Ajoissa Yhdessä - Nuorten huumekuolemien ehkäisyhanke 2025–2027, Itä‑Uusimaa (ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisy)

Luotu 04.03.2026
Ajoissa Yhdessä - Nuorten huumekuolemien ehkäisyhanke 2025–2027, Itä‑Uusimaa (ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisy)
Ajoissa Yhdessä - Nuorten huumekuolemien ehkäisyhanke 2025–2027, Itä‑Uusimaa (ELOSSA - Nuorten huumekuolemien ehkäisy)

Tiivistelmä

Toimintamallin ytimessä on nuorten päihdehoidon ja tuen palveluiden tarkastelu porrasteisen mallin avulla. Palvelut jäsennetään universaaleihin palveluihin sekä varhaisen, lievän, keskivaikean ja vaativan tuen portaisiin sen mukaan, millaista osaamista, tukea ja palveluita nuori tarvitsee. Mallin avulla tunnistetaan kunkin portaan tehtävät, palvelut, yhteistyötahot ja osaamistarpeet. 

Hankkeen aikana vahvistetaan eri portailla toimivien ammattilaisten osaamista kohdennetuilla koulutuksilla ja yhteisellä kehittämistyöllä. Osaamisen kehittäminen suunnataan aina kyseisen palveluportaan tarpeisiin. Samalla rakennetaan yhteinen ymmärrys nuorten päihdeilmiöistä, palveluohjauksesta sekä monialaisesta yhteistyöstä.

Toimintamallissa kuvataan nuorten päihdepalveluiden palvelupolut, joiden avulla selkeytetään hoitoon ohjautumista, yhteisasiakkuuksien muodostumista sekä vastuunjakoa eri toimijoiden välillä. Tavoitteena on, että nuori saa oikea-aikaisesti tarpeitaan vastaavaa tukea, palveluiden väliset siirtymät sujuvoituvat ja palvelujärjestelmän kokonaisuus hahmottuu sekä ammattilaisille että nuorille.

Hankkeen aikana palveluiden porrasteinen kokonaisuus kuvataan ja eri palveluportaiden tehtäviä, osaamista sekä yhteistyörakenteita selkiytetään. Ammattilaisten tietämys nuorten päihdepalveluista, palveluohjauksesta ja yhteisasiakkuuksien toteuttamisesta vahvistuu koulutusten ja yhteisen kehittämistyön avulla. Lisäksi nuorten päihdepalveluiden palvelupolut kuvataan yhteisesti, mikä lisää toimijoiden välistä ymmärrystä vastuista ja palveluiden välisistä siirtymistä. Tuloksena yhteistyö tiivistyy, palveluohjaus yhdenmukaistuu ja palveluiden kokonaisuus hahmottuu aiempaa selkeämmin.

Pitkällä aikavälillä toimintamalli parantaa nuorten päihteiden käytön varhaista tunnistamista, puheeksiottoa sekä oikea-aikaiseen tukeen ja hoitoon ohjautumista. Yhtenäinen porrasteinen palvelukokonaisuus vahvistaa ammattilaisten kykyä arvioida tuen tarvetta, hyödyntää tarkoituksenmukaisia interventioita sekä tehdä monialaista yhteistyötä nuoren parhaaksi.

Tavoitteena on vähentää päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja, ehkäistä ongelmien vaikeutumista sekä vahvistaa nuorten hyvinvointia, toimintakykyä, opiskelu- ja työelämäosallisuutta. Toimintamallin pitkän aikavälin tavoitteena on myös ehkäistä vakavia päihdehaittoja ja vähentää nuorten huumekuolemia kehittämällä p

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Nuorten päihteiden käyttöön liittyvät palvelut ovat usein hajanaisia, ja ammattilaisten tieto eri palveluiden sisällöistä, kriteereistä ja hoitoon ohjautumisesta vaihtelee. Tämä voi johtaa siihen, että nuori ei saa oikea-aikaista tukea tai palvelut eivät vastaa hänen tarpeensa vaativuustasoa.

Toimintamalli vastaa tarpeeseen selkeyttää nuorten päihdehoidon ja tuen kokonaisuutta rakentamalla yhteinen porrasteinen palvelumalli. Malli tekee näkyväksi eri palvelutasojen tehtävät, osaamisen, menetelmät ja yhteistyörakenteet. Samalla se vahvistaa ammattilaisten kykyä tunnistaa palvelutarpeita, ohjata nuoria tarkoituksenmukaisiin palveluihin sekä muodostaa toimivia yhteisasiakkuuksia.

Toimintamallin avulla vahvistetaan ammattilaisten osaamista kohdennetuilla koulutuksissa portaittain. 

Toimintamalli tukee palvelujärjestelmän integraatiota ja vastaa yhteiskunnalliseen haasteeseen, jossa nuorten päihdeongelmat, mielenterveyden haasteet ja monialaisen tuen tarpeet kasvavat.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Ensisijainen kohderyhmä

Nuorten (13-25-vuotiaiden) kanssa työskentelevät ammattilaiset:

  • opiskeluhuolto
  • sosiaalipalvelut
  • päihde- ja mielenterveyspalvelut

He tarvitsevat yhteisen näkemyksen palveluiden porrastuksesta, palveluihin ohjautumisesta ja yhteistyörakenteista.

Välillinen kohderyhmä

  • nuoret
  • nuorten läheiset ja perheet

Toimintamallin avulla nuorten on helpompi saada tarpeidensa mukaista tukea oikea-aikaisesti ja palvelupolut selkiytyvät.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Soveltaa valtakunnallinen nuorten päihdepalveluiden porrasteinen malli Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelurakenteeseen sekä kuvata alueelliset palvelupolut porrasmallin mukaisesti:

  1. Rakentaa yhteinen nuorten päihdehoidon ja tuen porrasteinen palvelumalli.
  2. Tunnistaa eri palveluportaiden tehtävät, vastuut ja osaamistarpeet.
  3. Vahvistaa kunkin portaan ammattilaisten osaamista kohdennetuilla koulutuksilla.
  4. Selkeyttää palveluohjausta ja hoitoon pääsyä.
  5. Tukea yhteisasiakkuuksien muodostumista ja monialaista yhteistyötä.
  6. Kehittää ja kuvata nuorten päihdepalveluiden palvelupolut.
  7. Vähentää palveluiden päällekkäisyyttä ja katvealueita.
  8. Edistää oikea-aikaisen tuen toteutumista.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

 

Osaamisen vahvistuminen

  • koulutusten osallistujamäärät
  • koulutuksen suorittaneiden määrä
  • itsearvioinnit ennen ja jälkeen koulutusten
  • ammattilaisten kokemus osaamisen vahvistumisesta

Toiminnalliset mittarit

  • palveluohjauksen sujuvuutta kuvaavat palautteet
  • kuvatut palvelupolut

Vaikuttavuuden seuranta

  • nuorten ja ammattilaisten palaute
  • palveluihin ohjautumisen tarkoituksenmukaisuus
  • kokemus palvelupolkujen selkeytymisestä
Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • johdon sitoutuminen palveluiden yhteiseen kehittämiseen
  • eri organisaatioiden välinen yhteistyö
  • palveluiden ja osaamisen nykytilan kartoitus
  • ammattilaisten osallistuminen kehittämiseen
  • riittävät henkilöstö- ja kehittämisresurssit
  • koulutusten järjestäminen eri palveluportaille
  • yhteinen viestintä ja tiedon jakaminen
  • nuorten ja kokemusasiantuntijoiden osallistuminen kehittämistyöhön
  • palvelupolkujen yhteinen kuvaaminen sekä ylläpito

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin ytimessä on nuorten päihdehoidon ja tuen palveluiden tarkastelu porrasteisen mallin avulla. Palvelut jäsennetään universaaleihin palveluihin sekä varhaisen, lievän, keskivaikean ja vaativan tuen portaisiin sen mukaan, millaista osaamista, tukea ja palveluita nuori tarvitsee. Mallin avulla tunnistetaan kunkin portaan tehtävät, palvelut, yhteistyötahot ja osaamistarpeet. 

Hankkeen aikana vahvistetaan eri portailla toimivien ammattilaisten osaamista kohdennetuilla koulutuksilla ja yhteisellä kehittämistyöllä. Osaamisen kehittäminen suunnataan aina kyseisen palveluportaan tarpeisiin. Samalla rakennetaan yhteinen ymmärrys nuorten päihdeilmiöistä, palveluohjauksesta sekä monialaisesta yhteistyöstä.

Toimintamallissa kuvataan nuorten päihdepalveluiden palvelupolut, joiden avulla selkeytetään hoitoon ohjautumista, yhteisasiakkuuksien muodostumista sekä vastuunjakoa eri toimijoiden välillä. Tavoitteena on, että nuori saa oikea-aikaisesti tarpeitaan vastaavaa tukea, palveluiden väliset siirtymät sujuvoituvat ja palvelujärjestelmän kokonaisuus hahmottuu sekä ammattilaisille että nuorille.

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • Palveluiden kokonaisuus jäsentyy yhteisen porrasteisen rakenteen mukaisesti
  • ammattilaiset tunnistavat paremmin eri palveluiden roolit ja tehtävät
  • palveluohjaus yhdenmukaistuu
  • yhteisasiakkuudet muodostuvat tarkoituksenmukaisemmin
  • monialainen yhteistyö vahvistuu
  • palvelupolut selkiytyvät
  • nuoret ohjautuvat oikean tasoiseen tukeen aiempaa nopeammin
  • palvelujärjestelmän katvealueet ja päällekkäisyydet vähenevät.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Hankkeen aikana palveluiden porrasteinen kokonaisuus kuvataan ja eri palveluportaiden tehtäviä, osaamista sekä yhteistyörakenteita selkiytetään. Ammattilaisten tietämys nuorten päihdepalveluista, palveluohjauksesta ja yhteisasiakkuuksien toteuttamisesta vahvistuu koulutusten ja yhteisen kehittämistyön avulla. Lisäksi nuorten päihdepalveluiden palvelupolut kuvataan yhteisesti, mikä lisää toimijoiden välistä ymmärrystä vastuista ja palveluiden välisistä siirtymistä. Tuloksena yhteistyö tiivistyy, palveluohjaus yhdenmukaistuu ja palveluiden kokonaisuus hahmottuu aiempaa selkeämmin.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pitkällä aikavälillä toimintamalli parantaa nuorten päihteiden käytön varhaista tunnistamista, puheeksiottoa sekä oikea-aikaiseen tukeen ja hoitoon ohjautumista. Yhtenäinen porrasteinen palvelukokonaisuus vahvistaa ammattilaisten kykyä arvioida tuen tarvetta, hyödyntää tarkoituksenmukaisia interventioita sekä tehdä monialaista yhteistyötä nuoren parhaaksi.

Tavoitteena on vähentää päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja, ehkäistä ongelmien vaikeutumista sekä vahvistaa nuorten hyvinvointia, toimintakykyä, opiskelu- ja työelämäosallisuutta. Toimintamallin pitkän aikavälin tavoitteena on myös ehkäistä vakavia päihdehaittoja ja vähentää nuorten huumekuolemia kehittämällä palveluiden saavutettavuutta, jatkuvuutta ja oikea-aikaisuutta.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin avulla nuorten päihteiden käyttö ja siihen liittyvät riskit tunnistetaan aiempaa varhaisemmin, mikä mahdollistaa puheeksioton, varhaiset interventiot ja oikea-aikaisen palveluohjauksen. Tavoitteena on, että nuorten tarpeisiin pystytään vastaamaan palvelujärjestelmän matalammilla portailla ennen tilanteen vaikeutumista.

Pitkällä aikavälillä tämän arvioidaan vähentävän raskaiden ja kustannuksiltaan kalliimpien palveluiden tarvetta, kuten erikoissairaanhoidon, vaativien päihdepalveluiden, lastensuojelun sekä muiden korjaavien palveluiden käyttöä. Selkeä palvelurakenne ja palvelupolut vähentävät myös päällekkäistä työtä, epäselviä vastuunjakoja ja palveluista toiseen siirtymisen aiheuttamia viiveitä.

Oikea-aikaisen tuen avulla nuorten mahdollisuudet jatkaa opiskelua, kiinnittyä työelämään ja säilyttää toimintakykynsä paranevat, mikä voi vähentää myöhempää palveluiden ja etuuksien tarvetta. Toimintamallin tavoitteena on lisäksi ehkäistä vakavia päihdehaittoja ja nuorten huumekuolemia, joista aiheutuu merkittäviä inhimillisiä, sosiaalisia ja taloudellisia menetyksiä yksilölle, läheisille ja yhteiskunnalle.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli perustuu valtakunnalliseen nuorten päihdepalveluiden porrasteiseen ajatteluun, jota sovelletaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelurakenteeseen. Toimintamallin keskeiset elementit, kuten palveluiden porrastaminen, eri palveluportaiden osaamistarpeiden tunnistaminen, kohdennettu osaamisen vahvistaminen sekä palvelupolkujen kuvaaminen, ovat hyödynnettävissä myös muilla hyvinvointialueilla.

Mallin käyttöönotto edellyttää paikallisten palveluiden, toimijoiden ja yhteistyörakenteiden tunnistamista sekä aluekohtaisen palvelukokonaisuuden kuvaamista. Toimintamallin perusperiaatteet säilyvät kuitenkin samoina toimintaympäristöstä riippumatta.

Toimintamallia voidaan soveltaa myös muissa asiakasryhmissä tai palvelukokonaisuuksissa, joissa tavoitteena on selkeyttää palvelujärjestelmää, vahvistaa ammattilaisten osaamista, kehittää palveluohjausta sekä rakentaa toimivia palvelupolkuja. Porrasteista toimintatapaa voidaan hyödyntää esimerkiksi muiden päihdepalveluiden tai mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimiala
Ammatillinen koulutus ja osaaminen (sote-alat)
Toimintaympäristö
Toimintamallia kehitetään ja toteutetaan Itä‑Uudenmaan hyvinvointialueella yhteistyössä lastensuojelun, nuorten mielenterveys‑ ja päihdepalvelujen, jälkihuollon, nuorisotoimen, poliisin, järjestöjen sekä aikuisten päihdepalvelujen kanssa.
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)