Päivystyksellisten tilanteiden tunnistaminen ja hallinta ikääntyneiden palveluissa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Päivystyksellisten tilanteiden tunnistaminen ja hallinta ikääntyneiden palveluissa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Ikääntyneiden palveluiden yksiköistä valitaan hätätilannevastaavat, jotka käyvät Päivystykselliset tilanteet -koulutuksen ja perehdyttävät muut ammattilaiset saamansa koulutuspaketin avulla.
Toimintamallin nimi
Ikääntyneiden palveluiden yksiköistä valitaan hätätilannevastaavat, jotka käyvät Päivystykselliset tilanteet -koulutuksen ja perehdyttävät muut ammattilaiset saamansa koulutuspaketin avulla.
Yksiköissä valitaan hätätilannevastaavat (lähihoitaja tai sairaanhoitaja), jotka koulutuksen käytyään perehdyttävät yksikössä muut ammattilaiset saamansa koulutuspaketin avulla.
Ennen simulaatiokoulutukseen osallistumista työntekijät käyvät Sata-alueen osaamisen kehittämisen palveluiden järjestämän hätäensiapukoulutuksen ja opiskelevat omatoimisesti Duodecimin Oppiportista seuraavat koulutuskokonaisuudet
- Hoitosuunnitelmat ja hoidon linjaukset (40 min)
- Päivystystilanteet kotihoidossa (30 min)
Simulaatiokoulutus on Sata-alueen osaamisen kehittämisen palveluiden järjestämä 3 tunnin mittainen Päivystykselliset tilanteet -koulutus, jonka tavoitteena on
- Koulutettava hallitsee yhtenäisen toimintatavan päivystyksellisissä tilanteissa
- Koulutettava osaa ABCDE, ISBAR ja NEWS -työkalujen käytön
- Tunnistaa hätätilapotilas
- Tunnistaa konsultoitava tilanne
- Kirkastaa oma rooli päivystyksellisessä tilanteessa
Hätätilannevastaavat saavat koulutuksesta kolmen vuoden pätevyyden. Koulutusten järjestäminen kohderyhmän yksiköille on jaettu kolmen vuoden ajalle. Jokaisena lukukautena järjestetään kohderyhmälle räätälöity hätäensiapukoulutus sekä kolme saman sisältöistä Päivystykselliset tilanteet -koulutusta. Kotihoidon koulutuksiin varataan kaksi lukukautta, arviointi- ja kuntoutusyksiköille sekä Sata-alueen omille ja yksityisille ympärivuorokautisen hoidon yksiköille kullekin yksi lukukausi. Kolmivuotiskaudesta jäljelle jäävänä lukukautena koulutuksiin saa osallistua kaikista kohderyhmän yksiköistä, joissa on tarvetta hätätilannevastaavien koulutuksille.
Koulutuksen käyneet hätätilannevastaavat järjestävät yksiköissään lähikoulutukset saamansa koulutuspaketin avulla. Vuosina 2024-2025 koulutusten tueksi oli mahdollisuus lainata yksikköön VR-laseja, joiden avulla akuuttitilanteiden tunnistamista ja niiden hoitamista harjoiteltiin todentuntuisissa tilanteissa. Lähikoulutuksiin osallistuvien ennakkomateriaali on hätätilannevastaavien koulutuksen kanssa sama.
Lähikoulutusten sisältö (hätätilannevastaava kouluttaa)
Suosituskesto 3 h
-
ABCDE-systemaattinen tilan arvio (30 min)
-
ISBAR-hoito-ohjeen pyytäminen (20 min)
-
NEWS (20 min)
-
Ohje kiireellisiin yhteydenottoihin kotihoidossa, ympärivuorokautisissa yksiköissä sekä arviointi- ja kuntoutusyksiköissä (30 min)
Koulutuksen käyneet hätätilannevastaavat liitetään Teamsissä Hätätilannevastaavien verkostoon. Kanavalla käytävät keskustelut tarjoavat vertaistukea ja edistävät toimintamallin jatkuvaa kehittämistä. Verkosto kokoontuu säännöllisesti. Verkostoon kuuluu hätätilannevastaavien lisäksi kouluttajat, toimintamallin koordinoijat sekä koti- ja laitoshoidon ylilääkäri. Verkostosta löytyy yhtenäinen koulutusmateriaali hätätilannevastaavien järjestämiin lähikoulutuksiin sekä niistä annetut koulutuspalautteet yksiköittäin.
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Hyvinvointialueiden järjestämisvastuu: Lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueet turvaamaan väestölle yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut. Tämä edellyttää, että hoitohenkilöstö tunnistaa ajoissa päivystykselliset tilanteet ja osaa toimia niiden vaatimalla tavalla, jotta vältetään tarpeettomia päivystyskäyntejä ja turvataan potilasturvallisuus.
- Potilasturvallisuuslaki ja hoitotyön ammattioikeudet: Ammattilaisilla on velvollisuus noudattaa lakia ja toimia potilaan parhaaksi.
- Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon henkilöstöllä on velvoite osallistua riittävästi täydennyskoulutukseen. Laadultaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin.
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Ikääntyvä väestö: Väestön ikääntyessä yhä useampi tarvitsee kotihoitoa tai ympärivuorokautisia palveluita. Ikäihmisillä on usein monisairauksia, jotka lisäävät äkillisten terveydentilan muutosten riskiä.
- Hoitosuunnitelmat ja ennakoivat hoitosuunnitelmat ohjaavat toimintaa päivystyksellisessä tilanteessa.
Taloudelliset tekijät
- Kustannusten hallinta: Jos päivystyksellisiä tilanteita ei tunnisteta ajoissa, seurauksena voi olla pitkiä sairaalahoitojaksoja tai komplikaatioita, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa. Oikea-aikainen reagointi säästää resursseja.
- Henkilöstön osaamisen vaikutus tehokkuuteen: Kun osaaminen on vahvaa, turhat päivystyskuljetukset ja sairaalajaksojen kustannukset vähenevät.
Kulttuuriset tekijät
- Asiakaslähtöisyys ja arvokas vanhuus: Jokaisella on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen hoitoon kotona tai asumisyksikössä. Päivystyksellisten tilanteiden hallinta tukee arvoa.
- Luottamus julkisiin palveluihin: Palveluiden uskottavuus rakentuu siitä, että akuutteihin tarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisesti.
Ympäristötekijät
- Hoitoympäristö kotioloissa: Ammattilaisen on osattava arvioida tilanne olemassa olevilla resursseilla ja tehdä nopeita päätöksiä.
Kohderyhmänä ovat ikääntyneiden asiakkaiden parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset
- Kotihoidossa
- Ympärivuorokautisissa yksiköissä
- Arviointi- ja kuntoutusyksiköissä
Toimintamalli jatkuu osana Sata-alueen palvelutuotantoa Ikääntyneiden palveluiden johtoryhmän päätöksellä. Sata-alueen sisäiseen tietopankkiin on lisätty Hätätilannevastaavien ja heidän yksiköissänsä järjestämien lähikoulutusten koulutusmallit.
Sata-alueen ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen keväällä 2026 tapahtuvista koulutuksista on sovittu. Hätätilannevastaavien valitseminen ja koulutuksiin ilmoittautuminen ovat käynnistyneet sovitusti. Yksityisille, Sata-alueella sijaitseville ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden vastuuhenkilöille on pidetty tiedotustilaisuudet toimintamallista ja koulutusajankohdat on sovittu. Yksityisten ympärivuorokautisten yksiköiden yhteyshenkilö toimintamallin tiimoilta on sovittu.
Vuoden 2026 alusta alkaen toimintamallin koordinointi tapahtuu ikääntyneiden palveluiden toimesta. Osaamisen kehittämisen palveluiden resurssia käytetään koulutusten suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, palvelutuotannon kantaessa kokonaisvastuuta toimintamallista.
Toimintamallin juurtumiseksi käytäntöön palvelutuotannosta on nimetty kouluttajat ja koordinoijat. Kouluttajat osallistuvat viimeistään vuoden 2026 aikana osaamisen kehittämisen palveluiden järjestämiin Hätätilannevastaavien koulutuksiin. Palvelutuotannon kouluttajan rooli on ylläpitää Hätätilannevastaavien verkosto-Teams kanavaa ja Hätätilannevastaavien koulutuksissa kouluttaa ikääntyneiden palveluiden hoito-ohjeen käyttö. Toimintamallin koordinoijat kutsuvat koolle ja vetävät verkostotapaamisia. He sopivat tulevat koulutusajankohdat osaamisen kehittämisen palveluiden kanssa ja suunnittelevat lähikoulutuksissa käytettävät oppimistavat yhteistyössä. Toimintamallin koordinoijat luovat tiedostot, joiden kautta ilmoittautuminen koulutuksiin tapahtuu, ja vastaavat koulutuksiin liittyvästä viestinnästä.
Hätätilannevastaavat toteuttavat yksiköissä lähikoulutukset ja ilmoittavat koulutuksista osaamisen kehittämisen palveluille erillisellä lomakkeella. He tutustuvat kattavaan koulutusmateriaaliin sekä koulutuksista saatuun palautteeseen Hätätilannevastaavien verkostossa ja jakavat siellä kokemuksiaan lähikoulutuksista, saaden vertaistukea toisiltaan.
Hätätilannevastaavat/esihenkilöt suunnittelevat, tiedottavat ja vastaavat yksikön lähikoulutusten käytännön järjestelyistä. Esihenkilöt pitävät yllä tietoa yksikön hätätilannevastaavista ja koulutusten etenemisestä ja mahdollistavat tarvittaessa uusien kouluttautumisen. Esihenkilöt ilmoittavat hätätilannevastaavat koulutuksiin ja huolehtivat lähikoulutusten toteutumisesta yksikössä. Lisäksi he seuraavat Talentti-järjestelmästä (entinen OSS) henkilökunnan koulutussuorituksia ja varmistavat jokaisen työntekijän suorittavan koulutuksen. Esihenkilöt seuraavat myös työntekijöiden perehdytyksen etenemistä ja laativat kvartaaleittain yksikön koulutuksista raportin, jonka toimittavat omalle esihenkilölleen.
Päälliköt kokoavat yksiköiden raporteista oman alueensa tilanteen ja toimittavat sen ikääntyneiden johtoryhmän käsiteltäväksi. Toimialue vastaa siitä, että päivystyksellisten tilanteiden tunnistaminen ja hallinta sisältyvät ikääntyneiden palveluiden työntekijöiden perehdytysohjelmaan.
Kehittämisen lähtökohtana toimineessa nykytilakartoituksessa esiin nousseisiin ohjeiden ja koulutusten puutteeseen pystyttiin vastaamaan. Ikääntyneiden palveluiden työntekijöille koottiin ohje kiireellisiin asiakkaan hoitoa koskeviin yhteydenottoihin kotihoidossa, ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja arviointi- ja kuntoutusyksiköissä. Selkeillä ohjeilla ja kehitetyllä toimintamallilla vastataan haasteeseen, jossa päivystykselliset tilanteet ovat yksittäiselle hoitajalle verrattain harvinaisia.
Hätätilannevastaavia koulutettiin 1,5 vuoden aikana yhteensä 75. Kotihoidon hätätilannevastaavat kouluttivat yksiköissä järjestämissään koulutuksissa päivystyksellisten tilanteiden tunnistamiseen ja hallintaan 115 sote-ammattilaista.
Järjestetyt koulutukset ovat lisänneet työntekijöiden osaamista tunnistaa ja hallita päivystyksellisiä tilanteita. Hätätilannevastaavien koulutuksista ja heidän järjestämistään lähikoulutuksista saatu palaute on erinomaista. Osaamisen vahvistamisen rinnalla toimintamalli on lisännyt henkilökunnan työtyytyväisyyttä. Hätätilannevastaavien verkosto tarjoaa riittävästi tukea ja sen kokoontumiset koetaan hyödyllisiksi.
Porin kotihoitoon pilotissa tehdyn mittarihankinnan avulla onnistuttiin parantamaan potilasturvallisuutta, hoidon oikea-aikaisuutta ja laadukasta hoitoa lisäämällä asiakkailta huolella tehtyjen mittausten määrää (kaikki mittaukset otettu) 20 %. Samalla vähennettiin 20 % tilanteita, joissa kotihoidon hoitaja ei ollut tehnyt asiakkaan vointia arvioidessa mittauksia ollenkaan.
Päivystystilanteiden hoito ei ole vielä juurtunut osaksi perehdytystä, vaikka se on ollut keskeinen tavoite. Johtoryhmätason hyväksyntä ja vastuiden selkeyttäminen tukevat toimintamallin juurruttamista jatkossa. Hätätilannevastaavien kouluttaminen kaikkiin yksiköihin käynnistyi hitaasti, mutta koulutukset ovat edenneet ja seurantakäytännöistä on sovittu.
Viestintä osoittautui merkittäväksi kehittämiskohteeksi: ajantasaisen ja selkeän tiedon puute hidastaa toimintamallin käytännön toteutumista. Jatkossa tiedonkulkua on parannettava ja viestinnän suunnitelmallisuutta vahvistettava.
Jalkautusvaiheessa kootun ohjeistuksen kohdentumista ja käytännön soveltuvuutta pyritään parantamaan lisäämällä hätätilannevastaaville järjestettävän koulutuksen moniammatillisuutta viemällä substanssiosaaja osaamisen kehittämisen palveluiden työpariksi.
Selkeä koulutusmateriaali ja lyhyet tietoiskut tukevat mallin yhdenmukaista ja arkeen sopivaa toteutusta. Koulutuksissa tulee edelleen painottaa ennakoivien hoitosuunnitelmien, hoidon rajausten ja hoitotahdon merkitystä ohjaavana tekijänä toimiessa päivystyksellisessä tilanteessa. Mallin onnistuminen edellyttää riittäviä välineitä, joiden määrään ja sijoitteluun on kiinnitettävä huomiota.
Hätätilannevastaavien verkosto kehittyy odotetusti, ja sen vahvistaminen tukee mallin juurtumista ja vertaistukea. Kouluttamisen kynnystä madaltaa lyhyt aikaväli oman koulutuksen ja yksikkökoulutusten välillä. Hoitajamitoituksen aiheuttamat haasteet edellyttävät yksikkökohtaisia ratkaisuja, jotta koulutukset voidaan toteuttaa. Jatkuva vuoropuhelu ja esiin nousevien ilmiöiden seuranta ovat tärkeitä mallin jatkokehittämisessä ja vaikuttavuuden varmistamisessa.
Kansikuva
