Palveluketjutyön tuotteistaminen Keski-Suomen hyvinvointialueella

Luotu 06.07.2023
Palveluketjutyön tuotteistaminen Keski-Suomen hyvinvointialueella
Palveluketjutyön tuotteistaminen Keski-Suomen hyvinvointialueella

Tiivistelmä

Palveluketjujen yhtenäistämistä ja kehittämistä tehdään yhteisesti sovitun toimintamallin avulla, jossa pääpaino on käytännön kehittämistyössä. Palveluketjutyön kehittämisestä vastaaville ammattilaisille on tehty materiaali (palveluketjutyön käsikirja), johon on koottu käytännön vinkkejä sekä esimerkkejä onnistuneen palveluketjutyön toteuttamiseksi. 

Palveluketjutyön toimintamalli on selkeytynyt eri hoito- ja palveluketjuja kehitettäessä Keski-Suomen hyvinvointialueella: 

  • Elämäntapaohjauksen palveluketju
  • Diabeteksen hoito- ja palveluketju
  • Eri ikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluketjut
  • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketju
  • Paljon palveluita käyttävän palveluketju

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Keski-Suomessa on tehty pitkään hoitoketjutyötä, jossa on ollut painopiste hoitoketjujen kuvaamisessa. Varsinaiseen kehittämistyöhön käytettävä resurssi on ollut pieni. 

Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin: 

  • Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
  • Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
  • Vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Palveluketju on palvelukokonaisuus, joka muodostuu tietylle asiakasryhmälle tarkoitetuista perättäisistä tai osin yhtäaikaisesti toteutuvista palveluista. Hoito- ja palveluketjujen yhtenäistämisessä ja määrittämisessä ovat keskiössä asiakasryhmien palvelutarpeet ja se, miten palveluilla niihin vastataan. Keskeistä on määritellä ja yhtenäistää palveluiden kriteerit, eri toimijoiden vastuut sekä työnkulut. 

Tarkoituksena on luoda yhtenäinen toimintamalli eri hoito- ja palveluketjujen kehittämiseen. Hoito- ja palveluketjujen yhtenäistämisessä ja määrittämisessä ovat keskiössä asiakasryhmien palvelutarpeet ja se, miten palveluilla niihin vastataan. Palvelujen yhteensovittamisesta hyötyvät erityisesti asiakkaat, jotka käyttävät paljon tai monialaisesti palveluja. Hoito- ja palveluketjujen yhtenäistämisestä hyötyvät myös palveluverkostossa toimivat ammattilaiset ja 3. sektorin toimijat. 

Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeen eri hoito- ja palveluketjujen kehittämisasiantuntijoiden kesken käynnistettiin säännölliset yhteistapaamiset keväällä 2022. Tavoitteena oli käydä läpi missä vaiheessa kunkin ketjun työskentely oli, keskustella mahdollisista kehittämistyön haasteista sekä jakaa kokemuksia ja vinkkejä ryhmän kesken. Osassa hoito- ja palveluketjujen kuvauksia oli mukana kokemusasiantuntijoita. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli eri hoito- ja palveluketjujen kehittämiseen (vastuut, resurssit, työvaiheet, kehittämistyön ja toimenpiteiden edistäminen asiakasrajapinnassa). 

Sujuvat palveluketjut varmistavat, että

  • Asiakas on aktiivinen toimija itsensä hoidossa ja oman tilanteensa edistämisessä
  • Palveluiden kriteerit, eri toimijoiden vastuut ja työnkulut ovat määritelty ja yhtenäisiä
  • Eri ammattilaisten ja palveluiden välinen yhteistyö on tiivistä ja systemaattista​
  • Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen panostetaan​
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Palveluketjutyön kokonaiskoordinoinnista sekä tiettyjen palveluketjujen kehittämisestä vastaavat tahot ja heidän vastuunsa on hyvä nimetä.  Lisäksi on tärkeää päättää, mitä hoito- ja palveluketjuja erityisesti kehitetään. Jos mahdollista, on hyvä valita kehittämiskohteeksi sellaiset hoito- ja palveluketjut, joissa on mahdollista hyödyntää laatu- ja vaikuttavuustietoa kehittämistyön tulosten seuraamiseksi. 

Palveluketjutyön käsikirjaa ovat kommentoineet palveluketjujen kehittämisestä ja koordinoinnista vastaavat henkilöt Keski-Suomen hyvinvointialueella. 

Toimintamallin ydinsisältö

Palveluketjujen yhtenäistämistä ja kehittämistä tehdään yhteisesti sovitun toimintamallin avulla, jossa pääpaino on käytännön kehittämistyössä. Palveluketjutyön kehittämisestä vastaaville ammattilaisille on tehty materiaali (palveluketjutyön käsikirja), johon on koottu käytännön vinkkejä sekä esimerkkejä onnistuneen palveluketjutyön toteuttamiseksi. 

Palveluketjutyön toimintamalli on selkeytynyt eri hoito- ja palveluketjuja kehitettäessä Keski-Suomen hyvinvointialueella: 

  • Elämäntapaohjauksen palveluketju
  • Diabeteksen hoito- ja palveluketju
  • Eri ikäisten mielenterveys- ja päihdepalveluketjut
  • Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketju
  • Paljon palveluita käyttävän palveluketju

Toimintamallin aikaansaama muutos

Palveluketjutyön kehittämisen toimintamallin kuvaaminen ja palveluketjutyön käsikirjan laatiminen on selkeyttänyt kehittämistyön tehtäviä ja vaiheita. Etenkin myöhemmässä vaiheessa palveluketjutyöhön mukaan tulleille selkeän toimintamallin kuvaaminen ja kehittämisen vaiheiden läpikäynti on ollut hyödyllistä. Tuotteistamisen toivotaan hyödyttävän Keski-Suomen hyvinvointialueella hoito- ja palveluketjutyössä työskenteleviä uusia toimijoita. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Palveluketjutyössä on tärkeää määritellä seuraavat asiat: 

  • Ydintyöryhmä ja vastuutaho: Kuka/ketkä vastaavat kehittämistyön kokonaiskoordinaatiosta ja ohjauksesta​?

  • Kehittämistyön tavoitteet ja toimenpiteet​: Mitä palveluketjun yhtenäistämisellä halutaan saavuttaa asiakkaan näkökulmasta?​ Mitä täytyy tehdä käytännön työssä toisin, jotta asiakkaat saavat oikea-aikaisemmin, nopeammin tai sujuvammin palvelunsa tai sisällöltään laadukkaampaa palvelua?​

  • Käytettävät resurssit: Ydintyöryhmä, noin 4-10 henkilöä. Kuinka paljon asiakastyötä tekevien, kokemusasiantuntijoiden ja 3. sektorin toimijoiden on mahdollista osallistua palveluketjutyöhön?

  • Aikataulut, työvaiheet ja työnjako​: Aikataulutus, työvaiheiden ja vastuiden määrittely. 

  • Seuranta, arviointi ja raportointi: Millä mittareilla, mistä järjestelmistä ja kuinka usein arviointia tehdään? Kuka/ketkä arvioinnin toteuttavat?

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Keski-Suomen hyvinvointialue
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)