ja käytännön sisältönä olevia asioita, joita ryhmätapaamisissa käsitellään. Perhekoulun päätyttyä kirja jää vanhempien avuksi ja tueksi.
Vuodesta 1999 lähtien Barnavårdsföreningen on toteuttanut Perhekoulua. Perhekoulun mallia on joustavasti kehitetty alusta lähtien kysynnän ja tarpeiden mukaan. Malli on osoittautunut toimivaksi ja vaikuttavaksi. Koulutuksen ja yhteistyön myötä malli on levinnyt usealle paikkakunnalle Suomessa.
Vanhempien näkökulma:
Vanhempien tarve on saada tietoa ja tukea sekä keinoja haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa toimimiseen.
- Vanhemmat saavat käytännön vinkkejä arjessa selviämiseen; testaavat niitä käytännössä ja saavat palautetta.
- Vanhemmat saavat asiallista ja ajankohtaista tietoa haastavan käyttäytymisen taustamekanismeista ja lisää ymmärrystä lapsensa käyttäytymiseen.
- Vanhempien syyllisyyden tunne omista kyvyistään vähenee vanhempien saadessa ohjauksen lisäksi vertaistukea muilta vanhemmilta, ja erikoislaatuiset kokemukset lapsen kanssa vähenevät.
Lapsen näkökulma:
Jokaisella lapsella on tarve tulla kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään haasteistaan huolimatta. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hän saa kasvaa myönteisessä ja häntä tukevassa ilmapiirissä.
- Lapset saavat harjoitella ohjatusti leikkimistä ryhmässä oman ohjaajan kanssa ja välitöntä myönteistä palautetta toiminnastaan.
- Lapset saavat kokemusta aikuisen myönteisestä huomiosta ja leikkimisestä sekä toimintojen loppuun asti viemisestä.
Ammattilaisten näkökulma:
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset ja opiskelijat kouluttautuvat Perhekoulu -ohjaajiksi lastenryhmässä ja/tai vanhempainryhmässä.
- Ammattilaiset saavat konkreettisia keinoja käyttöönsä, joilla he voivat edelleen tukea muita vanhempia ja käyttää näitä keinoja omassa työssään sekä jakaa tätä tietoutta myös omassa työyhteisössään.
- Ammattilaisten ammattitaito ja samalla oman työn mielekkyys lisääntyy
- Yhteistyö eri ammattilaisten kesken tiivistyy yli sektorirajojen. Ohjaajat voivat olla esimerkiksi kunnan perhetyön tekijöitä, erikoissairaanhoidossa työskenteleviä sairaanhoitajia tai psykologeja ja päiväkodin lastenhoitajia.
- Saatu menetelmäkoulutus on helposti joko suoraan tai osittain siirrettävissä / sovellettavissa muihinkin toimintaympäristöihin, kuten kouluun tai päivähoitoon.
Organisaation näkökulma:
- Taloudelliset vaikutukset; ammattilaiset/ opiskelijat ohjaajakoulutuksessa, jolloin heidän työnantajansa maksavat ko. päiviltä palkan, eikä heistä tule järjestävälle organisaatiolle palkkakustannuksia POP:in ajalta.
- yhteistyö kolmannensektorin toimijoiden, erikoissairaanhoidon ja kunnan perustason toimijoiden kesken mahdollista.
Perheet, joissa on haastavasti käyttäytyvä 3 - 6 -vuotias lapsi. Lapsella ei tarvitse olla diagnoosia eikä Perhekouluun vaadita lähetettä. Vanhempien subjektiivinen kokemus lapsen haastavasta käytöksestä riittää. Viisi perhettä kerrallaan mahtuu Perhekouluun. Vanhemmat ovat omassa ryhmässään (max. 10 /ryhmä) ja lapset omassaan (max. 5 / ryhmä). Perhekoulun verkostotapaamiseen, jossa kerrotaan Perhekoulussa käytettävistä keinoista sekä Perhekouluajatuksesta, voivat osallistua lapsen isovanhemmat, kummit, sukulaiset sekä päivähoidon työntekijät. Perhe itse kutsuu haluamansa verkoston tapaamiseen.
Vanhempien osallistuminen Perhekouluun edellyttää, että heillä ei ole mielenterveyteen liittyviä ongelmia, jotka estäisivät toimimasta vertaisryhmässä ja estäisivät mahdollisen jaksamisen kotitehtävien suorittamisessa. Toinen vertaisryhmän toiminnan edellytyksistä on yhteinen kieli, koska tulkin käyttäminen ei tue ryhmässä toteutettavaa struktuuria. Vertaisryhmätoimintaan osallistuminen edellyttää avoimuutta siihen osallistujilta. Myös lapsen masennus on este ryhmään osallistumiselle.
Perheiden tulee saada tietoa lapsensa kehityksen tukemisesta, kasvattamisen haasteista sekä Perhekouluun hakeutumisen mahdollisuuksista. Vanhemmat voivat olla itse suoraan yhteydessä Barnavårsföreningeniin puhelimitse, sähköpostitse tai kotisivujen välityksellä ilmoittautuakseen heille sopivaan Perhekoulu ryhmään (suomeksi vai ruotsiksi ja mihin ajankohtaan). Myös julkisen tai yksityisen sektorin toimija/ ko. avun tarpeessa olevan perheen kanssa työskentelevä ammattihenkilö voi suositella / ilmoittaa perheen (yhteistyössä perheen kanssa) Perhekouluun. BF:n toimijoiden taholta huolehditaan, että POP ryhmien käytössä olevat tilat ja välineet ovat asianmukaiset ja säännöllisesti huolletut.
Perhekoulun ohjaajakoulutukseen osallistuvilta vaaditaan, että he ovat sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisia tai alaa opiskelevia henkilöitä. Lisävaatimuksena on, että he ovat työskennelleet/ työskentelevät tai tulevat työskentelemään lapsiperheiden kanssa. Ohjaajakoulutukseen hakeutuvan omalla myönteisellä asenteella sekä halulla käyttää omaksumiaan asioita omassa työssään on tärkeä merkitys.
