Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Laadukkaan palliatiivisen hoidon järjestämiseksi kaikilta ammattilaisilta edellytetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista. Ammattilaisten osaaminen muodostuu tutkintoon johtavasta perusopetuksesta täydentyen täydennyskoulutusten ja erikoistumiskoulutusten avulla. Osaamisen varmistamiseksi kaikille palliatiivista hoitoa toteuttaville ammattiryhmille tulisi mahdollistaa systemaattisesti lisä- ja täydennyskoulutus kaikilla palliatiivisen hoidon järjestämisen tasoilla.
Työryhmän sisällä käydyissä keskusteluissa tunnistettiin palliatiivisen hoidon ja saattohoidon koulutukseen liittyvät haasteet ja seuraukset; Jokainen HVA järjesti koulutuksia itsenäisesti toisistaan tietämättä ja jopa ajallisesti lähekkäin. Myös koulutusten ohjelmat saattoivat olla samankaltaisia ja osittain päällekkäisiä. Koulutusten järjestämisessä tehtiin päällekkäistä työtä. Lasten ja nuorten palliatiivista hoitoa toteutettiin tarvittaessa kaikilla HVA:lla, jolloin osaamiseen ja koulutukseen liittyvä tarve kasvoi merkittävästi erityisesti kotisaattohoidossa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Itä-Suomen YTA:n hyvinvointialueet Etelä-Savo -Eloisa, Keski-Suomi - Hyvaks, Pohjois-Savo - PSHVA ja Pohjois-Karjala - Siun sote.
STM:n palliatiivisen hoidon suositusten (STM 2019: 68) mukaan laadukkaan palliatiivisen hoidon järjestämiseksi ammattilaisilta edellytetään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista. Hyvinvointialueiden palliatiivisten keskusten vastuulla on suunnitella, toteuttaa ja koordinoida palveluketjujen alueellista täydennyskoulutusta hyödyntäen esimerkiksi täydennyskoulutuksen vuosikellosuunnitelmaa mahdollistaen täydennyskoulutukseen osallistuminen kaikille ammattiryhmille. Itä-Suomen YTA:lla koulutusvastuu on alueen hyvinvointialueilla eli Etelä-Savolla (Eloisa), Keski-Suomella (Hyvaks), Pohjois-Savolla (PSHVA) ja Pohjois-Karjalalla (Siun sote).
Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen; systemaattinen, säännöllinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutus hyödyntäen alueellisia resursseja sekä osaamista sekä etäyhteyksiä koulutuksen järesjtämisessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö, joka kohtaa työssään palliatiivisen hoidon potilaita. Henkilöstön paremman palliatiivisen hoidon osaamisen, ymmärtämisen ja toimivan yhteistyön kautta toiminnasta hyötyvät myös palliatiivisen hoidon potilaat ja heidän läheisensä parantaen samalla potilastyytyväisyyttä, luottamusta ja läheisten kokemusta hoidon laadusta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Alueellisen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutuksen kehittämiseksi perustettiin Itä-Suomen YTA:lla toimiva täydennyskoulutustyöryhmä. Täydennyskoulutustyöryhmään on valittu jäsenet alueen jokaiselta hyvinvointialueelta niin, että jäsenistö edustaa mahdollisimman kattavasti moniammatillista palliatiivisen hoidon osaamista.
- Täydennyskoulutustyöryhmälle on sovittu säännölliset kokousajat neljästi vuodessa, jotta koulutukseen liittyvät teemat ja asiat voidaan huomioida koulutusten suunnittelussa sekä järjestämisessä.
- Koulutusten järjestämisen osalta täydennyskoulutustyöryhmä on sopinut selkeä aikataulun ja ”koulutusvuorot” vuosikellon tapaan Itä-Suomen palliatiivisina foorumeina, jolloin koulutusten järjestämiseen liittyvä vastuunkanto on helposti jaettavissa kaikkien toimintaan osallistuvien hyvinvointialueiden kesken. Alueilla aiemmin järjestettyjen koulutusten koulutuspalaute hyödynnetään koulutusten aihe- ja sisällön suunnittelussa vastaamaan henkilöstön koulutustarpeita. Koulutuksissa huomioidaan niin kaikenikäisten potilaiden palliatiivisen hoidon tarpeet (lapset ja nuoret sekä aikuispotilaat).
- Koulutusta järjestetään myös perustasolla työskenteleville ammattilaisille vuosittain toteutettavan perustason koulutussarjan avulla. Koulutukset järjestetään tiettyjen teemojen mukaan 8-osaisena koulutussarjana (kesto 60 min) etäyhteyden avulla.
Kaikki Itä-Suomen YTA:lla järjestetyt koulutukset ovat ilmaisia osallistuvien hyvinvointialueiden työntekijöille madaltaen näin osallistumiskynnystä koulutuksiin.
