On arvioitu, että noin kuusi prosenttia raskaana olevista käyttää päihteitä siten, että sikiövauriot ovat mahdollisia. Raskaudenaikaisesta päihteiden käytöstä ei ole olemassa riittävästi tilasto- ja rekisteritietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 8,7 prosentilla suomalaislapsista on ainakin yksi vanhempi, jolla on vakava päihdeongelma lapsen ollessa alaikäinen (Raitasalo 2024). Raskauden aikaisen päihteiden käytön tunnistaminen ja perheen monialainen tukeminen voi ennalta ehkäistä lapsuusiän haitallisia kokemuksia ja päihteiden käytön ylisukupolvisia vaikutuksia.
Päihteitä käyttävät raskaana olevat sekä vauvaperheet tarvitsevat useita samanaikaisia tai perättäisiä palveluita. Perheet asioivat perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, mielenterveys- ja päihdepalveluluissa sekä sosiaalihuollon palveluissa. Päihteiden käyttöön liittyvä stigma voi vaikeuttaa palveluihin hakeutumista ja niiden vastaanottoa.
Vauras-hankkeessa kehittämistyöhön osallistui kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijoiden mukaan palveluissa asiointia vaikeuttavat palvelujärjestelmän tiedonkulun haasteet ja asiakkaiden kohtaamat ennakkoluulot . Ammattilaisten välistä yhteistyötä vaikeutta epätietoisuus muiden palveluiden sisällöstä sekä epäselvyys asiakkaan hoidon koordinaatiovastuusta.