Nuorten syrjäytyminen sekä sosioekonomisen aseman polarisoituminen on suuri ja koko ajan kasvava ongelma. Varsinkin nuorten miesten syrjäytyminen on iso haaste ja tähän ollaankin yhteiskunnassa reagoitu lisäämällä panostusta sosiaali- ja mielenterveystyöhön sekä erilaisiin kuntoutusprosesseihin. Mm. Kelan Nuotti-valmennus on yksi esimerkki siitä, miten nuorten syrjäytymiseen on pyritty puuttumaan, eli on luotu aiempaa vähemmän byrokratiaa sisältäviä kuntoutusmalleja, joihin on helpompi hakeutua. Tämä on ehdottomasti oikea suunta, mutta ei näytä vielä riittävän. Monet syrjäytyneet nuoret ovat tilanteessa, että kaikki on mennyt elämässä pieleen peruskoulusta lähtien. Usein myös heidän vanhempansa ovat työttömiä ja syrjäytyneitä. Näistä syistä johtuen, heiltä usein puuttuu kyky ja halu hallita omaa elämäänsä ja he ovat tottuneet siihen, että joku muu esim. sosiaaliviranomainen, mielenterveyshoitaja, tms. ohjailee heidän elämäänsä ja toimeentuloaan. Lisäksi heillä usein näyttää epäluottamusta heidän asioitaan hoitavia virranhaltijoita kohtaan.
Toinen Oman elämän seikkailu-mallin merkittävä asiakasryhmä on maahanmuuttajat, joiden tilanne poikkeaa aika paljon yllä kuvatusta kantasuomalaisten nuorten tilanteesta. Mahhanmuuttajanuorilla on pääsääntöisesti kova halu päästä töihin ja muutenkin elämässään eteenpäin, mutta he tarvitsevat usein konkreettista tukea opiskeluun kiinni pääsemiseen, työnhakuun ja muiden yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. He kaipaavat myös usein tukea kulttuuristen asioiden ymmärtämiseen ja uudenlaisten käyttäytymisnormien omaksumiseen.
Asiakkaat:
Kasvava määrä nuoria aikuisia, jotka ovat syrjäytyneet työelämän ja opiskelun ulkopuolelle. Tulevaisuudensuunnittelu on sosiaaliviranomaisten käsissä ja nuoret seuraavat sivusta omaa elämäänsä ja siihen vaikuttavia päätöksiä. Itsetunto ja itseluottamus huonolla tolalla. Tarve konkreettiselle ja tavoitettavalle avulle, jonka myötä nuori saa hyödyn kunnallisista tukipalveluista ja pääsee eteenpäin elämänpolkunsa suunnittelussa. Itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja tukevaa ohjausta tarvitaan myös, sekä onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia.
Äärimmäisen merkittävä asia olisi pystyä tarjoamaan syrjäytyneille nuorille aikuisille kokemus työnteosta ja siitä saatavasta taloudellisesta hyödystä vaikka tekemällä pieniä työsuoritteita muutaman tunnin viikossa. Tämä olisi merkittävä keino pystyvyyden kokemusten tarjoamisessa ja samalla toisi kokemuksen taloudellisesta itsenäisyydestä.
Sosiaalityön ammattilainen
Konkreettinen taho yhteystietoineen, jonne nuoren voi ohjata silloin kun hän kaipaa konkreettista jalkautuvaa tukea. Tukihenkilö voi tulla nuoren turvaksi tapaamisiin ja samalla varmistaa että nuori saapuu sovittuihin tapaamisiin, jolloin ei heitetä aikaa hukkaan.
Nuorten syrjäytymisen parissa toimivat organisaatiot
Kaikkien toimijoiden tiedot heidän toteuttamastaan toiminnasta selkeästi esille esim. verkkopalveluun, jotta joustava yhteistyö mahdollistuu ja toimijaverkostosta saadaan paras mahdollinen hyöty irti. Hyvällä yhteistyöllä on myös mahdollista ajoittaa eri toimijoiden palveluja niin, että asiakkaat saavat niistä parhaan hyödyn irti. Esimerkiksi jos Nuorten palvelu ry:n zempparitoimintaan, joka perustuu vapaaehtoistoimijuuteen, ohjautuu sellaisia nuoria, joiden tilanne vaatii ammattilaissen tukea, voisi nuori tulla ensin Oman elämän seikkailu-tyyppiseen palveluun, jossa on mahdollisuus ammattilaisen antamaan konkreettiseen ja intensiiviseen tukeen. Kun tilannetta on saatu parempaan suuntaan, nuori voisi saada jatkossa tukea Zempparista.
Yhteiskunta
Nuorten aikuisten syrjäytyminen opiskelusta ja työelämästä on nykylaajuudessaan sellainen ongelma, että Suomella ei ole siihen varaa: Veronmaksajia tarvitaan ja jokainen on entistä tärkeämpi huoltosuhteen heikentyessä. Samalla nuorten pahoinvointi, päihde- ja mielenterveyden ongelmat kasvavat kovaa vauhtia. Tarvitaan nopeasti keinoja, joilla tätä kohderyhmää saadaan tuettua niin, että kyky itsenäiseen elämänhallintaan säilyy ja paranee. Vaikka kaikkia ei saataisikaan opiskelemaan tai töihin Oman elämän seikkailu- ja muiden vastaavien toimintamallien avulla, on tärkeää, että syrjäöytymisen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle saataisiin alennettua sillä, että ko. kohderyhmä tarvitsisi vähemmän raskaita tukipalveluita, päihdekuntoutusta tai esim. erikoissairaanhoitotasoista terapiaa.
Yhteiskunnallisesta näkövinkkelistä on myös äärimmäisen tärkeää, että edellä mainituista syistä osatyökykyiset nuoret saataisiin jollain tapaa tuottavan työn tekijöiksi - edes osa-aikaisesti. Tämä olisi merkittävä panos yhteiskunnalle ja samalla se myös tukisi nuorten hyvinvointia ja taloudellista itsenäisyyttä.
Toiminnan kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa. Kehittämishankkeessa asiakkaat jakautuivat n. puoliksi kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajiin.
Maahanmuuttaja-asiakkaat olivat keskimäärin fyysiseltä ja psyykkiseltä toimintakyvyltää kantasuomalaisia paremmassa tilanteessa. Maahanmuuttajilla korostuivat työnsaannin ja opiskelupaikan löytämisen haasteina erilaiset oleskelulupaongelmat, asuntohaasteet, puutteellinen kielitaito sekä haasteet suomalaisen kulttuurin ymmärtämisessä. Lisäksi aiemmassa elämässä koetut traagiset tapahtumat näkyivät osalla asiakkaista erilaisina pelkotiloina ja epäluuloisuutena viranomaistahoja kohtaan. Yleisesti ottaen maahanmuuttaja-asiakkaat olivat kuitenkin varsin valmiita ottamaan työtä vastaan ja valmiudet opiskeluun olivat myös suhteellisen hyvät. Opiskelun suhteen lähinnä kielitaito oli usein haasteena.
Kantasuomalaiset asiakkaat olivat usein varsin moniongelmaisia. Heillä oli usein akuuttia tai taustalla olevaa päihderiippuvuutta ja usein myös erilaisia psyykkisen terveyden haasteita. Varsin monella oli myös velkaongelmia ja tämä vaikeuttaa monella esimekrkiksi asunnon saantia. Kantasuomalaisia asiakkaita ohjautui kehittämishankkeeseen paljon psykiatristen hoitopolkujen kautta sekä erityisasumispalveluista. Kantasuomalaisten asiakkaiden opiskelua ja työllistymistä estävät ongelmat olivat selvästi maahanmuuttaja-asiakkaita monisyisempiä ja hankalammin ratkaistavia. Kantasuomalaisten asiakkaiden kohdalla jouduttiin usein valitsemaan opiskelusuunnitelman sijaan tavoitteeksi itsenäisen elämän eri osa-alueita, koska matka tilanteeseen, jossa opiskelu olisi mahdollista, oli vielä varsin pitkä.
Asiakkaita osallistettiin laatimalla toiminnan sisältöjä yhdessä siten, että asiakkaat saivat suunnitella tietyin reunaehdoin mm. ryhmätoimintojen sisältöjä. Lisäksi toimintaan kuuluu pienimuotoisia projekteja, joiden suunnittelun ja toteutuksen hankkeen asiakkaat hoitivat ohjaajan tukemana. Näitä projekteja ovat olleet mm. hankkeen kevätjuhla ja joulujuhla sekä perheiden talviliikuntapäivään erilaisten toimintapisteiden järjestäminen. Hankkeen asiakkaat ovat olleet myös mukana Nuoret tulevaisuuden tekijät-hankkeessa suunnittelemassa nuorten aikuisten näköistä tulevaisuuden Kuopiota.