Päivystyksellisten tilanteiden tunnistaminen ja hallinta ikääntyneiden palveluissa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Päivystyksellisten tilanteiden tunnistaminen ja hallinta ikääntyneiden palveluissa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Ikääntyneiden palveluiden yksiköistä valitaan hätätilannevastaavat, jotka käyvät Päivystykselliset tilanteet -koulutuksen ja perehdyttävät muut ammattilaiset saamansa koulutuspaketin avulla.
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Hyvinvointialueiden järjestämisvastuu: Lainsäädäntö velvoittaa hyvinvointialueet turvaamaan väestölle yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat palvelut. Tämä edellyttää, että hoitohenkilöstö tunnistaa ajoissa päivystykselliset tilanteet ja osaa toimia niiden vaatimalla tavalla, jotta vältetään tarpeettomia päivystyskäyntejä ja turvataan potilasturvallisuus.
- Potilasturvallisuuslaki ja hoitotyön ammattioikeudet: Ammattilaisilla on velvollisuus noudattaa lakia ja toimia potilaan parhaaksi.
- Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon henkilöstöllä on velvoite osallistua riittävästi täydennyskoulutukseen. Laadultaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin.
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Ikääntyvä väestö: Väestön ikääntyessä yhä useampi tarvitsee kotihoitoa tai ympärivuorokautisia palveluita. Ikäihmisillä on usein monisairauksia, jotka lisäävät äkillisten terveydentilan muutosten riskiä.
- Hoitosuunnitelmat ja ennakoivat hoitosuunnitelmat ohjaavat toimintaa päivystyksellisessä tilanteessa.
Taloudelliset tekijät
- Kustannusten hallinta: Jos päivystyksellisiä tilanteita ei tunnisteta ajoissa, seurauksena voi olla pitkiä sairaalahoitojaksoja tai komplikaatioita, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa. Oikea-aikainen reagointi säästää resursseja.
- Henkilöstön osaamisen vaikutus tehokkuuteen: Kun osaaminen on vahvaa, turhat päivystyskuljetukset ja sairaalajaksojen kustannukset vähenevät.
Kulttuuriset tekijät
- Asiakaslähtöisyys ja arvokas vanhuus: Jokaisella on oikeus turvalliseen ja arvokkaaseen hoitoon kotona tai asumisyksikössä. Päivystyksellisten tilanteiden hallinta tukee arvoa.
- Luottamus julkisiin palveluihin: Palveluiden uskottavuus rakentuu siitä, että akuutteihin tarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisesti.
Ympäristötekijät
- Hoitoympäristö kotioloissa: Ammattilaisen on osattava arvioida tilanne olemassa olevilla resursseilla ja tehdä nopeita päätöksiä.
Kokonaistavoite
- Asiakkaan muuttuneeseen toimintakykyyn pystytään vastaamaan paremmin ikääntyneiden palveluiden yksiköissä
- Asiakas saa tarkoituksenmukaisen hoidon, jossa on huomioitu ennakoiva hoitosuunnitelma ja hoitotahto
- Päivystystilanteiden hoito on yksiköissä osana perehdytystä
- Jokaisessa kohderyhmän yksikössä on motivoitunut, koulutuksen käynyt hätätilannevastaava, joka perehdyttää saamansa koulutuspaketin avulla yksikön muut työntekijät toimintamalliin ja ylläpitää oman yksikön osaamista
Koulutuksen tavoite
- Koulutettava hallitsee yhtenäisen toimintavan päivystyksellisissä tilanteissa
- Koulutettava osaa ABCDE, ISBAR ja NEWS -työkalujen käytön
- Tunnistaa hätätilapotilaan ja konsultoitavan tilanteen
- Oman roolin kirkastaminen päivystyksellisessä tilanteessa
Toimintamallin seurantamittareita olivat koulutusten osallistujamäärä ja koulutuspalaute sekä hätätilannevastaavien koulutuksista, että heidän järjestämistään lähikoulutuksista. Lisäksi seurattiin hätätilannevastaavien verkosto-Teams kanavan toimintaa ja toimintamallin juurtumista osaksi yksiköiden perehdytystä. Porin kotihoidossa toteutettuun mittaripilottiin luotiin oma seurantamittarinsa. Toimintamallin loppuarvioinnin tueksi teetettiin Webropol-kysely kotihoidon hätätilannevastaaville ja heidän esihenkilöilleen.
Koulutuspalaute
Hätätilannevastaavien osaamisen kehittämisen palveluille koulutuksista antamien palautteiden keskiarvo asteikolla 1–6, on 5,6. Lähikoulutuksista palautetta antaneista (N 314) 94 % mielestä (osittain tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa) koulutuksiin oli varattu riittävästi aikaa. Vastaajista 98 % oli sitä mieltä, että koulutuksen ilmapiiri tuki oppimista. Vastaajista 98 % koki opetustapojen tukeneen osaamisen vahvistamista. Lähikoulutuksen käyneistä 95 % koki pystyvänsä hyödyntämään oppimaansa työssään.
Webropol-kysely
Kyselyn vastausprosentti oli 39. Vastaajista (N 34) hätätilannevastaavia oli 71 %, esihenkilöitä 29 %. Kyselyyn vastanneiden kokonaistyytyväisyys toimintamalliin arvoasteikolla 1–10, oli keskiarvoltaan 7,4, mediaaniarvosanan ollessa 8.
- Esihenkilöistä 90 % ja hätätilannevastaavista 83 % mielestä (täysin tai osittain samaa mieltä vastanneet) yksiköissä on riittävät ohjeet päivystyksellisten tilanteiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi.
- Hätätilannevastaavista 92 % ja esihenkilöistä 90 % kokee hätätilannevastaavilla olevan riittävät taidot tunnistaa ja hallita päivystykselliset tilanteet työssään.
- Esihenkilöistä 90 % ja hätätilannevastaavista 79 % uskoo hätätilannevastaavilla olevan riittävä osaaminen tehtävässä toimimiseen.
- Hätätilannevastaavista 75 % kokee saavansa hätätilannevastaavien verkostosta riittävästi tukea.
- Hätätilannevastaavista 75 % ja esihenkilöistä puolet (50 %) kokee hätätilannevastaavien verkoston kokoontumiset hyödyllisiksi.
- Esihenkilöistä 80 % ja hätätilannevastaavista 38 % kokee hätätilannevastaavien osaamista pystyttävän hyödyntämään tarkoituksenmukaisella tavalla.
- Esihenkilöistä 60 % ja hätätilannevastaavista 30 % koki toimintamallin juurtuneen osaksi yksiköiden sujuvaa arkea.
- Esihenkilöistä 90 % ja hätätilannevastaavista 58 % olivat tyytyväisiä hätätilannevastaavien kehitykseen.
- Esihenkilöistä 80 % ja hätätilannevastaavista 51 % mielestä koulutukset ovat lisänneet yksiköissä henkilökunnan osaamista tunnistaa ja hallita hätätilanteita.
- Hätätilannevastaavista 42 % ja esihenkilöistä 40 % uskoo toimintamallin lisäävän työtyytyväisyyttä. Hätätilannevastaavista 21 % koki, ettei toimintamalli lisää työtyytyväisyyttä.
- Esihenkilöistä 70 % ja hätätilannevastaavista 38 % kertoi toimintamallin olevan yksiköissä osana perehdytystä.
Hätätilannevastaavien verkoston toiminta
Hätätilannevastaavien verkosto kokoontui vähintään puolivuosittain. Kokoontumisissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita ja esiin nousseita ilmiöitä, saatiin vertaistukea ja käytiin keskustelua hätätilannevastaavien kokemuksista toimintamallin kehittämiseksi.
Porin kotihoidossa toteutetun mittaripilotin seuranta
Porin alueen kotihoidossa kartoitettiin toimintamallin vaikutusta potilasturvallisuuteen, hoidon oikea-aikaisuuteen ja hoidon laatuun. Pilottialueen käyttöön hankittiin tarvittava määrä verenpaine-, happisaturaatio- ja kuumemittareita. Ennen mittareiden toimittamista tiimeihin, seurattiin kotisairaalan vuorovastaavan toimesta kahden viikon seurantajakson ajan, oliko Porin kotihoidon konsultaatiopuheluissa tehty mittaukset osittain, kokonaan vai ei ollenkaan. Seurantajakso toistettiin pilotin lopussa, jotta pystyttiin osoittamaan mittarihankinnan vaikutukset koulutetun toimintamallin mukaisen toiminnan toteuttamiseen. Pilotointiaika 11.8.-16.11.2025.
Ennen pilotin alkua kaikki mittaukset oli otettu 26 % Porin kotihoidon yhteydenotoista (N 27) kotisairaalaan. Pilotin lopussa määrä oli noussut 46 %:iin tilastoiduista mittauksista (N 24). Osittain tehtyjen mittausten määrä pysyi lähes samana ennen pilottia (41 %) ja pilotin lopussa (42 %). Ennen pilottia mittauksia ei ollut otettu ollenkaan 33 % Porin kotihoidosta kotisairaalan vuorovastaavalle tehdyistä yhteydenotoista. Pilotin lopussa määrä oli laskenut 13 %:iin.
Kohderyhmänä ovat ikääntyneiden asiakkaiden parissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset
- Kotihoidossa
- Ympärivuorokautisissa yksiköissä
- Arviointi- ja kuntoutusyksiköissä
Toimintamalli otettiin suunnittelun jälkeen ketterästi käyttöön kokeilun kautta oppien. Syksyllä -24 koulutettiin etelän alueen kotihoito (21), keväällä -25 pohjoisen alueen kotihoito (41) ja syksyllä -25 arviointi- ja kuntoutusyksiköt (13). Yksiköiden perässä suluissa koulutuksiin osallistujamäärät. Tiedonkulun haasteiden vuoksi osa etelän alueen kotihoidon hätätilannevastaavista koulutettiin keväällä 2025. Tämä selittää suuren eroavaisuuden etelän ja pohjoisen alueen kotihoitojen hätätilannevastaavien koulutettavien määrässä. Arviointi- ja kuntoutusyksiköiden viimeisen koulutuksen toteutus siirtyi tammikuuhun 2026.
Toimintamalli otettiin käyttöön hyödyntämällä palvelutuotannon olemassa olevaa resurssia, lukuun ottamatta sen suunnitteluun ja koordinointiin käytettyä hankerahoitusta.
Toimintamallin suunnittelun lähtökohtana oli kehittää ikääntyneiden palveluissa työskentelevien sote-ammattilaisten valmiuksia tunnistaa ja hallita päivystyksellisiä tilanteita tehokkaasti ja yhtenäisesti. Tavoitteena oli parantaa hoidon laatua ja varmistaa, että ikääntyneille asiakkaille tarjotaan oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista hoitoa, jossa on huomioitu ennakoiva hoitosuunnitelma ja hoitotahto. Tavoitteeksi asetettiin päivystyksellisten tilanteiden hoidon olevan osa yksiköiden perehdytystä ja jokaiseen kohderyhmän yksikköön koulutettavan hätätilannevastaava, joka kouluttaa yksikön muut työntekijät.