Nuorten mielenterveysläheisten tunnistaminen, kohtaaminen ja tukeminen - Kysy nuorelta -hanke

Luotu 20.07.2021
Nuorten mielenterveysläheisten tunnistaminen, kohtaaminen ja tukeminen - Kysy nuorelta -hanke
Nuorten mielenterveysläheisten tunnistaminen, kohtaaminen ja tukeminen - Kysy nuorelta -hanke

Tiivistelmä

Kysy nuorelta -hankkeen tavoitteena on ollut luoda materiaalia, toimintaa ja työkaluja, jotka

- lisäävät ammatillista tietämystä ja osaamista tutkimus- ja kokemustietoon perustuen nuorten mielenterveys ja päihdeomaisten kohtaamisesta, tunnistamisesta ja varhaisen tuen piiriin ohjaamisesta,

- madaltavat nuorten mielenterveys- ja päihdeomaisten kynnystä puhua omaiskokemuksesta ja hakeutua tuen piiriin,

- lisäävät ammattilaisten tietoa ennaltaehkäisyn tärkeydestä, mielenterveys- ja päihdeomaisten uupumisen ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tukemisesta,

- lisäävät ammattilaisten ymmärrystä omasta roolista nuoren omaisen tukemisen prosessissa,

- lisäävät toisen asteen opiskelijoiden tietoisuutta mielenterveys- ja päihdeongelmista, purkavat osaltaan aiheeseen liittyviä stigmoja ja stereotypioita sekä madaltavat kynnystä puhua ja hakeutua avun piiriin.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Nuoret
Nuoret aikuiset
Omaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Kysy nuorelta -materiaalit löydät kootusti täältä
Nuoret hoivaajat 1: Perheenjäsenen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö …
Nuoret hoivaajat 2: Lapsen kehitysympäristöt ja perheen palvelut

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Nuorten mielenterveyden tukeminen on noussut kriittisen tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyteen johtava syy. Mielenterveysongelmien takana on usein ylisukupolvisia ongelmia, jopa 60 % masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse alle 25-vuotiaana. Erityisesti nuorten tilanteen varhainen tunnistaminen ja heidän tukemisensa ovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta välttämätöntä.

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittavat ammattilaisia huomioimaan mielenterveys- ja päihdeläheisen roolissa olevat nuoret. Lisäksi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä kansainväliset ja kansalliset suositukset ohjaavat oppilaitosten ammattilaisia nuorten hyvinvoinnin edistämiseen heidän luonnollisissa kasvuympäristöissään, ennaltaehkäisevään työhön, riskiryhmien tunnistamiseen sekä varhaiseen tukemiseen. Näitä suosituksia ovat muun muassa EU:n Mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteistoiminta -projektin suositukset ja Kansallinen mielenterveysstrategia. (Kärkkäinen 2021; Rampazzo ym. 2016; Vorma ym. 2020.)

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Joka toinen kohtaa elämänsä aikana mielenterveyden häiriöitä. Mielenterveyden ja päihteiden käytön haasteet kuormittavat myös läheisiä. Moni nuori kantaa huolta omasta ja läheisen jaksamisesta. Kysy nuorelta- hanke on kerännyt tietoa ja työkaluja nuorten mielenterveys- ja päihdeläheisten tunnistamiseen, kohtaamiseen, ohjaamiseen ja tukemiseen. Työskentelyn keskiössä on tukea ammattilaisten työtä.

Nuorten mielenterveyden tukeminen on noussut kriittisen tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyteen johtava syy. Mielenterveysongelmien takana on usein ylisukupolvisia ongelmia, jopa 60 % masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse alle 25-vuotiaana. Erityisesti nuorten tilanteen varhainen tunnistaminen ja heidän tukemisensa ovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta välttämätöntä.

Terveydenhuoltolaki (1326/2010), Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ja Lastensuojelulaki (417/2007) velvoittavat ammattilaisia huomioimaan mielenterveys- ja päihdeläheisen roolissa olevat nuoret. Lisäksi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä kansainväliset ja kansalliset suositukset ohjaavat oppilaitosten ammattilaisia nuorten hyvinvoinnin edistämiseen heidän luonnollisissa kasvuympäristöissään, ennaltaehkäisevään työhön, riskiryhmien tunnistamiseen sekä varhaiseen tukemiseen. Näitä suosituksia ovat muun muassa EU:n Mielenterveyden ja hyvinvoinnin yhteistoiminta -projektin suositukset ja Kansallinen mielenterveysstrategia. (Kärkkäinen 2021; Rampazzo ym. 2016; Vorma ym. 2020.)

Läheisen psyykkinen oireilu ja päihteiden väärinkäyttö aiheuttavat ongelmia tai hoivavastuuta noin 10% toisen asteen opiskelijoista, ja huolta noin 30 % opiskelijoista (Arvola 2021; Pirskanen ym. 2018, THL 2019). Samalla tutkimus on osoittanut, että osa näistä nuorista jää vaille tarvitsemaansa tukea (Nenonen ym. 2020; Sempik & Becker 2013). On kuitenkin merkityksellistä tunnistaa nuorten hyvinvointia kuormittavat tekijät ja nuoria on tuettava varhain, jotta kuormitustekijät eivät kasva ja kasaudu ja jotta nuoruusiän kehitystehtävien saavuttaminen turvataan (Carta ym. 2015; Grills & Holt 2016; Hietanen-Peltola ym. 2019; Perälä ym. 2015; Santalahti & Marttunen 2014; THL 2013a; 2013b).

Oppilaitoksissa työskentelevillä ammattilaisilla on tärkeä rooli nuorten mielenterveys- ja päihdeläheisten varhaisena tunnistajana sekä tuen tarjoajana ja lisäksi heidän roolinsa vahvistamista tukee moni tekijä (Karimo 2021; Kärkkäinen 2021). Ensinnäkin oppilaitokset ovat luonnollinen paikka kohdata nuoria, sillä suuri osa ikäryhmästä viettää siellä ison osan ajastaan (Hyvinvoinnin tietokanta 2018; Carta ym. 2015; Grills & Holt 2016; THL 2013a). Lisäksi kansainvälinen tutkimus, jossa on tarkasteltu läheisestä hoivavastuussa olevien nuorten omia kokemuksia, on osoittanut, että näitä nuoria on tärkeä tunnistaa ja tukea nimenomaan oppilaitoksissa (Moore ym. 2009).

Läheisen psyykkinen oireilu ja päihteiden väärinkäyttö lisäävät merkittävästi riskiä nuoren omille mielenterveyden ongelmille ja päihteiden käytölle (Beardslee ym. 1998; Raitasalo ym. 2016; Raposa ym. 2015; Whiteman ym. 2016). Etenkin vanhemman psyykkisen oireilun sekä päihteiden väärinkäytön on osoitettu olevan yhteydessä nuorten koulutusvalintoihin, toisen asteen opintojen suorittamiseen sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen (Heyman & Heyman 2013; Merikukka 2020; Raitasalo ym. 2016; Ristikari ym. 2018).

Nuori mielenterveys- ja päihdeläheinen tarkoittaa nuorta, jonka läheinen oireilee psyykkisesti tai käyttää päihteitä väärin. Suomessa on pitkään käytetty rinnakkain käsitteitä mielenterveysomainen, nuori mielenterveys- ja päihdeomainen sekä lapsiomainen. Kansainvälisesti vakiintunein käsite nuorista, joilla nähdään olevan hoivavastuuta psyykkisesti tai somaattisesti sairaasta, vammautuneesta tai päihteitä väärinkäyttävästä läheisestä, on alle 18-vuotiaasta ”young carer” (nuori hoivaaja) ja alle 24-vuotiaasta ”young adult carer” (nuori aikuinen hoivaaja) (Leu ym. 2018, 1; Leu ym. 2020, 2390). 

Käsitteen nuori mielenterveys- ja päihdeläheinen voidaankin katsoa sijoittuvan nuoren ja nuoren aikuisen hoivaajan käsitteiden alakäsitteeksi. Nimittävä tekijä kaikille eri käsitteille on nuoren huoli itselle rakkaasta henkilöstä ja huolen vaikutukset nuoren omaan hyvinvointiin (FinFami, 2015).  

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kysy nuorelta -hankkeen tavoitteena on ollut

- lisätä ammatillista tietämystä ja osaamista tutkimus- ja kokemustietoon perustuen nuorten mielenterveys ja päihdeomaisten kohtaamisesta, tunnistamisesta ja varhaisen tuen piiriin ohjaamisesta,

- madaltaa nuorten mielenterveys- ja päihdeomaisten kynnystä puhua omaiskokemuksesta ja hakeutua tuen piiriin,

- lisätä ammattilaisten tietoa ennaltaehkäisyn tärkeydestä, mielenterveys- ja päihdeomaisten uupumisen ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tukemisesta,

- lisätä ammattilaisten ymmärrystä omasta roolista nuoren omaisen tukemisen prosessissa,

- lisätä toisen asteen opiskelijoiden tietoisuutta mielenterveys- ja päihdeongelmista, purkaa aiheeseen liittyviä stigmoja ja stereotypioita sekä madaltaa kynnystä puhua ja hakeutua avun piiriin.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Oppilaitoksissa työskentelevillä ammattilaisilla on tärkeä rooli nuorten mielenterveys- ja päihdeläheisten varhaisena tunnistajana sekä tuen tarjoajana (Karimo 2021; Kärkkäinen 2021). Ensinnäkin oppilaitokset ovat luonnollinen paikka kohdata nuoria, sillä suuri osa ikäryhmästä viettää siellä ison osan ajastaan (Hyvinvoinnin tietokanta 2018; Carta ym. 2015; Grills & Holt 2016; THL 2013a). Lisäksi kansainvälinen tutkimus, jossa on tarkasteltu läheisestä hoivavastuussa olevien nuorten omia kokemuksia, on osoittanut, että näitä nuoria on tärkeä tunnistaa ja tukea nimenomaan oppilaitoksissa (Moore ym. 2009).

Hankkeessa tehdyn selvitystyön tulosten pohjalta on koottu suositukset, jotka edesauttavat Kysy nuorelta -hankkeen tavoitteiden toteutumista edelleen ja ilmiön tunnistamisen jalkautumista toisen asteen oppilaitoksiin ja yleisemmin kaikkeen nuorten kanssa tehtävään työhön.

Tietoisuuden lisääminen

Julkista keskustelua tulisi lisätä mielenterveys- ja päihdeläheisistä, jotta tietoisuus aiheesta lisääntyisi ja jotta normalisoinnin myötä pelot ja häpeä aiheen ympäriltä vähenisivät. Tämä voisi mahdollistua esimerkiksi sisällyttämällä Kysy nuorelta -teemat säännöllisesti osaksi oppitunteja, esim. Mielenterveyden ensiapukurssi kaikille toisen asteen opiskelijoille.

Vastaavasti kaikille oppilaitosten työntekijöille tulisi mahdollistaa lisäkoulutusta, jotta jokainen nuoria kohtaava aikuinen voi kysyä nuoren lähipiirin tilanteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista nuoren hyvinvointiin.

Systemaattinen kartoitus

Tulisi linjata vähintään oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltoryhmien tasolla, että läheisten psyykkinen oireilu ja päihteiden väärinkäyttö huomioidaan oppilaitoksissa, ja että sitä tulee kartoittaa opiskelijoilta systemaattisesti. Tämä tukisi oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) edellyttämää ennaltaehkäisevää työtä.

Toiselle asteelle tulisi laatia ja linjata valtakunnallinen terveyskysely, jossa olisi selkeä kysymys läheisen psyykkisestä oireilusta ja päihteiden väärinkäytöstä.  Tämän kysymyksen esille ottaminen tulee tehdä jokaisen opiskelijan kanssa opintojen aikana. Työntekijöiden varmuutta aiheen puheeksi ottamiseksi tulisi vahvistaa mm. mielenterveys- ja päihde- sekä puheeksi oton koulutuksilla.

Hyvinvointi oppilaitosten yhteiseksi asiaksi  

Yhteisöllistä opiskelijahuoltoa tulee vahvistaa oppilaitoksissa. Opiskelijahuollon ammattilaiset tulisi saada yhä näkyvimmiksi opiskelijoille. Samalla henkilöstön koulutus, mukaan lukien opettajankoulutus, tulee saada  vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellytyksiä siten, että jo opinnoissa huomioidaan opiskelijan kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Yhteistyön tapojen kehittäminen

Yhteistyön tapoja tulisi kehittää oppilaitosten sisällä sekä yhteistyötahojen kanssa siten, että sekä opiskelijan oikeus tietosuojaan että mahdollisuus tukeen toteutuisivat. Tätä voisi edistää mm. selkeyttämällä tietosuojaan liittyviä käytäntöjä oppilaitoksissa, vahvistamalla nuoriso- ja aikuispsykiatrian sekä lisäksi järjestöjen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Toimintamallin ydinsisältö

Kysy nuorelta -hankkeen tavoitteena on ollut luoda materiaalia, toimintaa ja työkaluja, jotka

- lisäävät ammatillista tietämystä ja osaamista tutkimus- ja kokemustietoon perustuen nuorten mielenterveys ja päihdeomaisten kohtaamisesta, tunnistamisesta ja varhaisen tuen piiriin ohjaamisesta,

- madaltavat nuorten mielenterveys- ja päihdeomaisten kynnystä puhua omaiskokemuksesta ja hakeutua tuen piiriin,

- lisäävät ammattilaisten tietoa ennaltaehkäisyn tärkeydestä, mielenterveys- ja päihdeomaisten uupumisen ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tukemisesta,

- lisäävät ammattilaisten ymmärrystä omasta roolista nuoren omaisen tukemisen prosessissa,

- lisäävät toisen asteen opiskelijoiden tietoisuutta mielenterveys- ja päihdeongelmista, purkavat osaltaan aiheeseen liittyviä stigmoja ja stereotypioita sekä madaltavat kynnystä puhua ja hakeutua avun piiriin.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hankkeen kaikkien kohderyhmien (sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaiset, toisen asteen opiskelijat, vapaaehtoiset nuoret mielenterveys- ja päihdeläheiset koululähetit) tietämys aiheesta on lisääntynyt merkittävästi hankkeen aikana. Ammattilaiset ja tulevat ammattilaiset kokevat tunnistavansa mielenterveys- ja päihdeläheiset aiempaa paremmin. Ammattilaisten ja opiskelijoiden osaaminen aiheesta lisääntyi merkittävästi: opiskelijoista 78 % piti teemaa erittäin tärkeänä, 21 % melko tärkeänä. Vastaajista 95 % totesi, että hankkeen järjestämä koulutus aiheesta auttoi ymmärtämään teemaa, 92 % sai uusia välineitä työhönsä.

Toisen asteen opiskelijat ilmoittavat tietävänsä nyt paremmin, mitä tarkoitetaan mielenterveysomaisella tai läheisellä, mistä saa tukea tilanteeseen ja miten yleisestä ilmiöstä on kysymys (normalisointi). Kysy nuorelta -oppitunteihin osallistuneista kyselyyn vastanneista toisen asteen opiskelijoista lähes 80 % oppi uutta, 55 % mainitsi oppineensa tuesta. Yli 95 % vastaajista tunnisti asian paremmin, yli 95 % kertoi tietävänsä, mistä saa apua. Opiskelijoista 47% piti oppitunnin aihetta jatkossakin tärkeänä, 70 % totesi teeman jo nyt tärkeäksi.

Nuoret kokemustoimijat, koululähetit, kokevat voimaantuneensa ja ymmärtäneensä omaa prosessia paremmin oltuaan hankkeen työssä mukana. Varsinais-Suomen FinFamin toiminta ja tuki tunnistetaan nyt kaikissa kohderyhmissä huomattavasti aiempaa paremmin.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Kysy nuorelta -hankkeen materiaalit on helppo ottaa käyttöön ja soveltaa kaikessa nuorten kanssa tehtävässä työssä.

Kysy nuorelta -materiaalit löydät kootusti täältä

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry
Toimintaympäristö
Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset - FinFami ry:n Kysy nuorelta -hanke
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)