Paas poiketen -kyläilykampanja

Luotu 13.08.2020
Paas poiketen -kyläilykampanja
Paas poiketen -kyläilykampanja

Tiivistelmä

PAAS POIKETEN -KYLÄILYKAMPANJA

1. Kootaan Paas poiketen -kyläilykampanjan suunnittelua ja toteutusta eteenpäin vievä porukka. Noin kaksi-neljä henkilöä on sopiva suunnitteluryhmän koko.

2. Selvitetään esim. kotihoidon kanssa, keiden ikääntyneiden luokse vierailuja voidaan toteuttaa. Eläkkeensaajien yhdistyksissä vierailuja voidaan toteuttaa niiden jäsenien luona, jotka eivät enää pysty osallistumaan aktiiviseen toimintaan. Myös palvelutalojen kanssa voi tehdä kampanjayhteistyötä.

3. Laaditaan kampanjakutsu, jonka avulla kootaan vapaaehtoisvierailijoita, joko tuttujen joukosta tai etsitään uusia yhteistyökumppaneita. Kutsussa on hyvä mainita mm. kampanjan tarkoitus, kampanja-ajankohta ja yhteystiedot, johon voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Kutsua voidaan jakaa mm. eläkkeensaajien yhdistyksiin, harrastusseuroille ja oppilaitoksiin.

4. Pidetään vapaaehtoisille vierailijoille yhteinen infotilaisuus, jossa sovitaan, miten vierailut toteutetaan ja kenen luokse vierailijat menevät. Vierailut kannattaa aloittaa tutuista paikoista. Esim. oman yhdistyksen jäsenistä, palvelutaloista ja laajentaa vierailukohteita tarpeen mukaan.

5. Laaditaan lisäksi Paas poiketen -kampanjan mainos, jossa kerrotaan mitä tapahtuu, milloin kampanja toteutetaan, ketkä toteuttavat ja yhteystiedot. Mainosta voidaan jakaa alueella, siellä missä ikääntyneet liikkuvat, ikääntyneiden yhdistyksissä jne.

6. Paas poiketen -kampanjan vierailijat. Vierailijoina voivat toimia kaikenikäiset ihmiset, jotka haluavat toimia vapaaehtoisina. Vapaaehtoiset voivat toteuttaa vierailuja joko yksinään (tutun henkilön luokse) tai pareittain.

7. Vierailun tukena voidaan käyttää Reissuvihkoa, johon kirjataan vierailun kokemukset. Eläkkeensaajien Elinvoimaa -hankkeessa käytettiin omaa Eläkkeensaajien reissuvihkoa. Reissuvihkoon jokaiselle vierailulle on varattu yksi sivu, johon voi omalla tavallaan kertoa niistä asioista, jotka tuottavat hyvää mieltä. Kertomistapa on vapaa. Sivulle voi esimerkiksi piirtää kuvan, kirjoittaa tarinan, muiston, runon jne. Lisäksi sivulle kirjataan sivun täyttäjien nimet sekä kyläilyn päivämäärä. Tämän jälkeen vihko jatkaa matkaansa seuraavaan kyläpaikkaan.

8. Vihkot palautetaan kampanjan järjestäjille. Järjestävä taho voi palkita kampanjan myötä parhaimmat vierailijat tai parhaimmat vierailutarinat.

Kohderyhmä

Ikäihmiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Paas poiketen -kyläilykampanjan sivu

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Paas poiketen -kyläilykampanjan tärkenä lähtökohtana on ollut ikääntyvien osallisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääminen. Osallisuus on vahvasti yhteydessä hyvinvointiin: matalan osallisuuden kokemuksen on todettu liittyvän muun muassa vakavaan psyykkiseen kuormittuneisuuteen, yksinäisyyteen ja huonoksi koettuun elämänlaatuun. Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää. Yhteinen hyvä on toimintaa ja arvoja, josta seuraa arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin. (THL 12.8.2020.)

Strategisesti toiminta liittyy ikääntyvien elämää ohjaavaan lainsäädäntöön ja suosituksiin siitä, että ikääntyvillä on mahdollisuus määritellä, miten he osallistuvat toimintaan, miten he kuuluvat itselle tärkeisiin ryhmiin ja yhteisöihin, yhdessä tekemiseen ja jakamiseen.

Paas poiketen -kyläilykulttuurin toteuttamisessa on tärkeää, että.....

- Ihminen voi osallistua toimintaan omaehtoisesti.

- Osallistuja kohdataan kunnioittaen ja kategorisoimatta.

- Yksin jääneet ja omiin oloihinsa päätyneet löydetään ja saadaan mukaan.

- Toimintaa kehitetään yhdessä.

- Ihminen pääsee osaksi itselleen tärkeää yhteisöä.

- Ihminen pääsee mukaan tasavertaisena muiden kanssa.

- Ihminen saa arvostusta ja yhteyksiä muihin ihmisiin. Yhteiskuntaryhmät kohtaavat.

- Paas poiketen juurtuu osaksi jatkuvaa toimintaa.

Psyykkinen kuormittuneisuus ja elämänlaatu 60–85-vuotiailla
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Ikääntyvien yksinäisyys on edelleen yhteiskunnallinen haaste. Ikääntyvien toimintakyvyn heikentyessä sosiaaliset suhteet kaventuvat tai niitä ei ole lainkaan. He syrjäytyvät niin maaseuduilla kuin kaupungeissa. Monen ikääntyneen tulot ovat niin pienet, etteivät he pysty osallistumaan yhteisöllisiin maksullisiin tai maksuttomiinkaan tapahtumiin, joissa voisi tavata muita ihmisiä. Liikkuminen tapahtumiin on myös haasteellista, julkisten yhteyksien puuttumisesta johtuen.



Hyvä mielenterveys auttaa ikääntyneitä elämään aktiivista, laadukasta ja tervettä elämää. Hyvä mielenterveys vahvistaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. (THL 10.9.2019.)

Paas poiketen -kyläilykampanja tuo ihmisiä ikääntyvien elämään, heidän koteihinsa. Näin ikääntyvien sosiaaliset suhteet säilyvät tai voivat lisääntyä. Ikääntyneiden mielen hyvinvointi vahvistuu ja elämänlaatu paranee. Kyläilykulttuuri elpyy ja lisääntyy.

Paas poiketen -kyläilykampanjaan osallistuvat ikääntyneet ovat yksinäisiä, useimmat ovat syrjäytyneet tutuista yhteisöistä esim. yhdistysten säännöllisiin tapaamisiin he eivät enää pääse. Toimintakyvyn heikentyminen estää liikkumisen. Sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseksi voidaan toteuttaa vierailukampanja tai tehdä sitä säännöllisesti.

Eri puolilla Suomen kunnissa on aktiivista järjestötoimintaa ja useimmat järjestöt hakevatkin uusia yhteistyön muotoja. Paas poiketen sopii toteutettavaksi niin ylisukupolvisena ja kuin järjestörajat ylittävänä toimintana.  Yhteistyöllä saadaan ikääntyvien elämään sisältöä ja sosiaalisia kontakteja/vuorovaikutusta. Ikääntyvien hyvinvointi säilyy ja paranee.

Paas poiketen soveltuu käytettäväksi myös kunta-järjestöyhteistyössä.

Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Paas poiketen -kyläilykampanjan tavoitteena oli ikääntyvien sosiaalisen ja vuorovaikutuksellisen toiminnan lisääminen, jotta he eivät kokisi arkeaan yksinäiseksi. Vierailujen tavoitteena oli lisätä myös ikääntyvän mielen hyvinvointia sekä helpon yhteisöllisen toiminnan toteuttamista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.



Tuloksina ikääntyneet kokivat, että ........

- Vierailut lisäsivät uusia ihmisiä heidän elämäänsä.

- Ikääntyvien arki sai sisältöä kun oli, mitä odottaa (vierailua).

- Oli mukava jutella kahvikupin ääressä.

- Ikääntyvät kokivat, että heitä arvostetaan, kun juuri heidän luokse tultiin vierailulle.

- Oli rentouttavaa, kun sai nauraa toisen ihmisen kanssa, pitkästä aikaa.

- Huoletkin pienenivät kun oli muuta ajateltavaa.

- Sai jutella jonkun kanssa, kun ei pitkään aikaan ole ollut juttukaveria.

- Oli mukavaa tutustua uusiin ihmisiin.

- Sai purkaa huoliaan luottamuksellisessa keskustelussa, tämä helpotti oloa.

- Mieli virkistyi, eikä arki näyttänyt niin samanlaiselta, kuin aina muulloin.

- Yhteistyökumppanit (yhdistykset, palvelutalot, vapaaehtoiset) kokivat toiminnan helpoksi sekä edulliseksi toteuttaa. 

- Vapaaehtoiset kokivat vierailut itselleen tärkeäksi, kun he saivat vierailun vastaanottajassa aikaan virkistymistä, piristymistä ja iloa.

- Mukana olleet paikalliset yhdistykset päättivät jatkaa vierailuja kampanja-ajan jälkeen normaalina vapaaehtoistoimintana.

- Tulosten nopea kasvu antoi uskoa siitä, että teemme kehittämistyötä oikeaan suuntaan.







 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Paas poiketen -kyläilykampanja voidaan toteuttaa erilaisissa ympäristöissä ja erilaisten toimijoiden kanssa yhdessä.



Huomioitavia asioita jurruttamisen ja levittämisen näkökulmasta:

- Koordinoijana on hyvä olla esim. jokin yhdistys ja nimetty/nimetyt henkilöt.

- Yhteistyökumppaneita haetaan rohkeasti muista yhdistyksistä ja eri ikäisistä.

- Taloudellisesti kampanja ei vaadi rahaa, resurssit ovat pääosin henkilöresursseja.

- Tärkeää on selvittää keiden ikääntyneiden luona vieraillaan.

- Ikääntynyt itse valitsee onko hän mukana, vastaanottaako hän kampanjan vierailijoita.

- Vapaaehtoisuuden yhteiset säännöt auttavat vierailijoita ja ikääntyneitä sitoutumaan toimintaan.

- Arviointi on osa kokeilua, ja tuloksista yhdessä keskusteleminen, näin vierailuista saadaan oppi ja niitä voidaan sisällöllisesti parantaa.

- Kun toimintaa on ensiksi kokeiltu kampanjamuodossa, niin sitä voidaan jatkaa vakiintuneena toimintana yhteistyökumppaneiden sopimuksella.

Toimintamallin ydinsisältö

PAAS POIKETEN -KYLÄILYKAMPANJA

1. Kootaan Paas poiketen -kyläilykampanjan suunnittelua ja toteutusta eteenpäin vievä porukka. Noin kaksi-neljä henkilöä on sopiva suunnitteluryhmän koko.

2. Selvitetään esim. kotihoidon kanssa, keiden ikääntyneiden luokse vierailuja voidaan toteuttaa. Eläkkeensaajien yhdistyksissä vierailuja voidaan toteuttaa niiden jäsenien luona, jotka eivät enää pysty osallistumaan aktiiviseen toimintaan. Myös palvelutalojen kanssa voi tehdä kampanjayhteistyötä.

3. Laaditaan kampanjakutsu, jonka avulla kootaan vapaaehtoisvierailijoita, joko tuttujen joukosta tai etsitään uusia yhteistyökumppaneita. Kutsussa on hyvä mainita mm. kampanjan tarkoitus, kampanja-ajankohta ja yhteystiedot, johon voi ilmoittautua vapaaehtoiseksi. Kutsua voidaan jakaa mm. eläkkeensaajien yhdistyksiin, harrastusseuroille ja oppilaitoksiin.

4. Pidetään vapaaehtoisille vierailijoille yhteinen infotilaisuus, jossa sovitaan, miten vierailut toteutetaan ja kenen luokse vierailijat menevät. Vierailut kannattaa aloittaa tutuista paikoista. Esim. oman yhdistyksen jäsenistä, palvelutaloista ja laajentaa vierailukohteita tarpeen mukaan.

5. Laaditaan lisäksi Paas poiketen -kampanjan mainos, jossa kerrotaan mitä tapahtuu, milloin kampanja toteutetaan, ketkä toteuttavat ja yhteystiedot. Mainosta voidaan jakaa alueella, siellä missä ikääntyneet liikkuvat, ikääntyneiden yhdistyksissä jne.

6. Paas poiketen -kampanjan vierailijat. Vierailijoina voivat toimia kaikenikäiset ihmiset, jotka haluavat toimia vapaaehtoisina. Vapaaehtoiset voivat toteuttaa vierailuja joko yksinään (tutun henkilön luokse) tai pareittain.

7. Vierailun tukena voidaan käyttää Reissuvihkoa, johon kirjataan vierailun kokemukset. Eläkkeensaajien Elinvoimaa -hankkeessa käytettiin omaa Eläkkeensaajien reissuvihkoa. Reissuvihkoon jokaiselle vierailulle on varattu yksi sivu, johon voi omalla tavallaan kertoa niistä asioista, jotka tuottavat hyvää mieltä. Kertomistapa on vapaa. Sivulle voi esimerkiksi piirtää kuvan, kirjoittaa tarinan, muiston, runon jne. Lisäksi sivulle kirjataan sivun täyttäjien nimet sekä kyläilyn päivämäärä. Tämän jälkeen vihko jatkaa matkaansa seuraavaan kyläpaikkaan.

8. Vihkot palautetaan kampanjan järjestäjille. Järjestävä taho voi palkita kampanjan myötä parhaimmat vierailijat tai parhaimmat vierailutarinat.

Paas poiketen -kyläilykampanjan sivu

Toimintamallin aikaansaama muutos

Eläkkeensaajien Keskusliiton Elinvoimaa-toiminta toteutti Paas poiketen -kyläilykampanjaa vuosien 2012-2016 aikana Elinvoimaa-hankkeessa. Mukana olivat EKL:n jäsenyhdistykset eri puolilta Suomea. Kampanjoissa palkittiin eniten vierailuja toteuttaneet yhdistykset. Yllättävää on ollut se, että useissa yhdistyksissä on Paas poiketen -vierailuja jatkettu normaalina vapaaehtoistoimintana. Paas poiketen jatkuu EKL Elinvoinmaa-toiminnan ja EKL-yhdistysten (318) välisenä yhteistyönä.



Lisäksi Paas poiketen -kyläilykampanja toteutettiin, neljän valtakunnallisen toimijan, Mielellään-yhteistyöverkostossa, jolloin saatiin kokemusta laajemmasta toiminnasta. Tällöin vierailujen toteuttamisessa oli mukana satoja vapaaehtoisia. Vierailujen toteuttamisessa oli mukana kortti, johon täytettiin vierailun tunnelmia. Kortteja palautui kahden kampanjakierroksen aikana tuhansia.

EKL Elinvoimaa - Paas poiketen
Mielellään-yhteistyöverkosto

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Paas poiketen -kyläilykampanjaa kokeiltiin myös palvelutalossa, joissa on samanlaisia sosiaalisuuden ja vuorovaikutuksellisen toiminnan tarpeita.  Voit tutustua siihen liitteenä olevasta raportista.

Paas poiketen palvelutaloon

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Toimintaympäristö
Valtakunnallisesti yhdistyksissä ja erilaisissa verkostoissa.
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)