Nuorten navia ja ensijäsennystä hyödynnetään psykiatrisessa hoidon tarpeen arvioinnissa. Käyttöönotolla tavoitellaan tasalaatuista, yhdenmukaista ja toimivaa hoidon tarpeen arviointia, missä mukana ovat nuoren lisäksi hänen vanhempansa ja muut tarvittavat toimijat.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Hyvinvointialueen strategian mukaisesti kehitettävällä toimintamallilla pyritään vastaamaan alueen palvelutarpeisiin ja edistämään resurssien vaikuttavaa käyttöä. Nuorten navin ja ensijäsennyksen käyttöönotolla tavoitellaan tasalaatuista hoidon tarpeen arviointia ja sujuvaa tarpeen mukaiseen hoitoon pääsyä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian mukaisesti pyrimme parantamaan asiakkaiden palvelutarpeeseen pohjautuen palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja hoidon jatkuvuutta.
Hankesuunnitelman mukaisesti käynnistetään perustason mielenterveyspalveluiden toimintamallien konkreettinen kokeilu osana perhe- ja sotekeskuksia, jossa tavoitteena tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen toteutuminen perustason palveluissa.
Nuorten navia ja ensijäsennystä hyödynnetään psykiatrisessa hoidon tarpeen arvioinnissa. Käyttöönotolla tavoitellaan tasalaatuista, yhdenmukaista ja toimivaa hoitoprosessia.
Kohderyhmänä 13-17- vuotiaat psykiatrista hoidon tarpeen arviointia tarvitsevat nuoret ja heidän perheensä. Aiemmin hoidon tarpeen arviointi ei ole ollut tasalaatuista Pohteella ja nuorten vanhemmat eivät ole välttämättä olleet mukana hoidon tarpeen arvioinnissa. Aikaisemmin ei ole ollut yhteisesti sovittua toimintatapaa, missä muut tarvittavat ammattilaiset olisivat olleet mukana.
Kaikki nuorten kanassa alueellisissa psykiatrisissa mielenterveyspalveluissa työskentelevät työntekijät koulutetaan nuorten navin ja ensijäsennyksen käyttöön. Koulutuksesta vastaavat yksiköt. Lähtökohtaisesti nuorten navia ja ensijäsennystä käytetään kaikissa hoidon tarpeen arvioinneissa nuorten kanssa. Hoitoon pääsyä ja navin käyttöä seurataan.
Nuorten navia ja ensijäsennystä hyödynnetään psykiatrisessa hoidon tarpeen arvioinnissa. Käyttöönotolla tavoitellaan tasalaatuista, yhdenmukaista ja toimivaa hoidon tarpeen arviointia, missä mukana ovat nuoren lisäksi hänen vanhempansa ja muut tarvittavat toimijat.
Hoidon tarpeen arvioinnit tapahtuvat yhdessä nuoren, hänen vanhempiensa sekä ammattilaisten kesken nuorten navia ja ensijäsennystä hyödyntäen. Lähtökohtana on, että myös vanhemmat täyttävät nuorten navin ja osallistuvat ensijäsennykseen, mikä voi jo itsessään olla hoidollinen tapaaminen.
Toimintamallin soveltaminen vaatii yhteistä keskustelua eri toimijoiden kanssa. Kehittämistyössä arvokasta tietoa ja uusia näkökulmia on saatu asiakkaita haastattelemalla ja tätä kannattaisi enemmän hyödyntää.
Työntekijöiden saaman palautteen perusteella vanhemmat ovat suhtautuneet positiivisesti nuorten navin käyttöön sekä yhteiseen ensijäsennykseen. Perheiden rooli alaikäisten mielenterveyden hoidossa on merkittävä.
On mahdollista, että panostus yhteiseen hoidon tarpeen arviointiin vie aiempaa enemmän aikaa ja sen vuoksi siihen voi syntyä jonoa. Kuitenkin todennäköisesti oikeanlaiseen hoitoon pääsy nopeutuu. Jatkuva arviointi on tärkeää resurssien oikean kohdentamisen vuoksi.