Useat Suomessa tehdyt väestö- ja rekisteripohjaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ulkomaalaistaustaiset ja erityisesti pakolaistaustaiset henkilöt ovat harvoin psykiatrisen hoidon piirissä, vaikka he kokevat runsaasti psyykkisiä oireita. (Castaneda ym. 2012; Castaneda ym 2015; Skogberg ym. 2019; Lehti ym. 2017; Markkula ym.2017; Kieseppä ym 2019.) Pakolaistaustaisten henkilöiden yhdenvertainen pääsy mielenterveyspalveluihin voi vaarantua monista eri syistä. Näitä syitä ovat esimerkiksi haasteet hoidon tarpeen tunnistamisessa, hankaluudet hoitoon hakeutumisessa sekä erilaiset hoitoketjuissa ja palvelupoluissa ilmenevät epäselvyydet. Terveydenhuollon henkilökunta voi kokea puolestaan hoitotyön vaikeana, jos potilaalla on erilainen kulttuurinen tausta tai yhteinen kieli potilaan kanssa puuttuu. (Castaneda ym. 2018.)
Henkilöstön kulttuurista kompetenssia lisäämällä voidaan vaikuttaa väestöryhmien välisiin eroavaisuuksiin mielenterveydessä (Aggarwal ym. 2016). Kulttuurisella kompetenssilla tarkoitetaan kaikista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioittamista ja syrjimättömän ilmapiirin ylläpitämistä. Ammattilaisen kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi asenteita, tietoa ja taitoa sekä toimintaa, joka mahdollistaa vaikuttavan ja tehokkaan työskentelyn monikullttuurisissa tilanteissa ja eri kulttuurien välillä. (Castaneda ym. 2018.)
Lähteet:
Aggarwal NK, Lam P, Castillo EG ym. 2016. How do clinicians prefer cultural competence training? Findings from the DSM-5 cultural formulation interview field trial. Acad Psychiatry. 40(4):584-591.
Castaneda AE, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S. 2012. Migrant health and wellbeing. A study on persons of Russian, Somali and Kurdish origin in Finland. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Report 61/397.
Castaneda AE, Larja L, Nieminen T, Jokela S, Suvisaari J, Rask S, Koponen P, Koskinen S. 2015. Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus Ja osallisuus. Ulkomaalaista syntyperää olevien Työ ja hyvinvointi -Tutkimus 2014 (UTH). Tampere.
Castaneda, AE, Mäki-Opas J, Jokela S, Kivi N, Lähteenmäki M, Miettinen T, Nieminen S, Santalahti PP. 2018. Pakolaisten Mielenterveyden Tukeminen Suomessa PALOMA-Käsikirja. Helsinki: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy.
Skogber N, Mustonen K-L, Koponen P, Tiittala P, Lilja E, Ahmed Hadi Omar A, Snellman O, Castaneda AE. 2019. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Helsinki.
Lehti V, Gissler M, Markkula N, Suvisaari J. 2017. Mortality and causes of death among the migrant population of Finland in 2011-13. Eur J Public Health. 27(1),117-123.
Markkula N, Lehti V, Gissler M, Suvisaari J. 2017. Incidence and prevalence of mental disorders among immigrants and native Finns: a register-based study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 52(12),1523-1540.
Kieseppä V, Torniainen M, Markus H ym. 2019. Immigrants ’ mental health service use compared to that of native Finns : a register study.
PALOMA-koulutuksen tavoitteena oli tässä organisaatiossa edistää psykiatrialla työskentelevän henkilöstön kulttuurisen kompetenssin kasvua ja sen avulla parantaa pakolaistaustaisten ja muidenkin ulkomaalaistaustaisten henkilöiden psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa saamaa palvelua. Pidemmällä aikavälillä tämä voi näkyä em. kohderyhmän palveluihin hakeutumisena ja avun saamisena keskivaikeisiin ja vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin.
PALOMA-koulutus sopii laajasti eri alojen ammattilaisille, opiskelijoille ja vapaaehtoisille, jotka kohtaavat työssään tai muussa toiminnassaan pakolaistaustaisia henkilöitä.