Palveluohjaus kotihoidossa, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Palveluohjaus kotihoidossa, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Yhtenäinen malli palveluohjaukselle kotihoidossa ja yhteistyölle kotihoidon ja seniori-infon välillä. Palveluohjausta annetaan moniammatillisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. 

Toimintamallin nimi
Palveluohjaus kotihoidossa, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Yhtenäinen malli palveluohjaukselle kotihoidossa ja yhteistyölle kotihoidon ja seniori-infon välillä. Palveluohjausta annetaan moniammatillisesti asiakkaan tarpeiden mukaan. 

Toteutuspaikka
Kotihoidon yleinen asiakasohjaus​
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Funded by Next Generation EU

Tekijä

Tekijä

Niki Hintikka

Luotu

Luotu

20.5.2024

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

6.11.2025
Ratkaisun perusidea

Kotihoidolle ja seniori-infolle luotiin yhteistyömalli ja yhteinen toimintamalli kotihoidon asiakkaiden palveluohjaukseen

Palveluohjausta on velvoitettu antamaan kuka tahansa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen. Kotihoidon henkilöstö antaa asiakkaille jatkuvaa palveluohjausta, arvioi asiakkaan toimintakykyä ja tunnistaa palveluiden tarvetta. Kotihoidolle on luotu riskiasiakkaan ohjeistus, jonka mukaan kotihoidon työntekijät osaavat antaa asiakkailleen myös pidemmälle vietyä palveluohjausta.

Toimintamalli käsittää kuvauksen palveluohjauksen asioista, jotka ohjataan seniori-infon asiakasvastaaville sekä vakioidun mallin asiakasyhdyspintapalaverille, jossa käsitellään kotihoidon asiakkaita, joiden tilanne edellyttää moniammatillista käsittelyä. Ohessa kehitettiin kotihoidon ja seniori-infon välistä viestintää ja otettiin käyttöön järjestelmien sisäisiä viestivälineitä.

Toimintaympäristö

Ikääntyneiden palveluissa kaikkea kehittämistä ohjaa ikääntyneiden määrän kasvu ja sen myötä asiakasmäärän lisääntyminen, sekä suurten ikäluokkien eläköityminen. Kotihoidon palveluohjausta ajatellen merkittävä asia on asiakaskunnan moninaistuminen. Kotihoito tarvitsee entistä enemmän moniammatillista tukea asiakkaiden tilanteisiin. Hyvinvointialueiden rahoituspohja ja jatkuvat sopeuttamistoimet vaikuttavat palveluiden myöntämiseen. Asiakkaiden palvelutarvetta tulee arvioida jatkuvasti. ​

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä oli kotihoidon, sairaalapalveluiden sekä seniori-infon asiakasohjaukseen ja palvelutarpeen arviointiin osallistuvia työntekijöitä ja heidän esihenkilöitään. Asiakasymmärrystä on kerrytetty kuuntelemalla asiakkaita erilaisissa asiakaskontakteissa sekä heiltä saatujen palautteiden avulla. Työryhmissä ei varsinaisesti ole ollut mukana asiakkaiden edustajia. ​

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallia on kehittämistyön aikana juurrutettu perehtymällä jokaisen yksikön lähtötilanteeseen perusteellisesti ja käymällä paljon keskusteluja siitä, minkälainen toiminnanmuutos tulee olemaan kussakin yksikössä. Koulutuksia on järjestetty paljon. On panostettu paikanpäällä toteutettaviin keskusteleviin koulutustilaisuuksiin ja täydennetty niitä Teams-tietoiskuilla. Jokainen kotihoidon yksikkö on saanut lisäkoulutusta pyydettäessä. ​

Toimintaohjeita ja on luotu ja tarkennettu aina tarpeiden mukaisesti. ​

Esihenkilöitä on osallistettu aktiivisesti ja johtamisen merkitystä korostettu. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Palveluohjauksen toimintamalli ja asiakasyhdyspintapalaverit on otettu käyttöön koko Luvn-alueella. Yhteistyö seniori-infon ja kotihoidon välillä on tiivistynyt aikaisemmasta ja uusi käytäntö koetaan toimivaksi. Viestintä tapahtuu pääosin potilastietojärjestelmien välityksellä. ​

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittämistyön aikana tärkeimmiksi asioiksi nousi hyvä ymmärrys lähtötilanteesta ja työntekijöiden osallistaminen projektin etenemiseen ja toimintamallin käyttöönottoon. Tätä toteutettiin keskustelevilla koulutustilaisuuksilla, joiden perusteella vielä voitiin muokata koulutusmateriaaleja ja ottaa huomioon henkilöstön tarpeet. Koulutusten määrä ja sisältö oli tärkeää muokata kullekin yksikölle sopivaksi. ​

Tärkeää on: ​

  • Nykytilan ymmärtäminen​
  • Tavoitteen määrittely​
  • Toimenpiteiden ja tarvittavien resurssien tunnistaminen​
  • Henkilöstön osallistaminen​
  • Keskusteleva kehittäminen​
  • Esihenkilöiden motivointi muutosjohtamiseen​

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toimintamallia on sovellettu ja se on otettu käyttöön myös kotikuntoutuksessa sekä sairaalapalveluissa. Kotikuntoutuksen ja sairaalapalveluiden osalta keskeisin muutos oli nimetyt asiakasvastaavat, jotka ottavat vastuuta alueensa kotikuntoutuksen/sairaalapalveluiden palveluohjauksesta, näin kotikuntoutuksen ja sairaalapalveluiden henkilöstö sai omat kanavat ja yhteyshenkilöt joihin olla yhteydessä.

Kotikuntoutukselle luotiin myös mallipohjat ensi-arvioinneille, uudelleenarvioinnille ja loppuarvioinneille, joiden avulla arvioinnit ovat yhtenäisempiä ja niiden perusteella on mahdollista tehdä palvelupäätöksiä. Palvelupäätökset aloitetuista palveluista tekevät nimetyt asiakasvastaavat.

Erityisesti sairaalapalveluissa työtehtävien kohdentaminen nimetyille asiakasvastaaville helpotti tiiviimmän ja sujuvamman yhteistyön luomista sairaalapalveluiden ja seniori-infon välillä, työnteko on myös tehostunut tehtävien keskittämisen myötä ja nimettyjen asiakasvastaavien tietotaito kotiutumiseen liittyvistä asioista ja asumisen tarpeen arvioinneista on kasvanut nopeasti. 

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä