Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Sosiaalinen kuntoutus on työikäisten sosiaalista palvelua. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu arjen tuki, työelämän osallisuuden palvelut, asumisen tuki, maahanmuuttajien tuki, toimintakeskukset sekä työpajat.
Asiakkaiden terveyden perushoito kuuluu omaan sote-keskukseen perustasolle. Kaksois- ja kolmoisdiagnooseja esiintyy asiakaskunnassa paljon. Käytännön työssä on havaittu, että asiakkailla esiintyy yleisimpiä mielenterveys- ja päihdehaasteita. Oireiden haastavuudessa on vaihtelua. Hakeutuminen perustason mielenterveyspalveluihin on osalle potilaista haastavaa, vaikka tarve voi olla ilmeinen.
Pilotissa ohjatun omahoidon koulutukseen lähteneiden työntekijöiden koulutustaustassa oli suurta vaihtelua. Osalla työntekijöistä oli toisen asteen tai ammattikorkeakoulun sosiaali- tai terveysalan koulutus ja osalla esim. työpajatoimintaan soveltuvaa substanssiosaamista.
Pilotti on osa Päijät-Hämeen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua ja tavoitteellista tukea sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä osallisuuden edistämiseksi.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelusta säädetään sosiaalihuoltolaissa (17§). Palvelun antamisesta tehdään oikaisuvaatimuskelpoinen hallintopäätös.
Sosiaalisessa kuntoutuksessa yksilöllinen tuki yhdistyy toiminnallisuuteen. Tavoite voi olla arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tai tukea ryhmässä toimimiseen. Tavoitteena on vahvistaa henkilön kykyä selviytyä arkipäiväisistä asioista ja vuorovaikutussuhteista, yksilön osallisuuden lisääntyminen sekä integroituminen yhteiskuntaan tavalla, joka vastaa hänen kykyjään.
Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä voivat olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja arjessa toteutettava lähityö, joka voi pitää sisällään mm. kotikäyntejä ja tukea itsenäiseen elämiseen ja asioiden hoitamiseen. Sosiaalinen kuntoutus voi pitää sisällään myös toiminallisia ryhmiä, vertaistukea, osallistumista vapaaehtoistoimintaan tai työtoimintaan. Kaikki tuki suunnitellaan ja sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu:
- sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen
- kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen
- valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan
- ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin
- muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet
Lisää luettavaa:
- Sosiaalinen kuntoutus - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)
- Sosiaalinen kuntoutus - THL
- Sosiaalinen-kuntoutus-Päijät-Hämeessä.pdf (prosos.fi)
Asiakas: Tarve saada tukea mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja oppia uusia toimintatapoja sekä taitoja käsitellä tunteita.
Ammattilainen: Tarve tarjota entistäkin parempaa ja kokonaisvaltaisempaa tukea asiakkaille. Tarve ammatilliselle kehittymiselle ja työkaluille yleisimpien mielenterveys- ja päihdehaasteiden tunnistamisessa, ymmärtämisessä ja kuntoutumisen tukemisessa.
Organisaatio: Sosiaalisessa kuntoutuksessa olevien kuntoutumisen edistäminen.
Yhteiskunta: Sosiaalisessa kuntoutuksessa olevien osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä yksilön integroituminen yhteiskuntaan kykyjään ja suoriutumistaan vastaavalla tavalla.
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiksi ohjautuvat erityisen tuen tarpeessa olevat, joilla on vahva tuen tarve ja haasteita mm. sosiaalisissa taidoissa, asumisessa ja taloudessa sekä mielenterveys- ja/tai päihdehaasteita. Palvelu on tarkoitettu työikäisille (18–64-vuotiaat).
- Työntekijän arvion ja asiakkaan kanssa käytävän keskustelun pohjalta valikoidaan ohjattuun omahoitoon soveltuvat asiakkaat.
- Asiakkaalta pyydetään palautetta jokaisen ohjauksen yhteydessä sekä ohjatun omahoidon jakson päätyttyä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Pilotilla tavoitellaan asiakkaille terveyshyötyä ja uusia taitoja arkeen mielenterveyden tueksi. Tavoitteena on asiakkaan elämänlaadun kohentuminen ja oppia ottamaan vastuuta voimavarojen mukaan omasta hyvinvoinnista.
Tavoitteena on lisätä sosiaalisen kuntoutuksen henkilökunnan mielenterveys- ja päihdeosaamista tunnistaa, ottaa puheeksi ja kohdata lieviä ja keskivaikeita mielenterveys- ja päihdeongelmia. Koulutuksella ja uuden toimintamallin luomisella tavoitellaan ammatillista kehittymistä ja työkaluja yleisimpien mielenterveys- ja päihdehaasteiden tunnistamiseen, ymmärtämiseen ja kuntoutumisen tukemiseen.
Ohjatun omahoidon pilotointi kytkeytyy osaksi laajempaa kokonaisuutta, jossa tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä yhteystyötä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Pilotin edetessä kerättiin kokemustietoa siitä, miten ohjattu omahoito toimintamallina soveltuu sosiaalisen kuntoutuksen yksiköihin arjen työn tueksi:
- Työntekijöiden vapaamuotoiset haastattelut ohjatun omahoidon soveltuvuudesta omaan työhön
- Asiakkaiden voinnin mittaaminen ohjatun omahoidon toimintamallin mukaisesti oiremittareilla (esim. PHQ9 ja GAD-7)
- Palautekeskustelut esihenkilöiden kanssa pilotin aikana ja sen päättyessä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Esihenkilöiltä vaaditaan sitoutumista pilotointiin ja panostamista uuden toimintamallin rakentumisesta osaksi palveluvalikkoa.
- Työntekijöiltä vaaditaan arkityön aikatauluttamista ohjatun omahoidon verkkomateriaalin opiskelun lisäksi mielenterveys.talo.fi-sivuston valikoitujen omahoito-ohjelmien sisäistämiseen.
- Juurruttamisen vahvistamiseksi tulee luoda työntekijöiden aikatauluun rakenteet ohjatun omahoidon toteuttamiseen, tiedon keräämiseen ja kirjaamiseen
- Luotava selkeät toimintamallit asiakkaan ohjaamiseksi, mikäli asiakkaalla on ohjatun omahoidon jälkeen tarve hakeutua perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin
