Toimintamallin aikaansaama muutos
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
Tavoitteena on, että nuorten hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemistä muodostuu nuoria tukeva yhteisö, jota johdetaan yhteisillä tavoitteilla.
- Ekosysteemiä rakennetaan tuntemisen, luottamuksen ja sitoutumisen kautta. Ekosysteemille määritellään vakiintuneet työskentely- ja toimintatavat sekä roolit, joihin sen johtaminen ja koordinointi perustuu.
- Ekosysteemin toiminnalle ja nuorten hyvinvoinnin edistämiselle määritellään tietoon pohjautuen yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet.
Lyhyen aikavälin vaikutuksia on mitattu ekosysteemin jatkuvan palautteen työkalulla.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
Tavoitteena on, että nuorten hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemistä muodostuu nuoria tukeva yhteisö, jota johdetaan yhteisillä tavoitteilla.
- Ekosysteemin vakiintuneilla työskentely- ja toimintatavoilla lisätään ekosysteemiin kuuluvien toimijoiden tiedon ja osaamisen jakamista ja mahdollistetaan yhteisen ymmärryksen rakentaminen.
- Tietoon pohjautuva ekosysteemin toiminta ja sen toiminnalle määritellyt yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet helpottavat yhteisen työn ja resurssien kohdentamista.
Pitkän aikavaälin vaikutuksia arvioidaan syksyllä 2026 ekosysteemin ydinryhmän toimijoille suunnatulla kyselyllä ja/tai haastatteluilla.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
Kustannusvaikutuksia on tarkasteltu kohdennettujen, nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeisten elämäntapahtumien kautta eli toteuttamalla vaikuttavuuslaskenta tamperelaisten nuorten yksinäisyydestä ja uupumuksesta yhteistyössä Owal Groupin kanssa. Ihmiskeskeisen vaikuttavuuslaskenta tarkoitetaan tässä yhteydessä kokonaisarviota tarkastelun kohteeksi valitun elämäntapahtuman eli nuorten kokeman yksinäisyyden ja uupumuksen vaikutuksista hyvinvointiin ja kustannuksiin.
Selvitys perustuu laajaan aineistoon: nuorten kyselyyn (n=344), nuorten ja asiantuntijoiden haastatteluihin sekä Tampereen palveluekosysteemin työpajoihin. Tulokset osoittavat, että yksinäisyys ja uupumus kietoutuvat nuorten arkeen, opintoihin ja sosiaalisiin suhteisiin – usein jo varhaisessa iässä. Nuoret saavat eniten tukea ystäviltä ja perheeltä, kun taas virallinen palveluverkko näyttäytyy monelle pirstaleisena ja vaikeasti saavutettavana.
Selvitys tuo esiin myös taloudelliset vaikutukset: yksinäisyyden ja uupumuksen vuosikustannukset ovat keskimäärin 3 600 € nuorta kohden, ja pitkäkestoisina vaikutukset voivat nousta kymmeniin tai satoihin tuhansiin euroihin. Varhaisella puuttumisella ja ihmiskeskeisillä, helposti saavutettavilla palveluilla onkin mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi nuorten yksinäisyydestä ja uupumuksesta syntyviin kustannuksiin ja ehkäistä nuoren ongelmien syvenemistä.
Selvitys tarjoaa myös konkreettisia suosituksia, jotka liittyvät varhaisten riskien tunnistamisen vahvistamiseen, yhteisöllisten ja matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen, nuorten siirtymävaiheiden tukemiseen sekä tiiviimpään yhteistyöhön koko palveluekosysteemissä. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää nuoria tukevien toimijoiden yhteistyötä.